Aamusella katselin tuota Mirrin pyyntitehokkuutta. Aikansa vaani myyrää ja hyökkäsi; Mirri se vaan on paras jyrsijöiden vähentäjä meidän pihapiirissä ja tehokas.
Mirriä eivät meidän nyrkinkokoiset kananuorikot kiinnosta mutta ne jyrsijät: ei muuten syö niitä, vaan tappaa. Kanat sitten hoitavat lopun.
Ei taitaisi tuommoiselta ”narukissalta” onnistua moinen.
Mielestäni jokainen huolehtikoon kissastaan miten parhaimmaksi näkee. Korostaisin vielä, että Mirri on villinä syntynyt, emme sitä hankkineet vaan se hankki meidät.
Se olisi ollut vastuutonta jättää pieni pentu tulemaan omillaan toimeen.
Me tarjoamme Mirrille laadukkaan ruuan, yöpymisen suhteen turvallisen paikan, madottamiset ja sterilointikin tehtiin.
Mirri palkitsee meidät omalla kiintymyksellään, kontaktihakuisuudellaan ja esim aamuiset postireissut ovat Mirrille tärkeitä, kuten myöskin minulle.
se tuo Marko tuntuu pitävän äärimmäistä huolta Mirrimme elämästä; tuntematta alkuunkaan Mirrin lähtökohtia.
Ei Mirri meille tullut osoitelappu hännässään; nälkäinen kissanpentu, joka koki ympäristön vähintäänkin ehkä turvalliseksi. Kiintyi paikkaan ja henkilöihin, alunpitäenkin suhtautui vieraisiin vähintäänkin pidättyväisesti; siis todellinen villikissai.
Tämä jauhaminen narukissat vs vapaat kissat alkavat tuntumaan naurettavilta.
.
, koki ympäristön vähintäänkin turvalliu
Kun Mrrillän on hyvä olla anna Markon jutustella nitä näitä ei ne mirrille pahaa tee nden juttuja on tuossa sivusta seurannut sellasta se elämä on terv tepivaar
Meidän kesämökkitontilla metsämyyrät ovat ongelma, kun ne esim levittävät punkkeja. Pikkuveljeni otti kissansa kerran mukaan ja se saikin pyydystettyä tehokkaasti. Kerran veljeni sai kuvattua kun Viiru otti pihalla yhteen vesirotan kanssa, sai voitettua taistelun mutta kyllä Viiru varoi vesirotan hampaita sillä onhan vesirottakin ärhäkkä peto.
Kyllähän se kissan teho tässä touhussa on melkoinen.
Ja niin surkea osa Euroopan historiaa. Kuinka paljon lievempi musta surma olisikaan ollut jos joku ei olisi keksinyt että se on kissojen syytä.
Tänä aamuna taas nuo kissan tarkat aistit taas todennettiin. Siinä neljän aikaan lehdenhakuun suoriuduttiin molemmat, äkkiä Mirri loikkasi pusikkoon ja tuli myyrä suussaan tielle takaisin; pakkohan tietenkin oli kehaista.