Koirien kouluttamisesta puhutaan paljonkin, sama pätee muihinkin eläimiin.
Minun aktiiviset kissakokemukseni ovat hippusen verran vähäiset. Kuitenkin Mirrin kanssa olen tullut huomaamaan; ei kissaa kouluteta, kissan kanssa eläminen ja vuorovaikuttaminen tulee olla tasapainossa.
Mirrikin tottelee ihan käskyjä = lausumiani erisävyisiä, joko kehuvia, pikkuisen moitittavia ja sitten kiellettyjä toimintoja.
Mirri tottelee kun sanon; ei sinne, tuleppas pois, esim. Aivan normaalilla äänenpainoilla sanottuja.
Kehumisellekkin Mirrikin on perso. Sitä voi käyttää hyväksi ohjaillessaan kissan käyttäytymistä.
Oppimistuloksen maksimoimiseksi, mitään eläintä ei voi pakottaa, palkitseva oppiminen on kaiken a ja o. Palkitseminen voi olla mitä tahansa, joka tuottaa eläimelle mielihyvää.
Kyllä ne oppii mistä mirrille on itselle jotain hyötyä
Koirahan on taas isännän miellyttäjä pohjimlltaan ja se miellyttäminen sen tarkoitusperiin suurin syy ja seuraamus
Mutta aika moinen se mirri on kissa kun yleensä kulkee omia polkujaan terv tepivaari
Niin, katos Tepi, tuo Mirri on siksi henkilöön kiintynyt, että, kun avaan ulko-oven, oitis Mirri ilmestyy kaverikseni.
Minun ei Mirrille tarvitse sanoa, kuin ihan normaali kommenttini, mitä Mirrin kulloinenkin toimenpide vaatii.
Onko sitten Mirri, viisas, vaiko älykäs?
Ilmeisesti Mirrillä ovat releet kunnossa, eivätkä raksuta.
Niin Mage, jos tarkoittanet; onko Mirri normaali kissa, aivan varmasti on.
Kalle, kuuntelitko tänään ja muutama päivä sitten radiouutisia. Niissä kerrottiin kissasta ( Rontti), joka oli jonkun ajan ( 8 vuotta ) reisussa ja löytyi silti. Se on niin tyypillistä kissan ominaisuuksille, saattaa tänään maata muurinpankolla, eikä huomena, eikä vähään aikaan näy missään.
Katos Pentti, siitä Rontista lueskelin jo runsas viikko sitten, Eilen kylille mennessäni tuli puoli yhdeksän jälkeen Rontista juttua. Emäntänsä kertoili, että Rontti on itsenäinen ja omissa oloissaan viihtyvä … hm. Ei kyllä sovellu meidän Mirriin.
Eikös se kissan koulutus mene niin että kissa kouluttaa isännän tai emännän tavoilleen?
Ei se kyllä silleen mene. Meillä toimii keskinäinen vuorovaikutus; kun tulen ulos, silittelen ensin Mirriä ja sitten lähdemme, mihin lähdemmekään. Kun hetkeksikään pysähdyn, on heti Mirri jaloissani ja puskee sääriäni osoittaen oman kiintymyksensä. Näin vahvistetaan keskinäistä suhdettamme.
Hyvin määräävästi Mirrin päiväohjelma kytkeytyy omaani ja Mirri touhuilee omiaan välittömässä läheisyydessäni.
Kun menen sisälle, Mirri painelee mökkiinsä nokosilleen, siis siinä tilanteessa noudattelee omia tapojaan.
En edes mielelläni puhu kouluttamisesta vaan käytän sanaa opettaminen. Eipä noita lapsiakaan kouluteta vaan opetetaan.