No tietenkin varhaisperunaa, smetanakastikkeella, vaimon tekemää joulusilliä (vain puoli vuotta jouluun, siihen kauppiaitten juhlaan), valmistin possunkasleria hieman omanlaisellani tavalla.
Possun kasleria runsas kilo, leikkasin kolmeen osaan. Tein mausteseoksen, suolaa, sumacia, mustapippuria myllystä, morttelissa murskattua kaprista ja kuivattua Peipsin valkosipulia, hieman muskottia, timjamijauhetta, lusikallinen juoksevaa hunajaa. Hiersin mausteseoksen lihan pintaan ja ilmatiiviissä kulhossa jääkaappiin. Valmistelut aloitin jo keskiviikkoiltana.
Tänään sitten lihat kolmeen lasipurkkiin, mukaan musta-, että maustepippuria kokonaisina ja yksi laakerinlehti/purkki.
Otin tilavan kattilan; kattilan pohjalle pieni pellavapyyhe, purkit kattilaan ja vettä. Annoin kiehumiseen asti lämmetä ja vähensin sitten lämpöä siten, että vesi hieman poreili.
Kattila liedellä runsaat kolme tuntia ja purkkien jäähdytys.
Kyllä tuli maukas juhannusaaton ateriakokonaisuus ja lihankin puolesta edullinen ja ostettua ainoastaan peruna, liha ja silli+smetana, yrtit poimin ”rehutarhastani”. Muuten, tiedoksi vaan, nokkonen on tällä hetkellä parhaimmillaan, varhaisperunan kaverina tilliäkin parempi mielestäni.
En muuten ole vuosiin yrittänytkään varhaisperunan saatikka muunkaan perunan kasvatusta; tehköön sen ken osaa.
Yleensä perunat meillä ostetaan suoraan tuottajalta, asuu ainoastaan 3km meiltä. Niin ja muuten kasler on naapurin lihakaupasta.
Emme luonnollisestikkaan ole syöneet vielä juhannusateriaa, vain olemme maistelleet osakokonaisuuksien laatua; sitten puolenpäivän jälkeen syömme juhannusaattoaterian. Saunaan menemme huomenissa.
Saunasta puheenollen; meidän saunassamme kaikenlainen makkarankäristys ei ole sallittua. Sauna on puhdistautumispaikka, sinne ei makkarankäry kuulu.
Arvaas, kuinka simppeli juttu meillä oli:
Annabelle-uusia perunoita, pala limelohta tiskiltä, pirusti voita ja kruunutilliä, varsisipulia ja keitettyjä kananmunia. Kasvitarvikkeet omasta maasta.
Tänään taidetaan mennä makkaravaihde päällä.
No, meidän perheessä siihen makkaravaihteeseen ani harvoin sorrutaan.
Niin katos Heikki, minun tulotasollani ei osteskella mitään halliruokia/herkkuja. Itse pitää mahdollisimman paljon tehdä. Jos herkut ovat liian kalliita; melko helppo jättää ostamatta. Ilmankin pärjää.
Meillä on vasta päivä aloitettu perinteisesti kaurapuurolla. Illemmalla sitten grillin vierellä makkaraa ja jotain muuta.
Meillä oli aina ennen makkara kiukaalla alumiinifolio pakkauksessa. Kyllä siinä lämpisi varsin hyvin eikä saunaaan tullut mitään makkarakäryjä.
No, me söimme tuon 5 €uron kala- aterian, kahdelle, jälkeen omia mansikoita ja palan Pirkka-jäätelöä. Naapuurilla oli ehtoolla grilli kuumana parille chorizo-makkaralle. Sol-kaljat huhteluksi. Oli vähän ulkomaista tuulahdusta.
No, meillä tuo juhannusaaton ”juhlinta” jäi kyllä sinne ruokapöytään. Jotain kuvaa kaslerin maittavuudesta kun vaimon piti vielä illalla hakea hiukopala.
Kaiken kaikkiaankin totesin, että ei se kasler ihan pieleen mennyt. Taas muuten päti tuo, että kaikenlaisessa ruuan valmistuksessa tuo pienellä lämmöllä ja pitkään; mitenhän se lontooksi olikaan, joku slow food??
Niin, muuten jäi mainitsematta, me emme edes omista grilliä.
Tuosta kaslerin maustamisesta; minä kun roiskaisin sumacia vähän väljällä kädellä, liha tuntui valmistuneena vähän suolaiselta, vaan kun se ei sitä ollut, runsas sumac maistui kuin suola mutta jäi viipyilemään ja puolen tunnin sisään hiipui. Näin ei ole suolan kanssa.
Se on se sumac, uskomattoman hieno mauste.