Oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvovat hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta. Valvottaviin kuuluvat myös viranomaiset ja virkamiehet sekä muut julkista tehtävää hoitavat tahot.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että valvojan oma toiminta ei ole aina ollut lainmukaista. KHO:n maanantaina antama päätös koski tapaus -Berneriä ja julkisuuslain noudattamista. Toki jo hallinto-oikeus antoi aiemmin langettavan tuomion, josta OKV valitti.
On enemmän kuin poikkeus, että niin valtioneuvosto, oikeuskanslerinvirasto, eri ministeriöt kuin myös yksittäiset virkamiehet pyrkivät kiertämään julkisuuslain periaatteita vetoamalla siihen, että asianomaisten keskinäiset viestit ja aiheeseen liittyvät asiakirjat ovat viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja, jotka eivät kuulu julkisuuslain piiriin.
Toinen käytetty keino kiertää julkisuuslakia on toimia suullisesti. Jos esim. oikeuskanslerilta pyydetään oikeudellisia neuvoja tai lausuntoja suullisesti, jäljelle ei jää mitään konkreettista dokumentaatiota, asiakirjaa, jota esim. tiedotusvälineet voisivat julkisuuslain perusteella pyytää nähtäväksi.
Minusta on hämmentävää, että ne tahot, joiden tulisi valvoa lakien noudattamista, ovat itse ensimmäisinä rikkomassa lakeihin perustuvia toimintaperiaatteita.
En voi välttyä siltä, että tästä nyt KHO:ssa käsitellystä Berner -keissistä tulee mieleen Tytti Yli-Viikari ja VTV. Yli-Viikarinkin tapauksessa valvoja unohti lait ja sovitut toimintatavat. Myös VTV:n tapauksessa oikeuskansleri Pöysti oli vahvasti esillä.
Julkisuuslain osalta tulee mieleen, että se on olemassa vain siksi, että sitä voidaan ja ennen kaikkea sitä pitää kiertää kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Kansalaisten tiedonsaantioikeudella pyyhitään surutta pöytää.
Pikkuhiljaa oma luottamukseni eri viranomaistoimijoita kohtaan alkaa painua pohjamutiin ellei ole jo uponnut syvälle liejuun.
Julkisuuslaki vaikuttaa olevan kovin kiusallinen keksintö valtaapitäville.
On huvittavaa miten hallitus toisensa jälkeen vannoo avoimen hallinnon nimiin, mutta syystä tai toisesta tuota avoimuutta pitää käyttää mahdollisimman säästeliäästi, no ehkä se loppuisi muuten kesken.
Toisaalta tapahtuuko tämä virkamiesten omasta toimesta vaiko ns. poliittisesta ohjauksesta?
Virkamies kun toimii aina virkavastuulla ja kaiken toiminnan tulee perustua lakiin, joka toimii samalla myös virkamiehen itsensä oikeusturvana.
Kaikki toimijathan kieltävät, että mitään poliittista ohjausta esim. ministeriöiden virkamiesten suuntaan tapahtuisi. No uskoo ken tahtoo.
Mielestäni tapaus al-Hol oli tästä aika hyvä esimerkki. Virkamis piti kiinni oikeuksistaan ja vetosi virkavastuuseen, mutta tästä huolimatta ulkoministeri Haavisto siirsi hänet syrjään oman poliittisten näkemystensä perusteella.
Juha U, samoin pariin kertaan koronrajoitusten aikana hallituksen suunnalla ajateltiin, että pelkällä suullisella ohjeistuksella voidaan ohjata virkavastuulla toimivia virkamiehiä, mutta kun ei vaan voi.
Akmaa olla kyseenalaista, voiko Pöysti jatkaa oikeuskanslerina, kun koko ajan rikkoo lakia.
Pukki kaalimaan vartijana.