Vähän lyhyttä historiaa ja taustaa:
Saneerasin 60-luvulla rakennetun omakotitalon, korotin loivaharjaisen katon jyrkkäharjaiseksi ja sain lisää huonetilaa. Kattotuolit tehtiin paikan päällä 2,5 x 6 tuuman sormiliimatuista lankuista, jossa oli 2 kpl vierekkäin 2 tuuman välillä ja seuraavat tuplapalkit 1, 2 m:n välein. Kesti tuulikuormat, lumikuormat ja vaikka katerpillarin. Lujuuslaskelman oli tehnyt insinööritoimisto.
Katajanokan v. 1901 jugend-talon maalatun lattian konehionta ei meinannut onnistua mitenkään, koska honka, joka oli kaadettu 1700- luvulla, jopa ennen, oli niin kovaa ja tiheäsyistä, etteivät naulatkaan tahtoneet mennä lävitse tiheästä sydänpuusta. Kruunuhaassa, kaverini talon ikkunapokat vaihdettiin uusiin n. 15 vuotta sitten. Vanhat osin lyijylasiset honkakarmit, erittäin hyväkuntoiset ja vain huonossa maalissa olevat heitettiin siirtolavalle, josta pelastin ne. Ovat kironneet tähän päivään saakka hölmöyttään, kun uudet paikalle varta vasten tehdyt eivät kestä mitään ”päivänvaloa”.
Japanilaiset kävivät hankkimassa Suomesta oksatonta erittäin hitaasti kasvanut kuusta jopa vain 60 cm:n pätkissä ja maksoivat markka-aikaan jopa n. 3 000 mk/m3. Menivät kitaran ja pianon kaikupohjiksi.
Venäjä pani Saimaan kanavan kiinni estääkseen jalostamattoman puun viennin Suomeen. Venäjällä kun riittää oikeaa puuta. Hommasin 90- luvulla VR:n tukkivaunujen sivuilla olleita Venäjällä tuppeen sahattuja sivulautoja kasapäin. Olivat ihan sitä ihka komeaa, tuuman vahvuista ja erittäin leveää kuusta, koivua, mäntyä, joukossa pihtaa, lehtikuusta jne., eikä maksanut mitään, kun vain vein pois. Ja minä rakentelin niistä vaikka mitä ja loput polttopuuksi.
Suomen metsät avohakattiin sodan jälkeen ja, nyt siellä kasvaneet puunäreet kelpaavat vain sellukattilaan tai liimapalkeiksi.
Vanhojen metsien suojelu- jatkuva kasvatus ei tule ajoissa, vaan se on jo auttamattomasti myöhässä kunnon tukkipuun osalta. Ja nyt sellutehtaat ajetaan maasta ulos kaukomaihin tai lähelle logistiikkaa ja Suomen metsäteollisuus nostaa jalostusastetta ja keskittyy kunnon puuhun, jota ei enää ole.
Alla kouriintuntuva juttu samasta asiasta tänään:
Aikanaan kun Katajanokalla asuin, joskus kävin satamassa kun rautalaiva oli lossattu, sieltä löytyi kuutiomäärin mm puolalaista ns rautatammea, 3-5m pätkissä. Sitä kävimme hamstraamassa. Se ns rautatammi, oli troolareiden varsinainen rakennusmateriaali.
Täältä Tammelasta on aikoinaan hankittu ns sotakorvauslaivojen mastoihin, siis jaaloihin ja jopa kuunareihinkin mastoaineksia.
Eikös pitkää ja suoraa pihtakuusta käytetty vanhojen puulaivojen mastoissa.
Pihtakuusi ei koskaan ole ollut kelvollinen mastopuuksi; ei kestä taivutusta ja altis lahoamiselle.
Ei muuten pihkaisuutensa vuoksi kelpaa edes polttopuuksi, kotitalouteen.
Joku kuusipuu se on. Täytyy selvittää.
Se oli lehtikuusi:
”Mikael Holmströmin ja Antti Asunnan kirjassa ”Puulaivan korjaajan käsikirja” käsitellään myös mastojen uusimista. Vaikka kyse, kuten kirjan nimikin kertoo, on puulaivojen korjaamisesta, ohjeita voi hyvin soveltaa myös verkkoveneen maston uusimiseen. Holmströmin ja Asunnan mukaan paras puulaji on lehtikuusi. Suomalainen kuusi ei heidän mukaan ole tarpeeksi paksua yläpäästään. Tässä tosin kannattaa ottaa huomioon kirjan näkökulma puulaivoihin. Verkkoveneen 9 metrin mastoon löytyy taatusti yläpäästään riittävän paksuja kuusia.
Kirjan mukaan kaadettava puu kannattaa hakea mieluimmin tiheästä lehtikuusimetsästä, ”sillä sellaisissa olosuhteissa rungot kasvavat pitkiksi ja oksia on vasta latvassa”. Tämä ohje pätee myös tavalliseen kuusimetsään. Kaadettu mastopuu kuoritaan ja tyvipää muotoillaan höyläysvalmiiksi.
Matsopuun kaadon ajankohdasta Holmström ja Asunta eivät anna ohjeita. Perinteisesti paras puunkorjuun ajankohta on sydäntalvi, joulukuusta maaliskuun loppuun.”
Noinhan se kuusi on sen kesto on aika lyhyt aikanen
Mutta kyllä sitä voi polttaa asia on missä mutta olen kokeillut takassa sitä vanhan enoni neuvojen mukaan
Ja niin olen huomannut ettei räisky
Siinä pitää muistaa varsinkin takassa että haavapuoli on tulta päin varsinkin takassa
Ei pauku eikä räisky lattialle joa laittaa haava puoli ulospäin räiskyy ja paljon
Haapa olis takkaan paras puu mutta kaikissa paikoissa sitä ei riitä sellasiin kun takkaan sille on parempaakin käyttöä
Vaikka saunan laude puuksi jossa on eräs hyvä kikka kun ne päät tahtoo lahota jos ovat suoraan betoni lattiaan kiinni
Tetaan 7.62 elikkä kiväärin hylsyjä ja jokaista seisovaa puuta kaksi hylsyä lyödään ne sinne alapäähän
Tuo tolppa pysyy irti lattisata ja tolpan pää kuivuu eikä ole koko aikaa vedessä
hylsy on vielä ruostumatonta messinkiä jotenka sekään ei ruostu
On kaiken lisäksi helppo sinne vasaroida uppoo helposti puuhun
Taitaa nuot mastot nykyisin olla enempi lasikuitua terv tepivaari
Vaahtera, hopeasalava, syreeni ja jasmike ovat mainioita grillipuita ja sopivat varmaan hyvin takkaankin.
Hyvä kirjoitus. Näinhän se on .
Isäni hoiteli pientä kotitarvemetsää, niin että sieltä aina löytyi tarkoitukseen sopiva puu. Nykysysteemillä ei taida lajittelu toimia jolla voitaisiin erotella?
Kyllä se toimii edelleen mutta vaan sellasilla joilla on kotitarvetta puulle
Niillä on kuivana muutakin kun polttopuut niillä on lautaa ja lankkua kotitarpeisiin aina
Ja kun tarvetta tulee ei tarvitse heti mennä lautakaupoille terv tepivaari
Tällä hetkellä aliarvostettu haapa on paras kotimainen laudepuu. Sekä myös askartelussa koverruspuuna.
Saunojen seiniin käy pintamännyt ja kuuset. Lujuutta ne eivät tarvitse. Tai tuppeen sahattua leppää, joka on upeaa väriltään.
Ikkunan karmeissa pitäisi olla kunnon mäntyä, mutta ei ole.
Ikkunan- ja ovenpokissa samoin, mutta ei ole tai on väärään aikaan kaadettua massapuuta, joka pihkaantuu ja käyristyy.
Kunnon mäntyistä sydänpuuta lattiapontiksi saa kaivaa kuin aarretta.
Kovimpia suomalasia puita ovat pihlaja, omena ja kataja ja koivukin. Tammea ja muita jalopuita ei lasketa. Myös lämpöarvoiltaan korkeimmat.
Niin ja se mastopuu lehtikuusi unohtui kovuudeltaan.
Haapaa ei arvosteta niin se vaan on mutta sen kaato on kaato teroitus systeemillä kahta haapaa et saa nurin ilman teroitusta
Siellä alapäässä on aivan selvää hiekkaa joka terä vie terv tepivaari
Kysynkin taas, koska täällä näyttävät kaikki viisaat jälleen olevan koolla. Mikä pitää metsän, tai minkä hyvänsä puun pystyssä. Kerran sitä jo kysyin, mutta en muistaakseni saanut asiantijoilta vastausta, tai en ainakaan oikeata.
Paljon on kokemuksia kolmestakin eri kuusilajikkeesta. Kaikkein vaikein käsiteltävä niistä on lehtikuusi, se ei oikeastaan kelpaa muuksi, kuin rakennepuuksi. Ensinnäkin se suomalaiseeen kuuseen verrattuna painava, kova ja pihkainen. Kasvaa useimmiten kieroksi, joten aika vaikea saada sovitettua paikoilleen. Sen kovuus on sitä luokkaa, että ei naulaa saa menemään vasaralla, ei ainakaan kolmituumaista. Siis vaatii lähestulkoon aina esireiän poralla. Kestävyydelltään se on melkein kyllästetyn puun luokkaa. Varsinkin kun kyllästeaineet nykyään ovat jotain muuta, kuin säilöntäaineita.
Meillä on kaksikin ulkorappua ja yksi ulkokuisti tehty lehtikuusesta. Laituriaineiksi se on verratonta, varsinkin jos se vielä on lämpökäsiteltyä.
”Kysynkin taas, koska täällä näyttävät kaikki viisaat jälleen olevan koolla. Mikä pitää metsän, tai minkä hyvänsä puun pystyssä. Kerran sitä jo kysyin, mutta en muistaakseni saanut asiantuntijoilta vastausta, tai en ainakaan oikeata.”
Mänty työntää juurensa koloon kuin koloon ja pääjuuren syvälle. Myrskyt sitä eivät ensimmäisenä kaada ainakaan sekametsästä. Männyn tuulipinta on kesät talvet pieni paljaan rungon vuoksi. Mäntyjä ”keinosiemennetään” eli istutetaan ihmiskäsin avohakkuualueille, jolloin se ei löydä siemenilleen parasta mahdollista kasvupaikkaa luonnollisesti. Ja, kaikki kasvaa tasakokoiseksi puupelloksi.
Kuusen juuret leviävät vaakatasossa kauas ja tuulipinta on suuri. Kuusi kaatuu myrskyissä ensimmäisenä.
Koivulla taas on tukevat juuret eikä sekään kaadu ensimmäisenä, korkeintaan kesämyrkyissä suuren tuulipinta-alan vuoksi.
Haapa kloonaa jälkeläisensä samalle paikalle juuriensa kautta ja on luja pysymään pystyssä.
Kun meikän mailla myrskyssä puita kaatuu niin kyllä pitkäjuurinen koivu ei ole juuri kaatunut, eikä haapa mutta mänty kaatuu…sekä kuusi ei juuri kaadu. Tiedä sitten.
”Siellä alapäässä on aivan selvää hiekkaa joka terä vie terv tepivaari”
Pitää paikkansa ja senpävuoksi ammattimetsurit tekevät aika pitkää kantoa (huutolaispoikia) Sama juttu se on kaikilla muillakin puilla, mutta pienemmässä määrin.
Kaatuu takuulla jokaikinen puu, kun otetaan sieltä raosta sahanpuru pois, onnistuu parhaiten moottorisahalla.
Niin tekevät terv tepivaari
Eivät ne ammattimetsuritkaan aina älyä konkelon vaaraa kaluistaan huolimatta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008349482.html
Luonto itse tekee näitä konkeloita tuulikaadoissaan mutta sattuu niitä ammatti ihmisellekkin terv tepivaari
Mutta tuo blogin varsinainen asia oli se, että Suomesta ei saa enää laadukasta huonekalu- ja rakennuspuuta, koska metsätalous on rakennettu höttöiselle sellukattilapohjalle tehometsänhoitoineen.
Mitäs nyt pitäisi tehdä ? Vähissä ovat viisaudet.
Ihan ekaks pitäis heittä kaikki ikean kaltaiset lastulevy kauppiaat ulos Suomesta taikka vaatia puisia huonekaluja
Samoin kaikki muutkin asiat ikkunapokia myöden pitää olla puisia terv tepivaari
Ensin tekivät pohjalaiset niitä lastulevytuotteita, Pohjanmaan päreitä, kansa ehkä valistui; sitten tuli Ikea vielä halvemmilla lastulevytuotteilla.
Massiivipuisia esim keittiökalusteita, harva tekee. Hinta lienee määräävä laatu jää toiseksi.
Lastulevy tavara on massatuotantoa ja siinä pyritään siihen että huonekaluja vaihdetaan tyylin ja muodin mukaan. Ei pitkäikäisiä, viimeistään muuton aikana halkeaa.
Eniten ihmetellyt jos elokuvissa mm Yhdysvalloissa on väliseinät niin heikot että nyrkki menee läpi tai ukko lentää seinän läpi. Ei menisi Suomessa, ellei uudisrakentamiseen käytetä heppoisempia materiaaleja. Meilläkin talossa on pelkät välipalkit semmoiset että moottorisaha vain niihin tehoaa tarvittaessa.
Nykyään huonekaluissa taitaa olla massiivista enää hinta….
Omatarvetalouden lapsuudessani oli höyläpenkki pirtin nurkassa. Itse tehtiin huonekalut reet ym ja niihin tarvittavaa puuta oli valmiina.
Nyt tulee jo vastaan hiilinielut ja hiilijalanjäljet jos jotain pajallasi teet…🤔
Parhaat kokopuiset huonekalut löytyvä Tampreen Kiertätyskeskuksista, Lielahti, Nekala, Janka ja Lielahden Kontista. Eikä ole hinnalla pilattuja.
Siltä jobbarit raahaavat niitä aina Hesaan saakka.
Katselin eilen tuolla meidän vanhassa navetassa, kun sinne on jäänyt ihan uudet puiset parireet. Ne ovat raudottamattomat, mutta ihan huolella tehdyt, ne ovat varmaan jäänyt isäpapan käsistä. Hän aikanaan teki kaiken itse sepäntyöt mukaan lukien. Sieltä saisi, ketä kiinnostaa.
Arvotavaraa. Sopisi hyvin jonkun suuren teatterin rekvisiittaan. Ja pitävät myös huolen. Mtv:n lavastepuolelle myös.
Kävin juuri Lielahden kierrätyksessä. Täyspuisia pöytiä, tuoleja, vitriinejä, sänkyjä ja ihan täyskoivua ja mäntyä. Monet ns. perinnehuonekaluja vuosisadan vaihteesta.
Pystypianoja 2 kpl a’ 100 €.
Sitten on sitä muuta aivan kuin suuressa tavaratalossa.
Luonnonvarakeskuksen, eli Luken tilastoista saa asiasta faktatietoa.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/
Luke , Metsävarat
*
Graafinen esitys:
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2021/02/puuston-kokonaistilavuus-800×672.png
Puuston kokonaistilavuus
Toisaalta ..
https://www.k-rauta.fi/kategoria/puutavara/rakennuspuutavara
.
Lautaa ja sahatavaraa edullisesti verkosta – K-Rauta
[ Uskoisin, että puu on peräisin Suomesta ]
********************************************************************
Ja sitten tällaista :
”Suomen metsät avohakattiin sodan jälkeen ja, nyt siellä kasvaneet puunäreet kelpaavat vain sellukattilaan tai liimapalkeiksi.”
Luken tilastot kertovat karua kieltä järeän puun vähenemisestä koko Suomessa eli laadukkaan jalostuspuun ! Se on korvautunut sotien jälkeen edelleen kasvaneilla nuorilla ja keski-ikäisillä metsillä.
Lautatavaran laatu on heikentynyt rajusti, mistä alussa olut minun ja linkin juttu kertovat. Sitä ei kumoa mikään.
Nuori kasvu on lisäännyt kasvutilastoja juuri avohakkuiden vuoksi ja sitä mukaa höttöpuu kattiloihin.
Jos liitetään linkit kommentoimalla, että linkki kertoo kaiken, sillä ei ole mitään arvoa avaukseen ilman kommentoijan omaa analyysiä.
Ainoastaan Mikan ensin esittämällä Luken tiedostolla olisi arvoa, jos hän olisi analysoinut sen.
Mutta tuo oli tiedossani- totta kai, ja avaus sen mukainen. Sitä tuki myös HS:n artikkeli.
”Mutta tuo oli tiedossani- totta kai, ja avaus sen mukainen. Sitä tuki myös HS:n artikkeli.”
**********************************************************************
Sampsa Oinaalan mielipide oli hesarissa:
*
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008324221.html
Sampsa Oinaala , 24.10. 2:00 | Päivitetty 24.10. 12:56
**********************************************************************
Ja sitten ..
Luken tilastot kertovat karua kieltä järeän puun vähenemisestä koko Suomessa eli laadukkaan jalostuspuun !
*
Niin että missä tilastossa?
*
*
Tuo linkki oli jo avauksessa. Avaa Mikan linkit ja katso pylväitä eri vuosikymmeniltä puun iän suhteen.
Odotan omakohtaista asiallista näkemystä.
Avauksen linkki, johon Heikin mielipide näyttäisi perustuvan.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008324221.html
Sampsa Oinaala , 24.10. 2:00 | Päivitetty 24.10. 12:56
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/
*
Ikäluokkien osuudet metsämaan alasta
.
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2021/02/ikaluokkien-osuus-metsamaan-alasta-800×480.png
.
Ei ole mitään järkeä antaa puun kasvaa yli 120 vuotta, kuten vuona 1922 (lähes 60%)
’
PS.
.
Oli muuten hyvä että Mika otti esille Luken raportin, ettei tarvitse tukeutua pelkästään hesarin mielipidekirjoitukseen.
Jos liittää linkin, pitää tietää, mikä se sisältö on. Minulle tuo Luken metsien kasvurakenne oli ennata selvä ja se tukee koko avausta.
” ..ennata selvä ja se tukee koko avausta” – miten?
Saattaa tukea, mutta asian selvittämiseen tarvittaisiin joku muu kuin Heikki.
*
” ..tukee koko avausta.”
Heikin avaus = https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008324221.html
Sampsa Oinaala , 24.10. 2:00 | Päivitetty 24.10. 12:56
Voi tuota he….in yksikertaisuutta jängätä yksinkertaisesta asiasta. Minä en ole Luken tutkija, siellä se pätevyys on. Muut voi ymmärtää lukemansa.