Virheiden logiikka loistaa typeryyttä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008191040.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox

”Ulla Appelsinin kommentti: Ministeri Ohisalo, entä jos meille tulee nälkä?”

Ei virheiden logiikassa ole mitään tolkkua.

Se, että pitäisi ostaa ruoka toisesta maasta, on todella järjetön ajatus.

Virheet voisivat lopettaa sen toiselta puolelta maapalloa tuodun muodikkaan kasvisruuan syömisen ja siirtyä kotimaisten juuresten syöntiin.

6 vastausta artikkeliin “Virheiden logiikka loistaa typeryyttä”

  1. https://www.partisaani.com/news/enemies/2021/08/12/kymmenien-miljoonien-kaupat-veronmaksajat-ostivat-ohisalon-miehelta-tappiollisen-bisneksen/

    Vihreät vaikuttavat olevan enemmän tai vähemmän hurmoksellinen populaatio, hyvesignaloinnin mestareita, jotka silti tai sen vuoksi ymmärtävät kyllä rahan ja makean elämän päälle (minkä asian tietävät varsin hyvin mikkopaunionsa lukeneet).
    Muita kyllä vaaditaan kiristämään vyötä ja elämään nälkärajalla, jotta maaplaneetta ja varsinkin ilmasto pelastuisivat. Miten on oma laita?

  2. Pohdin tässä, että onko Ohisalo suomalaisia vihaava vaiko tyhmä.

    ***********************************************************************

    Ohisalo:
    .
    https://www.verkkouutiset.fi/yle-maria-ohisalo-leikkaisi-paastoja-maataloudesta/#43f32d31
    .
    – Nostaisin yhden esimerkin, joka on jäänyt sivuraiteille. Moni sektori on tehnyt jo paljon ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Moni yksityishenkilö on tehnyt paljon, mutta maatalous on sellainen sektori, jossa ei ole vielä pystytty vähentämään viime vuosina, Maria Ohisalo sanoi Ylen A-studiossa.
    .
    Ohisalon mukaan maataloudessa on monia keinoja, joista päästövähennyksiä voidaan hakea, kuten työkoneiden ja turvepeltojen päästöjen vähentämisen sekä hiiliviljelyn edistämistä

    *———-*———-*———–*———-*———-*

    1. Turvepelto
    .
    https://www.valio.fi/yritys/artikkelit/turvepellot-ovat-suomen-haaste-mutta-myos-osa-ruokaturvaamme/
    .
    Suomen turvepelloista suurin osa sijaitsee pohjoisessa alueilla, joilla nurmi pärjää hyvin, mutta vilja tai muut suoraan ihmiselle ravinnoksi sopivat viljelykasvit huonommin. Siksi näen turvepellot ongelmallisuudestaan huolimatta tärkeänä osana ruokaturvaa maassa, jossa nautakarjataloudella on pitkät perinteet. Suomi on aikanaan asutettu karuissa olosuhteissa, ja pelloksi raivatut suot ovat ruokkineet kasvavaa väestöä. Maidontuottajat ovat aina myös nurmenviljelijöitä, sillä nurmi on lehmiemme tärkeintä ravintoa.



    2. Hiiliviljelyn edistämistä
    .
    Ote eräästä kirjanoppineiden tekemästä oppaasta:
    .
    https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf
    .
    Saturaatio ilmenee usein pintamaassa, johon hiilen syöte voimakkaimmin kohdistuu. Näin ollen hiilivarastoa voidaan kasvattaa kohdistamalla hiilisyötettä syvemmälle saturoitumattomiin maakerroksiin esimerkiksi syväjuuristen kasvien avulla. Hiilisaturoitunutta maan pintakerrosta voitaisiin myös laimentaa muokkaamalla sitä vähähiilisen pohjamaan kanssa, mutta tällöin häiritään maan pieneliötoimintaa, mikä voi tietyissä oloissa vaikuttaa kokonaisuutena negatiivisesti maan kasvukuntoon ja hiilensidontaan.

    *+*

    Kommentti: Voiko kukaan järkevä ihminen esittää, että ihmiskunnan vuosittain maasta ottamat miljoonat tonnit hiiltä voitaisiin palauttaa takaisin maaperään viljelyn avulla.
    .
    .
    Voisivatko tutkijat kertoa missä esimerkiksi Suomen metsien tuhansien vuosien aikana keräämät hiilet ovat? – ovat palaneet takaisin ilmakehään.

    Toinen näkökulma: Kuinka Suomen maatalouden kilpailukyky voisi säilyä tällaista puuhastelua tekemällä, kun mikään muu maa ei varmasti niin tee.

    *+*
    .
    3. Työkoneiden päästöjen
    .
    Voisiko Ohisalo kertoa miten päästöjä pitäisi vähentää.
    .
    Tietääkseni maailmalla ei, ainakaan laajemmin, suunnitella maatalouskoneiden (esim, traktori, leikkuupuimuri) muuttamista sähkökäyttöiseksi.

  3. Paremmin formatoituna:

    Pohdin tässä, että onko Ohisalo suomalaisia vihaava vaiko tyhmä.

    ****************************************************************************

    .
    Ohisalo:
    .
    verkkouutiset yle :
    .
    – Nostaisin yhden esimerkin, joka on jäänyt sivuraiteille. Moni sektori on tehnyt jo paljon ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Moni yksityishenkilö on tehnyt paljon, mutta maatalous on sellainen sektori, jossa ei ole vielä pystytty vähentämään viime vuosina, Maria Ohisalo sanoi Ylen A-studiossa.
    .
    Ohisalon mukaan maataloudessa on monia keinoja, joista päästövähennyksiä voidaan hakea, kuten työkoneiden ja turvepeltojen päästöjen vähentämisen sekä hiiliviljelyn edistämistä

    *———-*———-*———–*———-*———-*

    1. Turvepelto
    .
    https://www.valio.fi/yritys/artikkelit/turvepellot-ovat-suomen-haaste-mutta-myos-osa-ruokaturvaamme/
    .
    Suomen turvepelloista suurin osa sijaitsee pohjoisessa alueilla, joilla nurmi pärjää hyvin, mutta vilja tai muut suoraan ihmiselle ravinnoksi sopivat viljelykasvit huonommin. Siksi näen turvepellot ongelmallisuudestaan huolimatta tärkeänä osana ruokaturvaa maassa, jossa nautakarjataloudella on pitkät perinteet. Suomi on aikanaan asutettu karuissa olosuhteissa, ja pelloksi raivatut suot ovat ruokkineet kasvavaa väestöä. Maidontuottajat ovat aina myös nurmenviljelijöitä, sillä nurmi on lehmiemme tärkeintä ravintoa.



    2. Hiiliviljelyn edistämistä
    .
    Ote eräästä kirjanoppineiden tekemästä oppaasta:
    .
    https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf
    .
    Saturaatio ilmenee usein pintamaassa, johon hiilen syöte voimakkaimmin kohdistuu. Näin ollen hiilivarastoa voidaan kasvattaa kohdistamalla hiilisyötettä syvemmälle saturoitumattomiin maakerroksiin esimerkiksi syväjuuristen kasvien avulla. Hiilisaturoitunutta maan pintakerrosta voitaisiin myös laimentaa muokkaamalla sitä vähähiilisen pohjamaan kanssa, mutta tällöin häiritään maan pieneliötoimintaa, mikä voi tietyissä oloissa vaikuttaa kokonaisuutena negatiivisesti maan kasvukuntoon ja hiilensidontaan.

    *+*

    Kommentti: Voiko kukaan järkevä ihminen esittää, että ihmiskunnan vuosittain maasta ottamat miljoonat tonnit hiiltä voitaisiin palauttaa takaisin maaperään viljelyn avulla.
    .
    .
    Voisivatko tutkijat kertoa missä esimerkiksi Suomen metsien tuhansien vuosien aikana keräämät hiilet ovat? – ovat palaneet takaisin ilmakehään.

    Toinen näkökulma: Kuinka Suomen maatalouden kilpailukyky voisi säilyä tällaista puuhastelua tekemällä, kun mikään muu maa ei varmasti niin tee.

    *+*
    .
    3. Työkoneiden päästöjen
    .
    Voisiko Ohisalo kertoa miten päästöjä pitäisi vähentää.
    .
    Tietääkseni maailmalla ei, ainakaan laajemmin, suunnitella maatalouskoneiden (esim, traktori, leikkuupuimuri) muuttamista sähkökäyttöiseksi.

  4. Vihreille maaseutu taitaa olla reservaattia jossa pahat viljelijät pitävät eläimiä vankina. Maaseudusta pitäisi tehdä suojelualaue jonne voi tehdä retkiä. Kuten eräs vihreä totesi, ei ole mitään muuta syytä asua maaseudulla kuin insesti. Kaikkien pitäisi asua tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa, kulkea ratikalla ja syödä kasvisruokaa joka jotenkin ilmestyy kauppoihin, ei siinä maataloutta tarvita.

    Maaseudun tulevaisuuden mukaan pääministeri on eri linjalla:

    Koronakriisi on osoittanut Marinin mielestä ruuan omavaraisuuden tärkeyden. Hän haluaa turvata huoltovarmuuden näkökulmasta ”tietyt avainalat” kotimaisen tuotannon ja työvoiman osalta.

    Siitäkin annoin pisteet Marinille. Riikka Purra on ehkä eri mieltä koska hänen mukaansa nykyinen SDP on melkeinpä Perussuomalaisten vastakohta.

  5. On helppo vihata sitä mitä ei tunne. Kun pitää huolen että sillat pysyvät poltettuina, ei tuntemusta voi tulla.

    Se on sääli, sillä maaseudulla on jättimäinen potentiaali olla osa ratkaisua.

  6. Minulla yhteys tänne ei ole pelittänyt tänään ennen kuin jotain klo 4 iltapäivän jälkeen: Miten muilla?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *