Näsijärvi on taas laskettu tyhjäksi pohjamutiin saakka eli n. 70 senttiä.
Lunta on niin vähän, että pinta tuskin nousee juhannukseen mennessä tarpeeksi.
Ison laiturin edestä pääsee kumisaappailla kävelemään.
Kelluvan laiturin kiinnikepuomi ei yllä pulttiinsa ja jään varassa oleva laiturin rannan puoleinen pää laskee vielä 15-20 senttiä.
Kävelysillan pää ei yllä enää laiturille.
Onneksi huomasin löysätä kiinnikkeen muttereita niin, että sain pultin irti ennenkuin kiinnikkeet ehtivät hajota pinnan laskiessa.
Naapuri ei ollut yhtä onnekas ja laiturin kiinnikkeen hajosivat tämän täysin tarpeettoman pinnanlaskun takia.
Missä ovat tämän pinnanlaskun päättäneet typerykset?
Moneen vuoteen ei keväällä ole ollut lunta täyttämään tuota typerää pinnanlaskua.
Niin on Pyhäkärvikin, kun mittasin silmämääräisesti kesäteatterin Joselinin niemen järvessä seisovasta entisestä betonisesta sähkölinjan kivianturasta. Arvio jopa 80-90 cm. Ranta veytäynyt n. 20 m, nyt käveltävää kivikkoa.
Näsi on se joka pyhärveen tuo veden jos siellä on alhaalla on se myös pyhäjärvekin puolella terv tepivaari
Pyhäjärven korkeutta säädellään Kokemäenjokeen vievästä Nokianvirrasta Melon voimalaitoksella. Toinen reitti on vapaampi Lempäälän kanavan kautta.
Lisäys edelliseen veden korkeuden säännöstelystä vuosien mittaan:
http://www.eeki.biz/vedenkorkeus.php
Niin säännöstellään mutta jos näsijärvestä ei vettä lule mitäs sitten tehdään odotetaan pelkästään erv tepivaari
Sama se on täällä maaseutujärvillä, jatkuvasti saa siirrellä laituria. Aika painava se laituri on, mutta itsellään se tulee joka tapauksessa. Sulavat jäät lykkää sitä väkisin, eikä se yhtään katso mitä kiviä on edessä.
Meillä on aikanaan, joskus 40- luvulla määritetty järven korkeus, eikä se vastaa enää nykyaikaa. Patokin vetelee viimeisiään, joten vesikorkeudet on miten sattuu. Vaasan vesioikeus on tutkinut tilannetta vuosikausia ja nyt suunnitellaan pohjapatoa. Se onkin ainut järkevä ratkaisu nykytilanteessa, jos vaan joskus toteutuu.
Raha edellä niitä vesiä ja tulvia peläten. Ehkäpä koskessa jauhettiin sähköäkin…
Tuossa veden laskussa on aina myös niitä vaaroja joita ei kaikki huomaa ja ne onkin kalojenmäti joka menee pilalle kun ei ole vettä niiden päällä
Siinä taas menee esim muikun mäti tänäkin vuonna ja vesi esim vankavedellä on liian alhaalla lunta ei juurikaan enää ole
Ja se määrä ei nosta enää yhtään mitään terv tepivaari
Meidän mökkijärvi Kuhmoisten Iso-järvi on keskisyvyydeltään Suomen toiseksi syvin järvi. Mutta meidän ranta on matala kun tonttimme sijaitsee salmessa. Laiturin päässä on kesäisin vain metri vettä ja kun laiturin päästä kahlaa 10 metriä niin syvyys putoaa 6 metriin.
Tuo automaattinen pinnan laskeminen ilman asiallista arviota sulavesien määrästä on puhtaasti ammattitaidottomuutta, mikä pitäisi korjata pikaisesti vaihtamalla joku tai useampi päätöksentekijöistä.
Se, että ihan sattumalta menin tarkastamaan laituria, pelasti katastrofilta.
Näsin alueella on taas satoja laiureita jotka ei ole noin onnekkaita ne saattaa olla jopa toisella puolella järven selkää kuten tuossa meillä on ollutkin aina muutama lähes vuosittain terv tepivaari
Kai ne Tampereen järvet sentään kuuluu Kokemänjoen vesistöön?
Kai ne kuuluu, mutta tyhjennys on lähes joka vuosi tarpeeton.
Kyllä ne kuuluu kokemäenjoen vesistöön mutta onko sillä niinkään väliä kun Muroleesta asti on vesi matalalla joka kevät
Ja kalojenkudut jää kuivalle maalle terv tepivaari
Inarin järvellä lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on 2,36 m
[ Liikuskelin muutama kymmenen vuotta siten Inarijärvellä, jolloin asia tuli tutuksi. ]
******************************************************************************************************
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Saannostellyt_jarvet_ja_joet/Inarijarven_saannostelykaytanto_ja_hydro(29970)
Inarijärven säännöstelyrajat ja vedenkorkeudet
Inarijärven säännöstelyn lupaehtojen mukainen alaraja on tasolla N60+117,42 m ja yläraja tasolla N60+119,78 m. Lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on 2,36 m. Inarijärven säännöstelyssä käytettävän vedenkorkeuden tavoitevyöhykkeen (vuodesta 1999 alkaen) myötä vedenkorkeuden vuotuinen vaihteluväli vuosina 2000-2018 on kuitenkin jäänyt 1,40 metriin.
*
Veden juoksutusta säännöstellään Kaitakosken voimalaitoksessa, joka sijaitsee Venäjän puolella. Kaitakosken voimalaitos on Imatran voiman rakentama 1959 [ Lähde : Wikipedia ]
No olen itsekkin nähyt inarinjärven säännöstelyn tuttu juttu tuo on eikä nuot kaksi ole suinkaan ainoita joita säännöstellään
Niitä on Suomessa aika monta joissa veden pintaa säänönnöstellään joka vuosi muutoin ne vedet olis esim pohjanmaalla ne olis pellolla ja kyllä ne kosteutta tarvitsee muttei sitä tarvii olla puolta metriä pellon päällä meillä kun ei riisi kasva
Mutta tuollasta saamme varmaan joka vuosi jos talvella ei sada lunta tulee se vetenä ja silloin kun sitä vähiten toivomme
Kalakannan puolelta se veden lasku ei ole aina hyväksi ja monella ne laiturit saa kylmää kyytiä jos ne vedessä ovat keväällä
Ja kun niitä laitureita on aika paljon Suomen järvissä joka puolella niin niitä on myös näsijärvellä toiset hajoaa toiset on sen verran tukevia
Että kestävät kevään jää rytinät terv tepivaari