Miten on mahdollista, että laissa määritellään, kuka virkamiehen tehtäväänsä nimittää, mutta siitä, kuka virkamiehen sanoo irti, ei ole selvää määräystä?

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000008028555.html

”Vehviläisen mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnon yhteydessä annetut asiantuntijalausunnot osoittavat, että kysymys VTV:n pääjohtajan mahdollisesta irtisanomisprosessista on oikeudellisesti tulkinnanvarainen.”

Laki on siis tulkinnanvarainen?

Yleensä asia on niin, että se, joka virkamiehen tehtäväänsä nimittää, on myös se, joka virkamiehen sanoo irti.

Jos laissa ei tästä ole erikseen määrätty, tuo edellä oleva pätee.

Onhan se ihmeellistä, että ”asiantuntijat” eivät kykene lakia ymmärtämään.

Eihän voi olla tilannetta, että virkamies voidaan nimittää tehtävään, mutta kukaan ei häntä voi sanoa irti.

Jos eduskunta on nimittänyr virkamiehen virkaansa, eduskunta voi sanoa hänet irti.

Eduskuntaa johtaa puhemies, joten puhemies sitten käynnistää irtisanomisprosessin.

9 vastausta artikkeliin “Miten on mahdollista, että laissa määritellään, kuka virkamiehen tehtäväänsä nimittää, mutta siitä, kuka virkamiehen sanoo irti, ei ole selvää määräystä?”

  1. Eihän tossa voi erottaa kun ei ole asiaa vielä tutkittu. Kyllä sitten eropassit saa jos on joku siihen oikeuttava moka tehty. Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan.

    1. Ei nyt tässä ollut kysymys siitä, pitääkö erottaa vai ei.
      Kyse on siitä, että ns. asiantuntijat eivät kykene lain perusteella päättämään sitä, kuka se erottamisen tekisi, jos sellainen tarvittaisiin.
      Kyse on siis, miten laki voi missään mielessä olla noin epäselvä.

    2. Toimitusjohtajan asema perustuu luottamukseen. Kyllä johtajasopimuksen voi irtisanoa, vaikka mitään rikosta tai mokaa ei olisi tapahtunutkaan.

        1. Kyllä nähdäkseni valtion virastojen pääjohtajiin on sovellettu samaa sääntöä.
          Kaikessa tapauksessa Yli-Viikarin posti pääjohtajana on määräaikainen ja katkolla kuitenkin tänä vuonna. Olennaista on, että jos hän on syyllistynyt virkatehtävissään rikokseen, niin hän ei saa jatkaa pakastimessa olevassa ylijohtajan virassaan.

  2. Siinäpä se. Määräaikaisuus ja syyllistyminen rikokseen, jota ei ole todettu. Lisäksi mahdollinen jälkipyykki ja oikeusasteet valituksille, jotka maksavat hunajaa. Kimuranttia.

    1. Märäaikaisuus ei vaikuta irtisanomiseen millään tavalla.
      Toinen asia on mahdollinen rikos, mitä tutkitaan.
      Jo lentopisteiden käyttö omiin tarkoituksiin on sellaisenaan rikos ja siitä on olemassa viitteitä.
      Tottakai tuo prosessi maksaa eikä sille mitään voi.
      Pitäisikö ”painaa villaisella”, jotta ei maksaisi mitään, ja päästää Yli-Viikari rangaistuksetta, jos rikos kuitenin on tapahtunut?
      Maksetaanhan me miljoonia yhden kansanmurhaajan jutustakin, aikka se ei edes koske Suomea…

  3. Kun toverit nimittää toverin niin eihän ole ajatuskaan että toverit erottaisivat toverin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *