https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007909546.html
”Greta Thunberg aikoo boikotoida Glasgow’n ilmastokokousta – syynä koronarokotteiden epäoikeudenmukainen jakelu.”
Asiat ovat, kuten ovat.
Rokotteita on annettu köyhimmillekin maille, mutta ei niitä riitä millään sille massiiviselle väkimäärälle, mikä asuu noissa köyhien maiden suurkaupungeissa tiheästi ja levittää siellä tautia.
Greta ”the Suuri”osoittaa taas ainutlaatuisuuttaan uhoamalla ja vaatimalla maailmaa hyppäämään hänen tahtonsa mukaan, mutta eihän se ole mitään uutta.
Tuskin tätä lasta tarvitaan sinne.
Minua hämää tämä viestintätyyli – aivan kun EU tai USA jotenkin varastaisivat rokotteita muilta mailta.
Tiettävästi mikään ei kiellä mitään maailman maata ostamasta näitä rokotteita. Eikä EU tai USA estä näiden vientiä. Sen kun vaan päättävät että vähän vähemmän sotalordeille ja vähän enemmän lääkkeisiin.
Liian paljon vaadittu.
Greta Thunberg kannanotosta koronarokotteista tulee mieleeni vaatimus ruoan tasapuolisesta jakelusta maailmanlaajuisesti.
Köyhyydessä elävä perhe pyrkii tuottamaan maatilkullaan riittävän määrän ruokaa suurelle perheelleen. Jos oma tuotanto ei riitä, niin ruokaa pitäisi voida ostaa. Jotta köyhä perhe voisi ostaa puuttuvan erän ruokaa, sillä pitäisi olla jotain mutakin tuotantoa kuin ruokakasvien viljelyä. Vaan perheelläpä ei ehkä ole muuta tuotanto.
.
Olisikohan asia niin, että rokotteiden valmistajat kuten ruuan tuottajat, haluavat saada työstään palkan.
.
Kumpaakin jakelua voidaan hoitaa ainakin osittain yhteiskuntien tuella – raja vain tulee jossain kohtaan vastaan tukien suteen.
.
***********************************************************************************************************
https://www.maailma.net/uutiset/nalkaongelman-ratkaisu-on-kiinni-poliittisesta-tahdosta
Maailman ravintopäivää vietettiin YK:n elintarvikejärjestön FAO:n syntymäpäivänä 16. lokakuuta. Sen kunniaksi järjestetyssä Oikeus ruokaan -seminaarissa puhuttiin samaa kieltä tällä viikolla käynnissä olevien Reilun kaupan viikon ja kirkkojen vastuuviikon kanssa.
Lyhyesti sanottuna: lähes miljardi ihmistä maailmassa näkee nälkää, vaikka maailman ruoantuotanto riittäisi ravitsemaan heidät kaikki. Ratkaisun avainsana on poliittinen tahto.
Maailman valtiot ovat sitoutuneet nälkäongelman poistamiseen jo moneen kertaan, monella eri tavalla. Yli 50 vuotta vanhassa ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan, että jokaisella on oikeus riittävään ruokaan.
Vuonna 1976 voimaan tullut Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus luo valtioita sitovan velvollisuuden taata jokaisen ihmisen oikeus olla vapaa nälästä. Sopimuksessa valtiot myös lupaavat tehdä yhteistyötä maailman ravinnontuotannon turvaamiseksi ja elintarvikevarastojen jakamiseksi tasapuolisesti.
Kuulostaa ihan sillt’ ett’ ei ole edes kutsuttu…