Aika kuluu kuin siivillä. Neljä vuotta sitten tulin valituksi valtuustoon. Silloin tuntui pitkältä ”pietiltä” jonka edessä olin. Nyt on tunnelmat kuinka äkkiä ne valtuustovuodet vierähti, kun vastahan aloitin untuvikkona valtuutettuna. Niin vain on käsillä vaalipäivä ja illalla tiedetään mihin suuntaan elämä asettuu seuraavaksi neljäksi vuodeksi, jos elonpäiviä riittää.
Tätä kirjoittaessa vaalihuoneistojen ovet ovat olleet avoinna vajaan tunnin. Äänestäjät arvioivat kukin omilla arvoillaan sekä plussilla ja miinuksilla kenelle äänensä antavat. Kuluva valtuustotyö on yhtä kokousta vaille valmis. Ehdokkaita asettaneiden vaalityöt ovat paketissa. Nyt odotetaan iltaa ja tuloksia.
Onko lie iän mukanaan tuomaa, että itsellä mieli on rauhallinen. Olen onnellinen, kävipä kummin tahansa. Jos äänet riittävät valintaan, yhteiskunnallinen työ saa jatkoa. Se työ on ollut osa elämääni koko aikuisiän, tavalla tai toisella.
Jos en tule valituksi, sekin käy vallan mainiosti. Jääpähän enemmän aikaa tarkkailijan rooliin kirjoittelun muodossa, seuratessa tiiviisti politiikkaa valtion kuin oman kuntani tasolla. Runoni pitäisi myös saada kansiin, ennen kuin on myöhäistä. Ja näin eläkeläisenä ”kahtella vähän mualimaa”, kotimaata kierrellen.
Lopuksi muutama sana neljästä valtuustovuodesta. Kuten ammateissa yleensä, vasta loppusilaus, valmis työ tai viimeistely huomataan ja arvioidaan. Valtuuston kokoukset ovat juuri noita loppusilauksia.
Se näkymätön työ tehdään kotona, palavereissa, erilaisissa kokouksissa jne. Työpöytäni yläpuolella hyllyssä on pitkä rivi mappeja, jokainen täynnä työjärjestyksiä, pöytäkirjoja, erilaisia raportteja ym.. Niihin perehtymisiin on kulunut tunteja poikineen. Kokouksiin valmistautuminen on raastavaa paneutumista eri asioihin, kannanottoja oman ja ryhmäni puolesta, perusteluineen. Muu työ on soittoja, ihmisten tapaamisia, kuuntelmista, opiksi ottamista, tiedon välittämistä, vähäisten hiusten haromisia, tuskaa mutta myös ahaa elämyksiä.
Paljon olen saanut, paljon oppinut, nauttinut vastuustani ensimmäisellä valtuustokaudella. Äänestäjistä riippuu jatkuuko vapaaehtoinen yhteiskunnallinen työ toisen kauden. Taas kerran ilta on aamua viisaampi. Seurataan siis ääntenlaskentaa. Hyvää vaalipäivää toivottelen lukijoilleni.
Olipa hyvä oppitunti valtuutetun asiaosaamisesta.
Taas valtuutetut kuten meillä tuommoinen nuori valtuutettu, ei edes kertaakaan vaivautunut valtuuston kokouksiin.
Niin ja onhan meillä eräskin valtuutettu, eräästä ”mahtipuolueesta”, aikuinen mies, ei kertaakaan osallistunut valtuuston kokouksiin.
Tässä pohdin aina välistä. Olen mukana puolessa tusinassa kaupungin työryhmässä ja pikkuprojektissa tekemässä jos jonkinlaista asiaa yhteiseen etuun – enkä ole valtuustossa. Jos jossain vaaleissa sinne pääsisi, muuttaisiko se miten paljon sitten, jos nyt yksi kokous silloin tällöin edes tuntuisi missään tuon kaiken rinnalla.
Enpä ole ollut jos en pyrkinytkään kuntamme valtuustoon. Sitä vastoin vaimoni on vuosia ollut valtuustossa, tuonut melkoiset niput asiakirjoja kotiin, tutustunut niihin , osallistunut melkoiseen määrään kaikenlaisia kokouksia; siis kohtuullinen työmäärä ja suurelta osiltaan täysin ilman korvauksia.
Vapaaehtoistyötä meillä on tehty vuosikymmenet; tuttujen lumitöistä, kauppareissuista, sairaalareissuista yms, vaan niitä en laske edes hyväntekeväisyydeksi. Niitä vain tehdään kun tuttu apua tarvitsee.
Vapaaehtoistyö on hemmetin palkitsevaa – ei ehkä rahalla, mutta niillä asioilla jotka elämässä todella merkitsevät.
Onnittelut Hannu hienosta vaalituloksesta. Kihniöläiset osoittivat tarvitsevansa Sinua ja ryhmääsi.
Hannu Rocks!
Sain varavaltuuten paikan 0€ budjetilla, ei huono. Tuttava pääsi vasltuustoon PS