Eilen 2.6 elinvoimatoimikunnan kokous keskittyi pelkästään valokuidun saamiseen pitkin poikin Kihniötä. Moni kuntalainen varmaan hieraisee silmiä, manailee, että eikö niillä ole parempaa ja tärkeämpää tekemistä kuin jauhaa yhdestä valokuidusta.
Kieltämättä itsekin vanhanaikaisena hämmästelin hieman valokuidun merkitystä. Varsinkin kun joka torpassa alkaa olemaan netti ja älypuhelimet ja muut vermeet. Perehdyttäni tarkemmin asiaan, huomasin kuinka tärkeästä asiasta lopulta on kyse, erityisesti kunnan elinvoiman ja ihmisten viihtyvyyden kannalta.
Me haluamme maalle uusia asukkaita. Haluamme, että kausiasukkaat majailisivat yhä pidempiä aikoja mökeillään. Jopa ympäri vuoden, tehden etätöitä mökkikunnissa. Toivomme, emmekä pelkästään toivo vaan yritämme monin eri keinoin saada uusia asukkaita, rakentamaan uusia koteja, ostamaan tyhjiksi jääneitä syrjäkylien taloja. Verotuloja kaivataan kipeästi laadukkaiden palveluiden ylläpitämiseen ja parantamiseen.
Monille ratkaiseva päätös asettua maalle, joko pysyvästi tai kausiasukkaaksi on hyvät, toimivat ja nopeat nettiyhteydet. Näin se vaan on. Tällaista nykyaika on, vanhan, kaavoihin kangistuneen jäärän ihmetellessä maailman menoa. Yhä useammin joudun näiden muutosten kanssa painimaan.
Sanottakoon suoraan, että itse en vielä köyhänä ja pienituloisena aio liittyä valokuituun. Yksin asuvana netti toimii hyvin ja suhteellisen edullinen. Pohdin kyllä hyvän tovin, sillä varmasti liittyminen nostaa taloni arvoa ja mitä tapahtuu television uudistukselle, jota taas kerran aiotaan myllätä. Täytyykö vanha televisio uusia ja antenni ja millä hinnalla.
Voi olla, että nuukailen ja myöhemmin totean nuukailun tulleen kalliiksi. Näin varmasti tulee olemaan monen pienituloisen kohdalla. Valokuituun tulemme saamaan yhteiskunnan tukea, mutta onko se riittävää jotta voisimme olla yhdenvertaisia tämänkin suhteen.
Kuten nähdään, kuntapolitiikka on monitahoista ja perin mielenkiintoistakin, jota emme aina tule ajatelleeksi. Miksi emme ajattele tai tule huomioineeksi? Siksi, että edelleenkään emme ole riittävän avoimia tuomaan näitä asioita kansan keskuuteen. Valokuitu, höh, mikä sekin on, ei voisi vähempää kiinnostaa.
Siispä jälleen kerran mainostan omaa vaaliteemaani: Avoimuudella ja yhteistyöllä asukkaiden kanssa saadaan parasta aikaan ja hälvennettyä, ettei kuntapolitiikka ole suhmurointia, omaan napaan tuijottamista, vaan yhteisen hyvän tekemistä kaikille asukkaille. Avoimuuden kautta ihmiset myös pääsevät perille päättäjien erilaisista näkemyksistä asioihin ja perustelut niihin.
Hannu Tiainen
Kyykystä ylös yhteislistan
kunnallisvaaliehdokas.
Hannu
Kyllähän langaton yhteytesi yltää lähimmälle tukiasemalle, joka ei tarvitse olla kellarissasi.
Kyllähän se kuitu alkaa olla ihan ehdoton, varsinkin kun siinä samalla tulee se television kaapeli. Ei siis tarvitse enää touhuta kattoantenneissa.
Meillä on varmaankin Hannun kanssa ihan samanlainen tilanne, netti tarvitaan ihan ehdottomasti, mutta sillä huonommallakin tullaan toimeen. Minä viime syksynä laskin, että se kuidun rakentaminen on tehtävä, nyt se maksaa, mutta sitten joskus vielä enemmän. Viime syksynä se sitten tehtiin, eikä vielä kaduta.
Monissa kunnissa valokuitu on aiheuttanut paineita veroäyriin, kun kunnat ovat menneet takaamaan kuidunvetäjien bisnestä.
Vastuuta kunnan virhearvioista on pyritty sysäämään valtiolle.
Virhearviot näkyvät silmälle siten, että monen mökin nurkalle on kaapeli vedetty, mutta kaapeli on kytkemättä, koska
a) ei ole ollut tarvetta
b) kaapelimaksut kaventavat leipää
Itse pidän maaseudun kaapelointia pahana taloudellisena virheenä.
Kaapelointi aiheuttaa kiusallisia vaikeuksia maankaivajille. Saatavat kartatkin ovat summittaisia.
Oletettavasti kaapelien suojauskin roudalta ja muilta maan liikkeiltä on tehty puutteellisesti kustannussyistä.
Olen nähnyt ihan liikaa kivikon rikkomia käyttösähkön maakaapeleita.
Kihniö kuntana ei sitä rahoita.
Kihniö saattaa olla takaajana konkurssissa.
Meille tuo valokuitu tuli muutama vuosi sitten; maksoi muistaakseni n 4000,00€.
Ainut muutos oli, vähemmän katkoja nettiin, noista maksukanavista en perusta.
Ei sitä kunta rahoittanut Urjalassakaan, mutta ei se silti maksanut kuin pari tonnia.
Turha on myös väittää, että kaapeleiden kanssa on ylimääräisiä ongelmia ja että niiden paikat eivät olisi selvillä. Minä satuin paikalle, kun navikoitiin kaapelin paikat 30 sm tarkkudella. Ei silloin voi sanoa, että ne ovat missä sattuu.
Karttojen perusteella kaivaminen on summittaista. En tiedä harjoitetaanko sitä.
Siinähn se juuuri onkin, kartat tehtiin vasta senjälkeen, kun kaapeli oli kaivettu maahan. Siinä on nykyään se teräksinen tunnistelanka, joten se löytyy helposti magneetillakin. Itse kaapelihan on täysin vapaata teräksestä, vaikka siinä onkin yli kymmenen vapaata jaetta.
Mitäpä maksaa tuon kaapelin käyttäminen kuukaudessa?
En ole nimittäin tuota tietoa löytänyt mistään.
Kuitu on hyvä sijoitus, ja pitkäaikainen. Siinä ehtii tulemaan 4G, 5G ja 6G sillä välin kun sama kuitu jaksaa. Vanhoissa kuiduissa voi siirtää yhä enemmän vain vaihtamalla lähettimet päistä.
Kuidussa itse asennus on kalleinta, piuhan veto maahan. Itse piuha ei maksa paljoa. Kuitulähettimet ja muut laitteet maksavat jonkin verran ja käyttö on hyvin edukasta.
Se mitä siitä veloitetaan riippuu sitten aika monista aiheista:
– Iso käyttöönottomaksu, pieni kuukausimaksu – ja päinvastoin
– Kuka operoi? Onko miten iso katteen tarve?
– Jos julkinen verkko, onko kunnalla tarpeeksi syvää teknistä osaamista huolehtia ylläpidosta edullisesti vai onko se ulkoistettu
– Onko tehty noudattaen standardeja vai ei
Kuidun käyttömaksu voi olla vain parikymppiä kuussa kuluttajalle perusnopeuksilla, jos työ on tehty fiksusti.
Kuitu se toisaalta on jolla Pirkan blogitkin pyörii, tai itse asiassa kolme eri kuitua. Niistä maksetaan jo useampia tuhansia kuussa. Siinä juuri on kuidun fiksuus: siinä voi liikuttaa tosi vähän tai tosi paljon.
Kuidun kuukausihinta riippuu täysin nopeudesta ja siitä miten perustamiskustannukset on tarkoitus veloittaa. Se voi olla jotain 5- ja 60 euron välillä.