On päivänselvää, ettei kukaan täysijärkinen puolusta Yhdysvaltain kongressiin tehtyä hyökkäystä. Istuvan presidentti Trumpin toimet ovat ääliömäisyyksineen tuomittavia. Ne jotka ehdottivat Trumpille Nobelin rauhanpalkintoa, ehdotan menemistä peilin eteen tekemään itsetutkistelua.
Miksi kuitenkin on jätetty vähälle huomiolle se mistä oikeasti kysymys? Kyseessä on kapitalistisen järjestelmän syvästä kriisistä. Jo Trumpin valinta ohi poliittisen eliitin, olisi pitänyt kertoa, kuinka valtaviin luokkaeroihin kypsyneet, heitteille jätetyt työläiset ja vähäosaiset, ovat lopen kyllästyneet yhä syvenevään eriarvoistumiseen.
USA; n Demokraatit sekä eurooppalaiset puolueet oikealta ja vasemmalta ovat toteuttaneet ns. uusliberalistista politiikkaa, jonka seurauksena julkisia palveluja on ajettu alas, markkinataloudelle on annettu lähes vapaat kädet mellastaa. Kaikki tämä on tarkoittanut esim. ammattiyhdistysliikkeitä kohtaan kovia hyökkäyksiä, jotka sitten ovat joutuneet puolustuskannalle ja sopeuttamaan toimintojaan markkinatalouden ehdoille sopiviksi.
Sosialistisen leirin alasajon myötä kapitalistinen järjestelmä alkoi voimansa tunnossa antaa lopullisia kuoliniskuja vasemmistolaisille työväenliikkeille, jotka sitten on yrittänyt räpiköiden, myönnytyksin ja pienen pienien saavutusten myötä työväestölle ja vähäosaisille pitää asemistaan kiinni.
Työttömyydet, köyhyydet ja kurjuudet ovat USA: ssa sekä Euroopassa arkipäivää ja samaan aikaan poliittinen eliitti elää omaa elämäänsä. Kun työläiset ja osattomat odottivat vastarintaa uusliberalismille työväenliikkeiltä, sitä ne eivät koskaan saaneet. Mitä tästä seurasi? Trumpin ja hengenheimolaisten, äärioikeistolaisten voimakas vahvistuminen ja jopa valtaan nousut.
Vasemmistolaisen työväenliikkeen on viimeistään nyt Yhdysvaltojen kaaoksen seurauksena tehtävä tarkka analyysi kapitalistisen järjestelmän tilasta. Irtauduttava oikeistolaisen uusliberalistisen talouspolitiikan talutusnuorasta ja tarjottava todellinen vaihtoehto, johon työtätekevä kansa ja ahdingossa elävät voivat samastua.
On tultava rohkeasti ulos poteroista kansalaisten keskuuteen ja annettava selvä viesti: Jo riittää! Oikeiston hännystelylle on laitettava kerta kaikkiaan piste. Kerrottava ihmisille kautta maailman, että muutos on välttämätön ja mahdollinen.
Tälläkin hetkellä miljardöörit ympäri maailman rikastuu koronan takia,,,sattumaa, minä en usko sattumiin.
Minä uskon sattumiin. Joka ilta poikkean lähikauppaan katsomaan löytyisikö muonaa puoleen hintaan.
Tähän olisi jo aikaa sitten edes fiksuimmasta päästä olevien, ökyilyyn rakastuneiden republikaanien pitänyt herätä, mihin USA on menossa tuollaisen johtajan viedessä. Mutta raha ja rikkaudet hänen kyljessään sokaisivat.
Onneksi koko porukka ei ole samaa kastia ja varmaan heräävät viimeistään nyt tekemään jotain.
Toivotaan uuden alkua ja vanhan alas ajoa.
Yhdysvallat on monikulttuurinen sekasotku. Pirstomielinen monikulttuurivaltio omaa ristiriitaiset arvot, jonka takia keskinäinen lojaliteetti ja solidaarisuus kansan keskuudessa on vähäinen.
Yhdysvallat on mafioiden maa, jossa on maailman suurin vankitiheys.
Freudentalistiritari ja rinssieversti P. Lipponen on kehoittanut meitä ottamaan mallia Yhdysvalloista ja Ruotsista, jotka ovat Suomea avoimempia yhteiskuntia. Himofreudentalistina yhteiskunnan pirstomielisyys ei Peetä haittaa.
Oli se Luojan siunausta, ettei Peestä tullut presidenttiä.
Kommunismi on kuitenkin perseestä. Diktatuuripyrkimys on johtanut murhiin kaikkialla. Kommunismi edustaa äärimmäistä yhteiskunnallista pirstomielisyyttä. Miksi pitäisi tappaa yhteiskunnan parhaat yksilöt? En ymmärrä.
EU-liittovaltiolla olisi sotainen tulevaisuus, valtio pysyisi koossa vain pakkovallalla ja äärimmäisellä vapauksien rajoittamisella.
Tunnettuja liittovaltioaatteen vastustajia:
Tuomioja, Väyrynen, Soini, Heinäluoma…..
Tässä on toki vähän se, että USA:ssa on kaksi vaihtoehtoa puolueissa. Voit valita joko yritysten etua ajavan, tavallista kansalaista halveksivan ja korruptiossa rypevän paskiaisryhmän – tai sitten toisen täysin samanlaisen.
Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen historiassa oman maan presidentti kasaa terroristit kasaan ja hyökkää omaa maata vastaan. Tämäkin on nyt sitten nähty!
”Biden: ”Hyökkäys demokratiaamme kohtaan”
Biden puhuu eilisen tapahtumista. Bidenin mukaan hyökkäys Capitolille oli yksi synkimmistä hetkistä ”kansakuntamme historiassa”.
– Hyökkäys demokratiaamme kohtaan, Biden sanoi.
– Älkää kutsuko heitä mielenosoittajiksi. He olivat mellakoiva joukkio, kotimaisia terroristeja, Biden sanoo kongressiin tunkeutuneista Trumpin kannattajista.” (IS)
Mielestäni Hannu on siinä oikeassa, että Trumpin kannatus on paljolti protestia. Globalosaatio ja ahneus on vienyt työpaikkoja USA:stakin, toisaalta sen on tehnyt muiden maiden ketteryys kehittää parempia tuotteita. On turha syyttää vaikka Japania siitä että siellä alettiin valmistaa pienempikulutuksisia autoja kun USA:n autoteollisuus syyti markkinoille valtavia, bensasyöppöjä laivoja.
Trumpin kannattajien protesti ei kuitenkaan kohdistunut pelkästään globalisaatiota ja taloudellisia seikkoja vastaan. Kannattajat eivät vaatineet ”lisaa sosialismia” vaan päinvastoin. Nykypäivänä jakolinja ei enää kulje vain vasemmiston ja oikeiston välillä vaan myös akselilla liberaalit – konservatiivit. Liberaalien vapauksia paradoksaalisesti vapauksia vähentävä politiikka ärsytti moni konservatiivisesti ajattelevia ja sai heodät äänestämään Trumpia. Valitettavasti vaan on niin, että protesti usein kanavoituu sellaisten hieman vinksahtaneiden ihmisten kautta jotka uskaltavat sanoa asiat ääneen -koska ovat vinksahtaneita! Tolkun ihmiset taas pelkäävät liberaalien raivoa ja leimakirvestä ja ovat siksi hiljempaa.
Trump kaatui mutta ne syyt miksi häntä äänetettiin eivät kadonneet minnekään. Jos Biden on viisas hän ottaa tämän huomioon eikä yritä työntää konservatiiveja maan rakoon nyt kun demokraatit ovat päässeet niskan päälle. Muuten seuraavista vaaleista voi tulla revanssi. Ei Trump enää nouse, mutta kahtiajako säilyy jos sellaista politiikkaa ajetaan. Pitäisi pyrkiä ymmärtämään sitä toistakin puolta ja käyttää järkeä enemmän kuin tunnetta.
Sauli Niinistö on hyvä esimerkki hyvästä johtamisesta. Häntä voi pitää maltillisena konservatiivina. Hön ei kiihkoile mutta ei myöskään myötäile liberaalinen propagandaa. Siksi hän on koko kansan presidentti niin paljon kuin se demokratiassa ylipäänsä on mahdollista, vain diktaattorit yltävät suurempiin suosiolukuihin koska voivat väärentää ne.