Mitä tapahtuu pienten kuntien terveyspalveluille, jos hallitus saa uuden Soten maaliin? Pahoin pelkään huonosti käyvän. Peruspalveluministeri Krista Kiuru on vakuuttanut kuntien lähipalvelujen säilyvän. Valitettavasti puheet ovat puheita. Olisi lakiin kirjattava, että jokaisessa kunnassa terveyskeskukset säilyvät. Mutta voiko lailla sitoa tulevien Hyvinvointialuiden valtuustojen kädet?
Entä Hyvinvointialuiden valtuustot? Käykö niin, että Tampere yksin vie yli puolet valtuustopaikoista. Ainakin muutamat isot Tampereen kupeessa olevat kaupungit yhdessä tulevat jyräämään. Kun jo nyt tiedetään tulevien Hyvinvointialueiden talouksien olevan kiikunkaakun, niin mitä se tarkoittaa? Tietysti palveluiden keskittämisiä. Tulevaisuudessa tulemme näkemään pienissä kunnissa yhä enemmän verenpaineenmittauskioskeja. Ongelma siis on miten saada painoarvoa pienten kuntien mahdollisille edustajille tulevaan Hyvivointialueen päättäviin elimiin?
Totta kai olen julkisen sektorin puolestapuhuja, mutta ovatko eduskuntapuolueet valmiita taistelemaan uutta Sotea sorvattaessa syrjäseutujen ja reuna-alueiden kuntien puolesta. Ja muistetaan, etteivät yksityiset toimijat ole ratkaisu kuntien terveyspalveluiden säilymiseen.
Tuulivoimaa vai ei?
Kovin on ollut hiljaista tuulivoiman puolustajilla, kun tässä paikallislehdessämme on ollut muutamia kriittisiä mielipiteitä kyseistä energiamuotoa vastaan. Päätoimittaja Jukka Huikko kirjoitti 24.2 pääkirjoituksessaan seuraavasti: ”Pahin virhe olisi, että nyt käynnistyvä kaavoitusprosessi ajateltaisiin vain pakolliseksi byrokratian vaiheeksi. Voimakas junttaus voimaloiden puolesta kääntyy herkästi niitä vastaan. Kaavoituksella kunnat voivat paitsi ohjata rakentamista myös sovittaa näkökulmia yhteen. Keskustelun aika on siis käsillä.”
Voiko enempää olla samaa mieltä päätoimittajan kanssa. Olen elinvoimatoimikunnan jäsen ja puolustanut tuulivoimaa. Itse asiassa kun katsoin edellisten vaalien ohjelmaamme, niin siinä jo mainitsimme tuulivoiman yhtenä vaihtoehtona.
Kuitenkin olen koko ajan painottanut kuntalaisten mukaan ottamista kun mietitään tuulivoiman tulevaisuutta. On järjestettävä kuntalaistilaisuuksia jossa on asiantuntijoita kummaltakin puolelta, jotka voivat kertoa omat kannanottonsa ja näin kuntalaisilla olisi mahdollisimman paljon tietoa pureksittaviksi. Miksi ei myös järjestettäisi kansanäänestystä tuulivoiman puolesta ja vastaan ja näin lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia?
Kuntalaisten on hyvä tietää ehdokkaiden kannat tuulivoimaan. Näillä tiedoilla olen edelleen tuulivoiman puolesta ja toin sen myös esille Ylen vaalitentissä, joka avautuu 18.3 ja on käsittääkseni YLE Areenalla kuultavissa.
Olen kuitenkin avoin molemmille vaihtoehdoille. Jos on selkeää näyttöä ympäristö – tai terveyshaitoista, joista kuntalaisille ja kuntamme luonnolle aiheutuisi korvaavamattomia menetyksiä, niin mieluusti käännän silloin ”takkiani”. Näin sen kuuluisi olla avoimessa kuntalaisia kuulevassa kuntademokratiassa. Nyt vaan mielipiteitä ehdokkaat esille, jotta äänestäjät eivät osta sikaa säkissä.
PS. Olen ollut siinä uskossa, että Kihniön puolella päättäjät ovat osin näyttäneet vihreää valoa kuntalaistilaisuuden järjestämisestä, mutta tuo korona edelleen sotkee suunnitelmia.
Hannu Tiainen
Kyykystä ylös yhteislistan kuntavaaliehdokas.
Sotesta; aika vaikea sanoa mitään kun en oikein ole osannut perehtyä.
Tuulivoima ja lapamelun häiriöt, ehkä edelleenkin hieman arvoitus. Toki tunnen potkurinlapojen ”jättömelun” entisenä hydrokopterin kuljettajana.
Aurinkosähköä olen hyödyntänyt kalastusveneessäni ja markkinakauppiaan asuntoautossani olen vuosia hyödyntänyt. Viimeisemmän tiedon mukaan aurinkosähkö tuottaa jonkin verran jopa pimeänä vuodenaikanakin.
Käsitykseni mukaan, tarvitsemme jopa marginaalisiakin tuotantomuotoja ydinsähkön sijaan.
Marginaaliset tuotantomuodot eivät takaa luotetavaa sähköntuotantoa missään oloissa, joten niillä ei pärjätä.
Aurinkosähköä saadaan valon mukaan, mutta lumikerroksen alla ei kenno tuota mitään.
Maailmasa on alueita, millä tultaisiin täysin toimeen aurinkosähköllä, mutta ei Suomessa.
Ydinvoiman korvaaminen puulla, biokaasulla, aurinko- ja tuulisähköllä ei toimi Suomen oloissa, vaan tarvitsemme luotettavaa vakaasti sähköä tuottavaa tekniikkaa ja hiilen käytön loppuessa ei ydinvoimalle ole vaihtoehtoa.
Se on sitten toinen asia, että nykyisiä mammuttivoimaloita ei todellakaan kannata rakentaa.
Viroon on tulossa ensimmäinen modulirakenteinen pienydinvoimala ja sellaisia olisi järkevää rakentaa Suomeenkin.
Niitä voitaisiin sijoittaa kaupunkien viereen yksi tai useampi sähkön tarpeen mukaan ja samalla niitä voitaisiin käyttää kaukolämmön tuottamiseen.
Toki parempi olisi, että uraanin sijaan pottoaineena olisi Torium, mitä maapallolla on suuret määrät ja minkä puoliintumisaika on vuosissa eikä kymmenissä tuhansissa vuosissa.
Ei kai kukaan siihen usko, että pelkästään tuulella ja auringolla pärjätäään. Sehän on päivän selvä, mutta niitä tarvitaan erinomaisina täydentäjinä.
Moduliydinvoimalat tulevat ja se on vain pienen ajan kysymys. Nyt kun vielä Olkiluoto sasdaan toimintaan, mitää Fennoa ei enäätarvita.
… mutta tämä sähköautohype ???
Hannun pelot ovat aiheellisia, mitä tulee palveluiden säilymiseen pienissä kunnissa soten tullessa voimaan. Keskittämistä tulee tapahtumaan, se on selvä.
Samaa voi sanoa tuosta päätöksenteon keskittymisestä. Isot seutukaupungit pääsevät määräävään asemaan, jos edustus maakuntavaltuustoissa perustuu pelkästään asukasmäärään.
Tuo lienee sotepelleilyn yksi tavoite – paitsi kepulilla, mikä kuitenkin haluaa suojatyöpaikat maakuntiin.
Sote-esityksessä ei ole mitään sellaista elementtiä, joka turvaisi lähipalvelut, mutta päinvastaisia elementtejä siinä on useita, kuten avaajakin on huomannut.
Lisäksi siinä on elementtejä kuten ”virkalääkäri kuvio”, joka on sellainen, että mieleen tulee onko se keksitty ”kännissä ja läpällä” vaiko ihan tosissaan.
No kyllähän se esityksestä jotain kertoo, kun kansanedustaja / valtuutettu Marin allekirjoittaa vetoomuksen, pääministeri Marinin vetämää esitystä vastaan.