Satuin kanavalle melko alussa ja kuuntelin loppuun saakka.
Mitkä olivat johtopäätökset katsojan-kuuntelijan kannalta:
- Ruokanen esitti ymmärrettäviä ja selkeitä kysymyksiä PS:n vaaliteemoista Halla-aholle aina maahanmuutosta työllisyysvaikutuksiin
- Ruokanen antoi tilaa haastateltavalle vastata eikä hyökännyt väliin
- Halla-aho vastasi pitkän kaavan mukaisesti filosofoiden asioita aina ”Jeesuksen ajoista tähän päivään saakka”, jolloin itse ytimekäs vastaus jäi leijumaan ilmaan.
- Halla-ahon vastaukset olivat niin pitkiä, että hän itse unohti mitä haastattelija oli kysymässä, sen tunnusti itsekin
- Mitään uutta näkökulmaa tai selvyyttä PS:n teemoihin se ei tuonut, enemmänkin teki epäselväksi.
- Asia keskittyi Helsinkiin.
- Plussana Halla-aholle voi sanoa sen, että hän on laajasti asioista perillä, mutta paikka hänelle olisi enemmänkin yliopiston luennoitsijana kuin ihmisten ymmärrettävänä puoluejohtajana.
Siksi hänellä on kannatusta joissakin korkeakoulutetuissa ihmisissä, joilla on joku ymmärrys, mitä hän saattaa ajaa takaa kuten väitöstilaisuuksissa on tarkoituskin.
Mutta, siksi häntä kannattaa jotkin möttösen miinat ja matit, kun eivät ymmärrä puheista hölkäsen pöläystä, mutta pitävä häntä erittäin fiksuna tyyppinä, sanoipa hän mitä hölmöä tahansa.
https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=93855011
Satuin kuuntelemaan, pidin Halla-ahon rauhallisesta tavasta sanoa sanottavansa. Monet puheenvuoronsa olivat selkeitä ja maalaisjärjellä ymmärrettäviä. Vastasi usein myös kysymyksiin eikä johonkin muuhun niinkuin poliitikoilla usein pahana tapana on.
Ala arvoista oli Heikin viittaus möttösiin.
Persu en ole.
Niin kuin sanoin, hän vastasi pitkän kaavan mukaisesti maalaillen maailman sivut päätymättä selkeään kantaan kysytystä asiasta.
Minä lukeudun sitten ”möttösiin”, kun en saanut hänen puheistaan selviä vastauksia kysyttyihin asioihin ja niin tuntui olevan Ruokanenkin.
Voi toki olla niinkin, että syystä tai toisesta aliarvioit möttösten miinoja ja matteja.
Heikistä on aistittavissa kansallisvaltiovihamielisyyden lisäksi myös möttösvihamielisyyttä.
Noinkin koulutetun miehen kuin Halla-aho, pitäisi pystyä kiteyttämään esitettyyn kysymykseen vastaus. Ex- Suomen Kuvalehden päätoimittaja kyllä hoksasi sen, mutta ei saanut puristettua Halla-aholta selkeitä vastauksia.
Tapani Ruokanen (ex- kollega) on enemmänkin keskustelija kuin tiukka tv-haastattelija ja, sen oloinen oli koko haastattelu.
Täällä puhutaa Halla-ahosta.
Rauhallinen ja asiallinen esitys molemmilla. Tapani Ruokanen ansaitse täydet pisteet – ei puhunut päälle eikä tunkenut esille omaa aatesuuntaansa.
Monet poliittiset (n.s.) keskustelut kuulostava iskulauseiden heittelyltä. Tärkeintä ei näyttäisi olevan mitä sanoo vaan miten vaikutettaisiin parhaiten kuulijoihin – puolitotuuksien latelulla