Menneillään oleva keskustelu Suomen metsistä keskittyy niiden omistukseen ja käyttöön etupäässä tuotannollisena välineenä, ei metsiin luonnonvarana kuten vesi ja ilma, jotka kuuluvat kaikille.
Eu:n metsästrategia muuttuu rajusti ottamalla huomioon niiden lähteen luonnonvarana, jossa vaiheittain halutaan n. 30 % liittää ns. suojelun piiriin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, joka on niin tärkeä asia, jota eivät puusilmiäset tahdo nähdä. He näkevät ”rahapuun” ja seteliselkärangan kuvan. Miksi, koska non 60 % metsistä ovat yksityisten omistamia ja monin eri tavoin hoidettuja vararahastoja. Mutta Suomi ei ole yksin, vaan huolimatta siitä, että Suomi on yksi metsävaltaisimmista maista Euroopassa n. 72 % metsäalasta, useat Euroopan maat ovat metsäpinta-alaltaan huomattavasti suurempia kuin Suomi kuten Ruotsi, Saksa, Espanja, Ranska ja Italiakin on samalla pinta-alatasolla kuin Suomi.
Suomi on metsänjalostuksen / jalostusasteen kehnoimpia maita, jossa pääosa puusta menee energian ja massateollisuuden käyttöön. Ja, se massa jalostetaan muualla korkeatasoiseksi paperiksi tai pahviksi. Vietyä raakalautaa jalostetaan muualla huonekaluiksi ja taloiksi.
Eikö meidän olisi korkea aika herätä kahteen asiaan: 1. Jalostusasteen nostoon ja 2. Luonnon monimuotoisuuden arvoon laajentamiseen mm. matkailukäyttöön ja näin myös maaseutumme elävöittämiseen ?
Eivät kaukomaiden matkailija tai suurkaupunkien eläjät tue tänne kaupunkien taloja ja katuja kapakoineen katsomaan, vaan etsivät rauhallisia metsiä, puhtaita vesiä, ilmaa ja luontoa.
Samalla sellainen strategia säilyttäisi meille ihmisille tärkeimmät elementit, ilman, veden ja luonnonvarat elollisine olentoineen laajasti. Suomi, jos joku voisi olla edelläkävijä tässä strategiassa. Metsäteollisuus ei kauaa Suomessa viihdy, vaan viimeisimmätkin ”pulpit” tullaan sulkemaan 10 vuoden kuluessa ja viemään ne logistisesti edullisimpiin maihin.
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_01_03_metsat.html
Yksityinen sektori omistaa metsien pinta-alasta 60 %, valtio 26 % ja metsäteollisuus 9 %. Loppu 5 % jakautuu kuntien, seurakuntien, yhteismetsien ja muiden yhteisöjen kesken. Puuston tilavuus on 2,4 miljardia kuutiometriä.
Kannattaa mennä myös Luken sivuille ( www. luke.fi ) , josta löytyy laajat tietopaketit asiasta. En liittänyt tähän suoraa linkkiä, koska se avasi kaikki sivut kerralla.
Parempi on antaa ”herrojen ja narrien” tapella ja pysyä itse korvessa kun sellaisia vielä on sekä latvavesiä. ☀️👍
Noista moni muukin toivoisi olevan lähellä.
Euroopassa metsäala on keskimäärin 35% pinta-alasta. Suomessa metsäala on n. 75% pinta-alasta.
Suomen metsäpinta-ala on n. 10% Euroopan metsäpinta-alasta, mutta puuston kavu on n. 20% Euroopan puuston kasvusta.
Metsien suojelun osalta Suomen ei tarvitse hävetä eurooppalaisessa vertailussa.
Tiukimman luokan suojelumetsiä, missä ihmistoimia ei ole sallittu lainkaan, on Euroopassa 3,7 miljoonaa hehtaaria, mistä yli puolet on Suomessa.
Euroopan metsäpinta-alasta koskemattomia metsiä on 0,7 prosenttia. Suomessa koskemattomia metsiä on 2,9 prosenttia maapinta-alasta, 985 000 hehtaaria, mikä on kaksi kolmasosaa Euroopan koskemattomista metsistä.
Metsien kasvu on parempaa silloin kun metsiä käytetään. Käyttämätön metsä taantuu vähitellen ja silloin se tarkoittaa, että myös hiilinielun kasvu pysähtyy.
Suomen metsät ovat kaikkien käytettävissä perustuen jokamiehenoikeuksiin. Saat vapaasti kulkea ja oleskella metsissä. Saat hyödyntää marjat ja sienet. Vastaavia oikeuksia löytyy Keski_Euroopasta vain Espanjasta.
Eli, mitä tahdot sanoa omakohtaisesti asiasta ilman copy paste- tekstejä.
Mitkään keskimääräiset luvut Euroopan kannalta eivät sano mitään.
Vastaa mieluummin avauksessa olleisiin asioihin joillakin omilla vaihtoehdoilla tai hyväksy ajatukseni.
Tahdon noilla faktoilla sanoa sitä, että Suomen metsiä hoidetaan hyvin ja järkevästi. Muuhun Eurooppaan verrattuna myös kestävästi.
Mitä muutoin tulee noihin sinun väitteisiisi, niin en voi allekirjoittaa sitä, että Suomessa puunjalostusaste olisi kovin huono. Kokoajan myös kehitetään uusia innovaatioita.
Suomessa on myös suuri määrä kansallispuistoja, joissa matkailijat voivat vierailla. Matkailijat voivat myös aivan vapaasti kulkea metsissä, kuten jo aiemmin kirjoitin.
Se mitä en kannata on, että Suomen metsät valjastetaan Euroopan hiilinielureservaateiksi ja museoidaan muutoinkin.
Kuten totesin. Metsiä pitää käyttää, jotta ne voivat hyvin.
Poistan Kallon asiaan kuulumattoman poliittispopulistisen höpinän.
Tieto on valttia, kommentoinnissakin
**********************************************************************************
https://forest.fi/fi/artikkeli/tiesitko-taman-euroopan-metsista-metsapinta-ala-puuston-maara-ja-hakkuut-ja-myos-suojeluala-ovat-jatkuvassa-kasvussa/#1eeaa778
Tiesitkö tämän Euroopan metsistä – metsäpinta-ala, puuston määrä ja hakkuut ja myös suojeluala ovat jatkuvassa kasvussa
Puuston kasvu Euroopan metsissä ylittää reippaasti hakkuiden määrän. Myös kasvu on kasvanut: metsien kasvu vuonna 2015 oli 25 prosenttia suurempi kuin vuonna 1990.
Euroopan maista Saksan metsien puusto kasvoi eniten vuonna 2015. Saksan osuus Euroopan metsien puuston 650 miljoonan kuutiometrin kasvusta oli 100 miljoonaa kuutiometriä. Lähes Saksan lukemiin pääsivät Suomi ja Ruotsi. Nyt lukemat ovat suuremmat.
Voidaanko puuta pitää fossiilisten materiaaleita ilmakehään tuleen hiilen loppusijoituspaikkana?
Puiden sitoma hiili päätyy loppujenlopuksi takaisin ilmakehää. Ei juurakotkaan ikuisesti säily maaperässä. Ne maatuvat hitaasti mutta varmasti luovuttaen hiilensä takaisin ilmakehään.
.
Suomessa on ollut jääkauden päättymisestä lähtien metsiä, n. 10 tuhatta vuotta. Kaiken tämän ajan puut ovat yhteytyksen avulla sitoneet hiiltä ilmakehästä. Onko Suomen metsien alla suuret hiilivarastot? – ei ole.
***********************************************************************************************
Samaisesta sivustolta (edellinen viestini) löytyy myös kummallinen tekstin pätkä:
*
Jos puuston määrä kasvaa, se merkitsee suoraan hiilivaraston kasvua. Mutta hiilivarasto kasvaa myös sitä kautta, että kuolleiden kasvien ja kasvin osien sisältämä hiili päätyy karikkeeksi ja humukseksi.
*
Tonni hiilidioksidia kuutioon puuta. Yksi kuutio puuta sitoo keskimäärin noin tuhat kiloa hiilidioksidia. Puiden kasvaessa hehtaari suomalaista metsää sitoo noin 4700 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Suomessa puiden sisältämästä hiilivarastosta keskimäärin 60 prosenttia on rungossa, loput latvuksessa, oksissa, kannossa ja juuristossa.
Molempien kommentit ovat juuri tuota copy paste puusilmäisyttä.
Suomen puunjalostusteolliluuden jalostusaste yltää pääosin vain massa- ja sahateollisuuteen. Uutta kehitellään, mutta volyymi on marginalinen.
Meidän ei pidä ottaa esimerkkejä niistä maista, jotka eivät voi enää saavuttaa Suomen tasoista metsien kokonaisohjelmaa monimuotoisuuksineen. Meillä on laskentatavasta johtuen 9-13 %, jollakin tavalla suojeltuja metsäplänttejä. Monimuotoisuuden pitää ottaa huomioon myös ihmisen ja eläimistön monimuotoisuustarpeet, muuten olemme tällä menolla todella kusessa.
copy paste, mistä?
Voidaanko puuta pitää fossiilisten materiaaleita ilmakehään tuleen hiilen loppusijoituspaikkana?
Puiden sitoma hiili päätyy loppujenlopuksi takaisin ilmakehää. Ei juurakotkaan ikuisesti säily maaperässä. Ne maatuvat hitaasti mutta varmasti luovuttaen hiilensä takaisin ilmakehään.
.
Suomessa on ollut jääkauden päättymisestä lähtien metsiä, n. 10 tuhatta vuotta. Kaiken tämän ajan puut ovat yhteytyksen avulla sitoneet hiiltä ilmakehästä. Onko Suomen metsien alla suuret hiilivarastot? – ei ole.
Nyt puhun ja kirjoitan aivan muusta kuin päästöistä, joka ei ole tämän teema, vaan jalotusasteja monimuotoisuus, jotka ratkaisevat päöstöjen lisäksi monta muuta asiaa. Asiaan voi liittä myös jatkuvan kasvun vaateet avohakkuiden sijasta.
Täältäkö kopio, vai mitä?
https://www.pirkanblogit.fi/2021/juhak/virheiden-utopiaa/
Ohisalo & kump. – missä hitossa on hiilinieluja?
Metsien puut toki sitovat rakenteisiinsa hiiltä, muta eivät puut elä ikuisesti, vaikkei ihminen niitä kaataisikaan. Puut luovatavat elinaikanaan ilmasta keräämänsä hiilen takaisin ilmakehään.
Jonkin aikaa on ollut esillä puun käytön materiaalina fossiilisten aineiden tilalla. Nyt Suomen vireät ja EU esittävät, ettei puutakaan saisi hyödyntää.
Keski-Eurooppa vetoisten EU:n byrokraattien pitäisi ymmärtää metsien olevan suomalaisten viljelysmaita. Metsien tuotoilla ostamme merkittävän osan ruuastamme ulkomailta.
Varmasti viimeisen vuosisadan aikana Keski-Euroopassa on muutettu monia tuhansia neliökilometrejä metsiä pelloiksi. Hah – muutettakoon nyt nämä pellot takaisin metsiksi.
Avaaja syyttää minua copy pasteilusta, mutta itse suoltaa vihreiden propagandasta omittuja ympäripyöreyksiä.
Paljon on puhetta monimuotoisuudesta, mutta onko avaaja edes perillä siitä missä tilassa Suomen metsät tältä osin ovat. Se, että Ville Niinistö ja Maria Ohisalo kilvaan vaahtoavat asioista, ei vielä ole koko totuus.
Siinä olet oikeassa, että meidän ei pidä ottaa esimerkkiä muista maista. Hoidamme itse asiamme oikein hyvin.
Siksi metsäasioissa ei pidäkkään antaa valttaa Euroopan kommissiolle.
Puusilmäisyyttä esittää siitä itse vaahtoava.
EU:ssa ei todellakaan ymmärretä Suomen ja Ruotsin metsien tilaa ja hoitoa eikä päätöstä niistä voi antaa sinne.
Suomi ei tule elämään pelkillä metsäturisteilla, vaikka virheet ja vihervasurit sellaista kuvittelevat. Metäteollisuuden 4 miljardin vientiä ei muutama turisti korvaa millään tavalla.
Totta on, että jalostusasteen nostolla saataisiin lisää tuloja, Se vain edellyttää, että sille jalostetulle tuotteelle on ne markkinat.
Kuitupuusta taas ei huonekaluja voida tehdä eikä niiden polttaminenkaan sellaisenaan ole järjevää.
Kun vessapaperiakin tarvitaan, kannattaa se tehdä sellaisesta puusta, mitä ei muuhun voida käyttää ja niinhän nytkin toimitaan, vaikka joku puusilmäisyydestä vaahtoava ei näytä sitä ymmärtävän.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008121251.html
”Jos porukalle on tuntematonta vihreän kullan taloushistoria, täysjärkistä näkemystä ei voi muodostua luonnonsuojeluunkaan.”
”Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään, että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.”
Kun ”tieto” on tosiasiassa puhdasta viherpropagandaa, ei järkevää ajatusta saa mitenkään syntymään.
Suomen metsien tilan ymmärtävät kaikki, jotka päättäjinä ovat tämän teeman ääressä.
Kiistaa on siitä, mikä kokonaisarvo metsillle metsäluontoineen annetaan teollisuuden lisäksi ja sitä kehittämällä.
Tällä menolla Suomi putoaa kehityksen junasta liian kapealla metsäsektorillaan.
Koska metsä on laajasti yksityisomistuksessa, se on vain pankki omistajilleen, ei tuotekehittelyn, koron ja sieltä tulevien uusien osinkojen lähde.
Minulla on menneillään ”puusilmäinen” projekti, jossa kehittämääni itseporautuvaa puupaalua suunnitellaan tuotantoon rakennettaviin puutaloihin saastuttavien betonipaalujen sijasta. Kaikkeen se ei sovellu, mutta hyvin moniin.
Ja lisää tulee.
Jotenkin olen käsittänyt, että aikaisempien puupaaluille perustettujen talojen perustuksissa on viime aikoina ollut pieniä ongelmia…
Tällä kertaa minun on annettava täydet pisteet Tytti Tuppuraiselle.
’****************************************************************************
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008123033.html
Eurooppaministerin mukaan komissiolle ei tule antaa kansallista toimivaltaa metsäpolitiikasta.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) sivuuttaa olankohautuksella vihreiden viimeaikaiset syytökset Sdp:tä ja puolueen ilmasto- ja ympäristölinjaa kohtaan ja kuittaa ne ”poliittiseksi keskusteluksi, jota pitää olla jossain määrin valmis sietämään”
Suomen tulee olla yhtenäinen ja sisäsiisti huolimatta, että politiikkamme ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä. On aika ryhtyä toimenpiteusiin oikaista metsäteollisutemme kehittyneempään suuntaan ja samalla kääntää kelkkamme monialaisemmaksi kaikin keinoin.
Siihen ei EU:n pellejen puuhasteluiklla ikinä päästä, koska siell näyttää jylläävän vain reservaatti- ja utopiasuojelulinja.
Suomen metsät ovat suomalaisten omaisuutta. On varmaa, että metsistämme pidetään jatkossakin hyvää huolta ilman ulkopuolisten puuttumista.
Jos keksi- eurooppalaiset haluavat Eurooppaan lisää metsiä, niin metsittäköön pelloiksi avohakkaamansa alueet.
Halutaan tai ei, metsiemme ja luonnon monimuotoisuus on laajempi asia kuin vain suomalaisten metsänomistajien. Siihen tullaan puuttumaan kovalla kädellä huolimatta siitä, että metsänomistus säilyy omistajillaan. Parempi varautua yhdessä tulevaan muutokseen etukäteen. Ja se tulee koskemaan aivan yhtä hyvin muitakin metsä-eurooppalaisia.
Tällä mallilla emme tule jatkamaan, se on varma.
Muuten ..
Sademetsää katosi jalkapallokentän verran joka 6. sekunti
Sademetsää hävisi viime vuonna noin Sveitsin pinta-alaa vastaava alue, kertoi Global Forest Watch -järjestö vuosittaisessa raportissaan tiistaina.
****************************************************************************
Aika näyttää annammeko metsänsä hakanneiden keski-eurooppalaisten päättää metsistämme
******************************************************************************
”Halutaan tai ei, metsiemme ja luonnon monimuotoisuus on laajempi asia kuin vain suomalaisten metsänomistajien.”
Suomi on vasta 6. sijlla metsäpinta-alaltaan Euroopassa. Lue avaus ja siinä olleet Tilastokeskuksesta. Väärää tietoa viljelet.
Missä tämä väärä tieto esiintyi – mitä sijaluvulla on merkitytä?
*******************************************************************************
Tämä ehkä, 72%, ratkaisee Suomessa:
”Suomi on yksi metsävaltaisimmista maista Euroopassa n. 72 % metsäalasta,”
Keski-Eurooppa vetoisten EU:n byrokraattien pitäisi ymmärtää metsien olevan suomalaisten viljelysmaita. Metsien tuotoilla ostamme merkittävän osan ruuastamme ulkomailta.
Keski-eurooppalaiset ovat hakanneet valtavat alueet metsää ja tehneet niistä peltoja.
Ha, metsittäköön peltona, jotta maailma pelastuisi.
***********************************************************************************
HK blogin avauksessa : ”Mutta Suomi ei ole yksin, vaan huolimatta siitä, että Suomi on yksi metsävaltaisimmista maista Euroopassa n. 72 % metsäalasta, useat Euroopan maat ovat metsäpinta-alaltaan huomattavasti suurempia kuin Suomi kuten Ruotsi, Saksa, Espanja, Ranska ja Italiakin on samalla pinta-alatasolla kuin Suomi.”
Pitää laskea se metsän määrä per asukas, niin saadaan joku järkevä suhdeluku.
Ei saada, vaan maa-ala ml. vaikka järvet saaristoineen.
Ja pitäisi saada arvio, paljonko ns. täysikasvuista puu-alaa ( oikeaa metsää) eri maissa on suojeltuine määrineen; Suomessa suojeltujen metsien määrä noin 9 – 13 %. Etelä- Suomessa vain noin 4 %.
Lisäksi kaikki avohakatut alamittaiset metsät pitäisi poistaa laskelmista erinäiseksi luvukseen.
Nämä antavat aika hyvin tietoa:
https://forest.fi/fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan/#27cc15e8
https://smy.fi/
Metsän paras ystävä on kirves vanha viisaus mutta pätevä järkiperänen hakkuu pitää metsät kunnossa
Ja viemällä risut pois ei ole niin suuri metsäpalo vaarakaan ne jotka ei ymmärrä asiaa voivat katsella oman maan metsien hoitoa
Ja katsella vaikka Yhdysvaltojen metsä paloja huomaavat ettei Sumea tarvitse arvostella metsen hoidossa terv tepivaari
Metsän tuotto, raha ratkaisee:
Metsät | ”Tempoilevaa varjonyrkkeilyä”, sanoo metsänomistaja Jaakko Temmes metsäkeskustelusta – Hänen mielestään pitäisi ennemmin luottaa vuosikymmenten kokemuksiin: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008106246.html?share=e7b67319e4e8ef73252018fb59fa1f0b
Periaatteessa metsänhoito on villiä touhua, sitä voi tehdä ”plantaasillaan” lähes miten tykkää. Siinä metsänhoitoyhdistys teollisuuden käsikassarana valvoo kaalimaan vartijana touhua.
Kyllä vastuunsa tunteva metsänomista tekee sen aina metsän hyväksi se kun on se taho joka pelastaa monet ja joka on paikannut nuot halla tuhot
Mutta ei siinä mitään villiä Suomessa terv tepivaari
Yksityinen metsänomistaja ajattelee metsäänsä pääasiassa tuoton kautta. Osa pitää jatkuvaa kasvua oikeana, mitä nyt ajetaan eteenpäin. Osalla on monimuotisuuden ja suojelunkin arvostusta omissa metsissään ja se on asia, joka hallankin voi pitää loitolla viljelyksiltä.
Pääosa kauhoo rahat avohakkuilla, joissa tuuli temmeltää ja kaataa siemenpuut ja lähialueen metsätkin hakkuukuntoon jne..
Ötökkäpuuksi jätetään muutama rujo keskeltä katkaisu puun runko törröttämään ja kauhea harvesterin sotkema metsäpohja kannottomana ja kynnettynäkin, jonka pääasiallinen kasvi on vuosia maitohorsma.