Mitä tämä otsikko tarkoittaa ?
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei ole enää vuosituhansiin kehittänyt omia fyysisiä ja henkisiä kykyjään selvitä luonnon kanssa poiketen muusta luomakunnasta.
Olemmeko hylänneet omat luontaiset erikoiskykymme ja haemme koneista ja teknologiasta käden jatketta itselleen hylkäämällä luonnon antamat älylliset ja fyysisetkin mahdollisuudet ?
Sen sijaan olemme tappaneet muuta luomakuntaa teknologiamme alta vain itsellemme.
Sen sijaan, matkimme muun luonnon kykyjä teknologiallamme kuten lepakkojen tutkat, muu pimeänäkö kuten maan alaiset eläimet, käärmeiden hajukieli, valaiden signalointi vedessä merien ääriin, lintujen magneettikenttien seuraaminen, kotkan spektrometrinen supernäkö jne..
Pidämme itseämme älykkäimpänä mm. aivojen kokojen vuoksi, vaikka monet eliöt ns. pienillä aivoillaan ovat vain kehittyneet selviytymisen elintärkeistä toiminnoistaan. Entä suuriaivoiset norsut ja valaat ?
Mitä tapahtuu, jos teknologia pettää. Ja joudumme omimmillemme selviytyä luonnossa muiden elollisen kanssa ?
Mikä on se taso, milloin ja mihin aikaan ihmisen tehdasasetukset pitäisi palauttaa ? Onko se antiikin aika, jolloin kaikki perusviisaudet jo löydettiin, mutta kehitys meni johonkin suuntaan, mihin nyt tultiin ?
Tämä kysymys on hyvin filosofinen, mutta utopiassaan voi toteuta pahimmassa tapauksessa, jos pahin osaamamme tuhoaminen tapahtuu.
Ihmisen pimeänäkö on tutkimusten mukaan aina ollut heikko, siksipä muinaisia ihmisiä jäi paljon sapelihammaskissojen ja luolakarhujen saaliiksi.
Ihmisen pimeänäön korvike on ollut kauan sitten loistava kuuloaisti ja haju ja maku.
Vielä nykyäänkin etsitään, usko tai älä, sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät haistamaan itse ihmiselle sopivia hajusteita ja kuvata niitä sanallisesti.
Myös herkkiä makuja aistiville on hommia niin viinien kuin ruokien makutuomareina. Koirat kun eivät puhu. On se onni, ettemme omaa koiran hajuaistia. Millekähän paskalle tämä maailma haisisi nenässämme.
Noin asia on oikeasti ja ollut muuten jo pitkään osaamme muuten ihan mitä vaan mutta sitten kun pitäisi selviytyä ilman teknologiaa siitä ei tule yhtään mitään
Jos nyky ihminen laitettas metsään ja kassiin pistettäs ansan tarvittavat samoin siima ja onken koukku moni kysyis mitä nuot ovat
Sellanen on nyky ihminen terv tepivaari
Kyllä ! Jo perusasiat tuottavat ongelmia suurelle osalle, ei kylläkään intin käyneille :
1. Missä on etelä tai paljonko kello on auringon mukaisesti, entä ilmansuunta ?
2. Mikä on etäisyys järven takana kaukana näkyvään taloon ( tulitikkulaatikkoperiaate)
3. Missä ilmasuunnassa muurahaispesä sijaitsee
4. Entä männyn sileä tai rosoinen pinta
5. Mistä tulin ja minne menen- katsoiko kukaan eteen ja taakseen maamerkkejä
6. Entä kartta ja kompassi, jos on
7. Mistä tietää tuulen pääsuunnan
8. Mitä voi huoletta syödä metsän kasveista, markoista ja sienistä, entä mistä löytyy vettä
9. Miten teet tulen
10. Kuinka pitkälle äänesi kantaa
Kun on armeijan metsä sissi selviää monesta isostakin jutusta suuremmitta kommeluksitta niin se vaan on osaa saada kalaa ja osaa metsästää
Ruoka on nimittäin se olla metsässä selviää pitkiäkin aikoja jopa talvella terv tepivaari
Aikoinaan isäni löysi marjareissulla Kuhmoisten erämaametsiköstä paniikissa olevan metsään eksyneen miehen. Silloin ei vielä polkuja siellä ollut kun kansallispuistoa ei silloin ollut vielä perustettu.
Maailmassa nykyihminen on ollut noin 200 000 vuotta, sinä aikana on ollut lukuisia sivilisaatioita, ei voida tietää vanhoista kuin pelkkien puheiden perusteella, kirjoitettu historia on todella nuorta.
Oma veikkaus on että tulee uusia sivilisaatioita, tämä nykyinen on historiaa siinä missä muutkin, planeetta elää hamaan tappiin, ihminen ei.
Ei tuota nykykaupunkilaista saa palautetuksi mitenkään.
Jos joutuvat keskuspuistossa puun taakse, ovat eksyksissä.
Jos menevät Nuuksioon merkityllä polulla kulkemaan, ovat erämaaretkellä.
Yksi piti aikanaan tuoda sieltä turvaan rajan kopterilla, kun siellä liikkui uhkaavasti kolme karhua (=3 ilvestä pitkän matkan päässä).
Näinhän se on, meikä selviää nykyään ilman sähköjä koko kevään-syksyn ajan kuten viime vuonna (aurinko energialla sain ladattua puhelimet, tietokoneen yms) ei siis mitään mukavuuksia, kantovesi ja puuta.
Jotenkin sääli ettei enää edes yritetä vaan pitää olla kaikki, nyt ja heti.
Siinä mielessä ”HK” on oikeassa nollauksen suhteen.
VaPePa joutuu tekemään joskus turhaakin työtä tai ei se turhaa tietenkään ole, jos joku on näin kädetön luonnossa eksyy.
Noin juuri jos sitten eksyvät vaikkapa lapissa eivät saa joesta edes kalaa vaikka olis onket mukana ja laavun tekoon heiltä ei tadot riitä eivätkä saa rakovalkeaa aikaseksi vaikka vieressä oliskin kaatunut kelo
Noin ne ovat ja espalla ovatkin tiheässä metsässä terv tepivaari
Nämä eksyy vaikka ne vietäisiin ja tuotaisiin takaisin.
Kyllä luonnossa voi jopa eksyä silloin on oltava taidot millä selvitä eteenpäin esim tuo laavu ja sen edessä rakovalkea on talvella melkoisen tärkeä asia
Olis myös hyvä jos olis joki lähellä josta nostaa kallaa ettei ruoka lopu eksyttyään ei pidä hötkyllä silloin noutaja on aika lähellä terv tepivaari
Pikkuveljeni on kosteustarkastaja ja joku insinööri soitti hänelle hädissään kun keittiön lattialle oli kaatunut lasillinen appelsiinimehua. Ei mun veli voinut sille sanoa naurua pidätellen kuin: Ottakaa hyvä herra rätti ja kuivatkaa.
”Pitäisikö ihminen palauttaa ”tehdasasetuksiin” ?”
Erittäin hyvä ja vielä sitäkin mielenkiintoisempi kysymys.
Mitkä loppujen lopuksi ovat ne ” tehdasasetukset”, huolimatta siitä, että sekä avauksessa, että kommenteissa viitataan paljolti luonnossa pärjäämiseen nykyihmisen kaltaisena nisäkkäänä, niin eihän silloin oikeasti ole kysymys ”tehdasasetuksista”, vaan nykyihmisen huomattavan pitkälle kehittyneestä versiosta.
Mielestäni avauksen ”tehdasasetukset” ohjautuvat filosofiseen kysymykseen olemassaolosta, olemassaolemisesta ja sen merkityksestä, kuin myös siihen mitä olemassa oleminen on.
Pahoittelen ajatuksen karkailua, mutta avauksen kysymys on hyvä ja erittäin laaja-alainen.
P.s. Tiesittekö muutoin, että eräs kansankielisen filosofian parhaista, Esa Saarinen piti eilen viimeisen luentonsa osana Filosofia ja systeemiajattelu -kurssia ennen eläköitymistään ?
Tiesin ja kuuntelin pitkän kaksiosaisen luennon Hesarin kautta. Se oli Saarisen ns. jäähyväisluento. Aina mielenkiintoinen. Saarisen filosofisen ajattelun pohja on ns. hyvyysajattelu pahuuden sijasta.
Menen kyllä itse siihen ajatusmalliin mitä esimerkiksi Jari Ernrooth edustaa. Puhumme siitä mitä on menetetty kun pitäisi ihailla sitä mitä on saavutettu. Siteeraan:
Minä iloitsen ja nautin ihmisen ylväästä erityisasemasta joka ainoa päivä, kun taidolla rakennetun talon lämmitetyistä sisätiloista tarkkailen talvimaisemaa, kiskon toimintavarmaa soutulaitetta ja hikoilen sata-asteisen saunan mukavanlämpöisillä lauteilla.
Jari Ehrnroothin ihmisen ”mukavuusfilosofiaa” voi ajatella muutamasta eriävästä kulmasta:
1. Ekofasismi on sitä, että ihminen on taistellut oman elossa selviämisen ja mukavuusasteensa parantamiseksi itsensä umpikujaan. Jotta länsimaissa ollaan tässä elintasossa, on se aiheuttanut valtavan määrän saasteita ympäri maailmaa. Meret, ilman, valtavat luonnon raiskaukset, jopa jokien kulkusuuntien muuttamiset ja vuorien hävittämiset aiheuttaen maaperän epätasapainoa. Pintavesien imeytymisen häiriintymisen asfaltoimalla valtavat alueet maanpintaa jne..
Sitten me löylyttelemme Suomen peräpohjolassa lämpimissä rantasaunoissa ikään kuin muualla maailmassa olisi samat olosuhteet. Ja ajamme tervalla, vihdalla ja viinalla sekä oikeilla rokotteilla taudit loitolle. Ja me tuomme tavarat, saunapyyhkeet ja rokotteetkin Kiinasta tauteineen.
Luonnon pitkänajan normaalit ilmiöt eivät ole sitä pitkässä juoksussa, mitä tarkoitan ( kuivuus, monsuunit, tulivuorenpurkaukset, mantereiden liikkeet jne.)
2. Mitä ekofasismi ei saisi tarkoittaa. Sitä, että luonnon meitä suojeleva monimuotoisuus ei saa tuhoutua, joka on puskurina ihmisen ja monimuotoisen luonnon välissä, luonnon syvissä joukoissa piilevissä, ihmiselle haitallisia tauteja. Siitä on jo näyttöä, miten kasvien ja eläiminen biodiversiteetti puskuroi( imuroi) haitallisten virusten siirtymistä suoraan ihmiseen. Tästä olen jo aikaisemminkin vihjaillut.
3. Teknologian kehityksen orastavat harha-askeleet: ”Keinoliha” pelastaa maailman eli bioreaktorissa kantasoluista kasvatettavalla ”lihalla”.
MUTTA ?
Edistyksellisimmät luonnon lihatehtaat nyt, jotka luonto on jo kehittänyt miljoonien vuosien aikana, ovat nautaeläimet eli märehtijät, jotka muuttavat omalla ruoansulatusjärjestelmällään köyhimmätkin kasvit kuten jäkälät, kuivat heinät valtavaksi määräksi energiaa itselleen ja ihmiselle syötävään muotoon, lihaksi. Märehtijä ei tarvitse sähköä ja bioreaktoria eivätkä märehtijät kuole sukupuuttoon, teknologia helposti.
Pohtikaa rauhassa ja yhtä totuutta ei ole, mutta pääjuoni kyllä löytyy.
Kyuu Eturautti’n antaman linkin takaa avautuu mielenkiintoine kirjoitus.
https://yle.fi/uutiset/3-11791605
Jari Ehrnroothin kolumni: Mainettaan hurjasti parempi ihminen
*
Jonkin lainen ihmisviha on tosiaan saamassa jalansijaa – jotkut suomalaiset, olen havainnut, levittävät vihaa suomalaisia kohtaan.
*
Artikkelista:
”Äärimmäinen luonnonpalvonta ja ekofasismi eivät selvästikään jääneet viime vuosisadan pakkovaltaisten aatteiden sivuoireiksi, vaan palasivat uuteen kukoistukseen ilmastonmuutokseen liitettyjen uhkakuvien myötä.”
Hmm .. Mielestäni en ole ekofasisti, vaikka väitän tämän:
Luonnon monimuotoisuutta ei voida säilyttää, jos ihmiskunnan koko kasvaa loputtomiin.
Joku ihminen voi tietysti ajatella, että mihin ihmiskunta tarvitsee pandoja, leijonia, elefantteja, kirahveja, karhuja, susia j.n.e.
Ihmisenergian käyttöä säästellään nykyään liiankin paljon, siitä kuitenkin tulee palaute montaakin kautta, suurin osa liittyy terveyteen.
Minä olen tänä – ja edelliskeväänä hakannut kirveellä kaikki poltettavat puut noin 30- 40 m3. Saatta olla enemmänkin, siis pesän mittaisiksi (30- 32 sm) klapeiksi. Ensin moottorisahalla tuulen kaatamista ja pystyyn kuivaneista 10- 30 sm halkaisijaltaan sitten kirveellä. Naapuri kerran katseli ja ihmetteli, traktori ja klapikone huilaa hallissa ja äijä hikoilee. Kukin tyylillään ja tavallaan.
Tuo on( oli) minunkin mielipuuhaani juuri näihin aikoihin kaadetuista ja sahatuista koivupölleistä. Ei kun hiukan näytti Billnäsiä kohmeiselle kostealle koivupöllille, niin valmista tuli hetkessä. Joskus mahlakin tirskui silmille.
”Klapikoneen” merkki oli B & HK.
Olisin kuunnellut mielelläni Esa Saarisen viimeisen luennon jos se olisi ollut mahdolista. (En ole kylläkään kuullut hänen ensimmäistäkään luentoa, mutta tuon viimeisen olisin halunnut kuulla.)
Luin illalla Saarisen kirjaa ”Erektio Albertinkadulla (1988)”. Se kuuluu kotikirjastooni. Koronan vuoksi en ole pitkään aikaan käynyt kirjastossa ja niinpä kasasin pöydälleni, sohvan viereen muutamia kirjoja iltalukemiseksi, jos televisiosta ei tulisi mitään katsomisen arvoista. Sieltä ei tullut, niinpä luin mainittua kirjaa.
– Ehkä se tarttui käteeni kirjahyllystä, koska uutisissa kerrottiin Saarisen eläkkeelle siirtymisestä, ehkä ei. (Mikäpä assosiaation viekkaan ketun metkut tietää). – Saarisen myönteisyys ja usko ihmiseen tekee hänestä läheisen filosofin minulle. Että Saarinen on keikarin ja boheemin näköinen?
Niin on ja hän on sitä tarkoituksellisesti ja hyvällä tavalla.
Schpenhauerit ja spinozat, niin filosofeina kuin muinakin ihmisinä pyrin kiertämään kaukaa. Ei niin, etteivät he kiinnostaisi minua kohtalonuskossaan ja pessimissäänkin, vaan koska ne vaikuttavat minuun masentavasti ja tympäisevästi.
Tuo Jari Ernroothin kolumni on lyhyesti sanoen lukemisen arvoinen eli hiivatin hyvä.
Enemmistö meistä on ajautunut taajamiin ja sitävauhtia yhä kiihdyttää jopa päättäjiemme toimet.
Taajamassa lokeroasunnossamme kriisin tullessa olemme todella heikoilla.
Pelkästään sähköjen katkettua meiltä loppuu lämpö ja valo emmekä voi valmistaa ruokaamme emme saa vettä jne.
– Siinä vaiheessa iso viikate niittää sillä jo yksi kuukausi on monelle liikaa varsinkin talvella lämmön suhteen ja toisaalta kesällä ruokavarastomme pilaantuu…?
Sähkön varaan halutaan panna myös liikkumisemme?
– Koskaan ei pitäisi panna kaikkia yhden kortin varaan!
Pitäiskö palauttaa: Mökillä ja maaseudulla saadaan lämpöä polttopuilla sekä vettä kaivosta ämpärillä ja perunat säilyy maakellarissa sekä jauhettu vilja säkissä. Maitoa lehmästä ja lihaa suolattuna tiinusta. Marjat itsekerättynä ja säilöttynä jne.
Kasvoin sodan jälkeisessä ajassa niinsanotussa omavaraistaloudessa!
Sinne vaan takaisin (maaseudulle) mikä pitää väkisin kaupungissa.
Onhan se kirjoitettu jo tuhansia vuosia sitten, että tämä maailma tuhoutuu! Meret muuttuvat, kuin kuolleen vereksi!
Vähän vaan uskallusta tutkia, mitä on tulossa!
https://salatturaamattu.fi/ahdistuksen-ajan-alkamisen-tunnusmerkkeja/
Minä en tulkitse, enkä pysty tulkitsemaan Raamattua, mutta elintasokehitys, biologinen maapallon kestävyys ja kiihtyvä meno luonnon radikaaliin köyhtymiseen ja lajien häviämiseen antaa aihetta päätyä johonkin lopputulokseen ellei suunta muutu.
Teknologia sitä ei ratkaise, vaan kiihdyttää entisestään.
Mutta suunta ei muutu vapaaehtoisesti, vaan sen muutoksen voi aiheuttaa pakko, esimerkiksi ns. viruskierre, joka kasvaa kasvamistaan, eikä sitä saada enää pysäytettyä.
Siihen kyllä saattaa mennä aikaa, paljonko- en tiedä ?
Valitettavasti tuo väkimäärän holtiton lisääntyminen alueilla, mitkä eivät enää edes nykyistä määrää pysty elättämään, tulee johtamaan jonkinlaiseen katastrofiin.
Sille lisääntymiselle ei näytä mikään pystyvän tekemään mitään sitä ennen.
Eikös joku vihreä kieltänyt tuon sanomalla että ei ole mitään väestöräjähdystä vaan on vain köyhyyttä 😉
Taisi joku virhe sen sanoa.
Ei vaan kertonut, miten estetään köyhyyden lisääntyminen jakamalla se entistä useammalle se köyhyys…
Periaatteessa kaikki tietävät tuon ongelman, mutta ratkaisua ei ole löytynyt.
En viitsi siteerata Linkolaa, mutta tähän ongelmaan hänellä on karmea ratkaisu.
Entäpä jos se on se kirottu teknologia, joka mahdollistaa sen, että kehitys lähtee parempaan suuntaan sekä ihmisten, eläinten että luonnon suhteen.
Sitä ennen pitäisi tapahtua kulttuurinen ja poliittinen muutos.
Suurin uhka niin ihmisten, eläinten kuin luonnon (sekä orgaanisen että ”elottoman”) suhteen on vihreä ideologia, tuo kuoleman kultti.
Entäpä jos sekin on saavuttanut kulminaatiopisteensä ja itsekorjaavuusliike on jo käynnistynyt? Ainakin toivon sitä.
Toiseksi suurin uhka, kristinusko ja sen ahnaat liittolaiset, väärin ymmärretty evoluutioteoria ja oikein ymmärretty marxismi, on nähdäkseni ruvennut vähenemään, mikä on minusta myönteinen asia.
Tämä vaatii tarkennuksen. Kristinuskolla, tässä yhteydessä, tarkoitan katolista ja luterilaista kristinuskoa. Uskoisin että kreikkalaiskatolinen kristinusko on lähempänä alkukristillisyyttä kuin tämä roomalaiskatolinen oppi älyttömine pappien selibaattisääntöinen ja paavinistuimineen.
Katolinen kirkko ja varsinkin sen luterilainen versio on jatkuvasti perääntynyt vasemmistoliberalismin edessä. Naisvastaiset, pahimmillaan pomminheittäjät ja kurkunleikkaajat, eli islaminuskoiset on toivotettu tervetulleiksi länsimaihin: olkaa hyvät ja pitäkää omat perinnäistapanne ja uskontonne ja pistäkää kristittyjä miehiä lihoiksi ja raiskatkaa kristityt naiset, alaikäiset tytöt ja pojat ja raavat miehetkin. Me, kristinuskon ja marxismin aivopesemät länsi-ihmiset annamme teille anteeksi, ja ne meistä, jotka eivät anna anteeksi, on enemmistö pakottanut olemaan vaiti. Nämä kehityksen kukkaset, sivistyneet länsimaan ihmiset haluavat sinisilmäisesti uskoa, että te, islamin sanansaattajat, mukaudutte meidän tapoihimme ja kulttuuriimme, kunhan jaksamme olla kärsivällisiä ja muistamme kääntää toisenkin posken.
Tai sitten tässäkin asiassa on saavutettu kulminaatiopiste ja järki on viimein löytynyt ja tilanne tervehtyy vauhdilla. Ainakin toivon sitä.
Loppukaneetti. Olen jostain syystä vieraantunut kristinuskosta, ainakin tästä katolisesta ja luterilaisesta kristinuskosta (kreikkalaiskatolisen kristinuskon kanssa en ole vielä tehnyt tiliä).
En ole tosin mikään mallikristitty, mitä se sitten merkitseekin, koskaan ollutkaan. Luojaan, Jumalaan, Suureen Henkeen, olen uskonut pienestä pitäen (oli kyllä lyhyehkö epäilykausi nuorena aikuisena) ja uskon edelleen.
Luin viime vuonna Snorri Sturlussonin Kuningassaagat ja siitä mieleen jäi erityisesti Kuningas Pyhä Olavi. Kuningas Olavi kääntyi kristinuskoon ja ryhtyi tämän jälkeen pakkokäännyttämään viikinkejä miekkansa ja sotilaidensa avulla. Olavi oli armelias ja avokätinen niille jotka kääntyivät uuteen uskontoon. Ne jotka eivät kääntyneet, hän poltti elävänä asuntoihinsa tai katkoi kaulat ja ainakin yhdelle talonpojalle (siis viikinkejä), joka kieltäytyi kääntymästä, hän nieletytti elävän kyykäärmeen.
On nämä tarinat Olavista sitten tosia tai väritettyjä, mietin käänteisesti ”Olipa tosiaan ”pyhä” mies”.
Ehkä tämä kirja oli se kuuluisa viimeinen niitti vieraantumisessani kristinuskosta. En tiedä.
Tämä ei ole poliittisen tai uskonnollisten pamfletin julkaisualusta, vaan pyrkii käsittelemään asiaa realistisesti, missä nyt olemme ja miksi tähän pisteeseen olemme päätyneet siis käsittämättömään kulutukseen, sen seurauksena räjähdysmäiseen saastekuormitukseen maailmanlaajuisine ongelmineen teknologiankaan sitä ratkaisematta tai haluamatta sitä ratkaista.
Fakta on se, että tällä menolla tiemme on pystyssä, koska luonto reagoi tavallaan entistä voimakkaammin tasapainottaakseen tilanteen.
Oleellinen kysymys on, joka odottaa vastausta on tämä:
Pystyykö kukaan avaan sen, että taudit ja pandemiat leviävät kiihtyvällä vauhdilla ihmisiin, koska luonnon monipuolinen puskuri ohenee ihmisten ja viruksia sylkevien luontokappaleiden välillä ? Ja perään MOT.
Snorri Sturluson (Snorre Sturlason) (1179 Hvamm, Islanti – 23. syyskuuta 1241 Skálholt, Islanti) oli Islannin kuuluisin historiankirjoittaja, runoilija ja poliitikko. Hänen kirjoittamansa teokset ovat erittäin tärkeitä lähteitä Skandinavian varhaishistorian ja skandinaavisen muinaisuskonnon tutkijoille.
Snorrin aikakausi
Snorri kuului aristokraattiseen Sturlungar-sukuun. Suvun mukaan on nimetty ”Sturlungien aika”, noin vuosina 1220–1264 vallinnut väkivaltaisuuksien ja levottomuuksien aikakausi, joka johti siihen, että Islanti menetti itsenäisyytensä Norjan kuninkaalle. Snorri oli kahdesti (vuosina 1215–1218 ja 1222–1231) Islannin parlamentissa alltingissa tuomarina. Hän vieraili kaksi kertaa Norjassa.- Wikipedia-artikkeli otsikolla ”Snorri Sturluson”.
Hyvin vaikeaa vastata tulkitsemalla mitään uskontosuuntia tai uskomuksia tai taikauskoa.
Parempi lähteä siitä, missä nyt olemme faktisesti ja, mikä tähän on johtanut niin väestön, teknologiakehityksen kuin luonnon hävittämisen kautta.
Asia näyttää ainakin sitä, että ylihygienia edistää kaikenlaisia tauteja jo koko kehittyneessä maailmassa samoin kuin liian prosessoidun ruuan syöminen ja sekin ylenmäärin.
Tuon voi allekirjoittaa. Vastustuskyky maalla asuneilla nuorilla ja senioreilla on yleensä huomattavasti parempi kuin kaupunkielämää viettäneillä saman ikäisillä.
Samoin luonnollisen synnytyskanavan kautta syntyneillä ja riittävän äidinmaidon saaneilla. Mutta myös mahdollisimman käsittelemättömän ruoan ansioista ml. riista. Eikä puhdas saasteeton ilma ja metsät pahaa tee keuhkoillekaan.