Tätä olen ollut odottamassa kuin kuuta taivaalta ja, jota periaatetta itse olin tuuppaamassa Nissanin ratkaisuksi jo yli 15 vuotta sitten, eli minidiesel takakontissa, joka lataa koko ajan akkuja ja pitää ne täynnä. Mutta tietenkin tämäkin kerää energiaansa myös jarruista jne..
Eli periaate on sama, mutta kehittyneempi kuin minun.
https://www.is.fi/autot/art-2000007781226.html
Hyvä ratkaisu. Paljonkohan laturi vaatii polttoanetta 100 km matkaan. Toki pikkudiesel on jo lähtökohtaisesti polttoainepihi. Eipä tarvi poiketa latailemaan.
Tuossa on bensiini, ei diesel, mutta yhtä kaikki, hyvä konsepti.
Yes, bensa tässä on parempi vaihtoehto.
On sitä ikiliikkujaa yritetty monta kertaa ennenkin tehdä.
Kulkeehan minun kalastusveneeni pelkästään sähköllä ja akut latautuvat aurinkosähköllä.
Kyllähän sähkövoimalla pääsee; vaan miten onkaan toimintasäde näillä ilmoilla, pakkasta parikymmentä astetta ja akuston kapasiteetti pudonnee alle puoleen.
Edelleenkin sanoisin, kaupunkiauto.
Kalle, erohan tuossa onkin se, että auton bensiinimoottori tuottaa sähkön, polttoaineen kulutus onkin se mielenkiintoinen asia.
Se polttomoottori voi toimia varmaan myös kaasulla tms. jos haluavat.
Yritin nopeasti etsiä verkosta josko tuota olisi testailtu jossain päin maailmaa, mutta en löytänyt varsinaisia testejä.
Samalla konseptilla toimivasta Nissa Notesta sen sijaan löytyy, eikä sitä nyt ainakaan mitenkään tyrmätä, pikimminkin päinvastoin.
Kyllä joku on aivan kaiken keksinyt…
Voi kauheaa, ihan hirveää jujak:lle, kun joku jotain yrittää, edes keksiä jotain uutta !
Ehdotin tätä projektin vetäjälle Tommi Bergille perusteluineen, johon hän ei silloin lämminnyt. Silloin oltiin niin täysin lumossa täyssähköautoon.
PS. ”Mitsulla” on saman tyyppinen versio. Kalliita ovat.
Eihän se ole hirveää, kun joku keksii todellakin jotain uutta ja käyttökelpoista.
Päinvastoin se on kannustattavaa.
En vain ole ennen tavannut ketään, joka on keksinyt kaiken sen, mitä muut esittävät.
Perässähiihtäjiä on joka lähtöön.
Toinen ja aivan eri asia on patentoitava keksintö keksintönä, joita hakemuksia olen tehnyt. Hankalaa ja kallista. Aihioita ja uusia yhteistyön tuotteita kyllä moniakin.
Sähkögeneraattoria pyörittävänä polttomoottorina voisi olla 50-heppainen kaksimäntäinen, kaksitahtinen, yksisylinterinen, venttiiohjattu bokserimoottori.
Vaillinainen huuhtelu jättäisi sylinteriin radikaaleja, jotka auttaisivat seuraavan työtahdin palamistapahtumaa. Joissakin nelitahtikoneissa on käytetty putkea, jota myöten osa pakokaasusta on ohjattu takaisin sylinteriin.
Saattaisi olla kohtuullinen hyötysuhde
https://tekniikanmaailma.fi/mikroturbiinilla-lisaa-toimintamatkaa-sahkoautolle/
21.9.2016
Otsikko : Mikroturbiinilla lisää toimintamatkaa sähköautolle
tai
Kävisikö ToPi?
Kolmas vaihtoehto on sähköauton tekniikan omaava auto, jossa on lisäosana pieni polttomoottori, jonka pyörittämällä generaattorilla voi akun tyhjennettyä tuottaa riittävän määrän sähköä matkan jatkamiseksi. Puhutaan range extenderistä, eli toimintamatkan pidentäjästä. Jämäkkä suomenkielinen nimi on vielä haussa, joten kävisikö ToPi?
.
Ainoa markkinoilla oleva todellinen ToPi-auto on BMW i3 REX, jossa matkan jatkamiseen käytetään skootterin yksisylinteristä bensiinikäyttöistä mäntämoottoria.
Erilaisia range extender -ratkaisuja on kehitteillä runsaasti, sillä apumoottori pitäisi saada mahdollisimman pieneksi. Esimerkiksi Audi esitteli vuosikymmenen vaihteen paikkeilla A1-koemallia, jossa apumoottorina toimi pieni kiertomäntämoottori eli wankel.
Wankel tulee vielä, kunhan keksivät pyörivän ”männän” kärkiin riittävän kestävät metallikärjet.
Mazda:
https://autotoday.fi/mazda-vahvistaa-wankel-moottori-tekee-paluun-2020/
Julkaisupäivä oli siis 21.9.2016
Siis jo neljä vuota sitten:
21.9.2016
Ainoa markkinoilla oleva todellinen ToPi-auto on BMW i3 REX, jossa matkan jatkamiseen käytetään skootterin yksisylinteristä bensiinikäyttöistä mäntämoottoria.
https://en.wikipedia.org/wiki/General_Motors_EV1
The General Motors EV1 was an electric car produced and leased by General Motors from 1996 to 1999
APU [Auxiliary Power] käynnistyi automaattisesti, kun akun varaus laski alle 40% ja tuotti 54 hevosvoimaa (40 kW) sähkötehoa, joka riittää ylläpitämään EV1: n 130 km/h huippunopeutta ja samanaikaisesti palauttamaan auton 44 NiMH-kennoa 50: n % lataustasoon.
APU (Auxiliary Power Unit )
APU. Yksivaiheisen, yksiakselisen, kaasuturbiiniyksikkö, jossa on korkea pyörintänopeuksinen kestomagneettiroottorinen vaihtovirtageneraattori, valmistaja Williams International, joka painoi 100 kg, halkaisijaltaan 51 cm ja pituudeltaan 56 cm. Pyörintänopeus oli 100 000 – 140 000 rpm.
*
P.S.
Vain osassa (pienessä ?) General Motors EV1 autoissa oli APU.
APU on tyypillinen kentokoneiden lisälaite, mikä käsittääkseni on kaikissa nykyisissä suuremmissa lentokoneissa.
Kyllä, näin on!
APU (Auxiliary Power Unit )
.
General Motors’n vuosina 1996 – 1999 tuottamiin EV1 –sähköautoihin asennetut APU -yksiköt olivat juuri lentokoneissa käytössä olevaa tyyppiä.
APU. Yksivaiheisen, yksiakselisen, kaasuturbiiniyksikkö, jossa on korkea pyörintänopeuksinen kestomagneettiroottorinen vaihtovirtageneraattori, valmistaja Williams International, joka painoi 100 kg, halkaisijaltaan 51 cm ja pituudeltaan 56 cm. Pyörintänopeus oli 100 000 – 140 000 rpm.
Teho: 54 hevosvoimaa (40 kW) sähkötehoa.
Vuoristoisessa maisemassa voi sähköauto olla kilpailukykyinen, jos jarrutusenergian voi ottaa talteen.
Moon kehitellyt mielessäni lineaarista sähkögeneraattoria. Sen antama sähkö tuskin olisi siniaaltoista, mutta olisiko se niin nokonuukaa kaikissa käytöissä ja taajuuden tasaisuuskin olisi vähän niin ja näin verrattuna pyöriviin koneisiin.
Groupe Renault omistaa lähes puolet japanilaisesta Nissanista, lähes kokonaan venäläisen AvtoVAZin, neljänneksen japanilaisesta Mitsubishi Motorsista sekä kokonaan ranskalaisen Alpinen, romanialaisen Dacian ja korealaisen Renault Samsung Motorsin.
Osta suoraan Dacia,on parempi, samaa konseptia ja halvempi.
Olipa sitten puolisähköauto ja ”puolijohde”nelipyörä, tukeudun turvalliseen bensa- tms. pihiin polttomoottorivetoiseen kärryyn.
Hinta, varmuus, laatu, huolto, toimintasäde, polttoaine-latausvarmuus, hintakehitysriskit, onnettomuusriskit, kalkkarokäärmeen hiljaisuus, vetotavan hallittavuus jne. Kokonaispäästörakenne jne. ?