Ohessa erinomainen kokonaisanalyysi luonnon muutoksista Suomessa yli 100 vuoden ajalta tähän päivään saakka. Sisältää ilmaston lämpiämisen, metsät ja luonnon monimuotoisuuden muutokset vaikutuksineen kokonaisuutena. Olen vahvasti samaa mieltä niin kuin valtaosa asiaan perehtyneitä.
Kirjoittaja: Jyrki Itkonen
Linnut Kerttu Kotakorpi | Uusi Suomi Puheenvuoro
Viite: Kirjoitus perustuu alla olevaan Kerttu Kotakorven kirjoitukseen Ylen uutsissivuilla.
Kerttu Kotakorpi: Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat? | Yle Uutiset
Tämä osoittaa keskilämpötilan muutokset Suomessa kiihtyvän:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Ilmastonmuutos_ja_energia/Suomen_keskilampotila_on_kohonnut_asteen(28550)
Konkreettinen esimerkki on se, ettei Etelä-Suomessa, Saplausselän eteläpuolella, ole voinut enää kunnolla hiihtää tavisin normaalilumella yli 30 vuoteen. Katkolla on ollut vuodesta toiseen Finandia Hiihto. Hyvinkään 7-veljeksen hiihto loppui jo ajat sitten.
Ilmaston muutoksen suurin syy on ihmisten liikakansoitus, mutta siitä on vaikea rakentaa muutosta?
Ilmaston muutos on monen muunkin asian summa ja niihin on vaikea ja epätodellista voida vaikuttaa?
Tottahan se on, että pienen jääkauden jälkeen on menty kohti lämpimämpää normaalitilaa..
Siinä ei yksi 30 vuotta mitään meinaa.
Tämä kirjoittaja pääsee tarkastelemaan koko luonnontilaa ns. lintuperspektiivin kautta ja sitoo sillä tavalla nippuun koko teeman.
Kaikki on suhteellista, vaan verrattaessa tilannetta n. 500-1000 vuoden ajalta, yksi 30 vuotta on pisara meressä.
Pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.
Sen jälkeen ollaan palattu vähitellen normaaliin.
Saattaa olla niin, että tämä joulukuu on kylmempi kuin keskimääräiset joulukuut em. jääkaudella.
1990-luvulla oli joulukuu ainakin kaksi kertaa talven kylmin kuukausi.
Nyt menee routa syvään, kun lunta on vähän. Vesiputket, viemäriputket ja paskakirnutkin saattavat viottua.
Päivittyvä lumikartta:
https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/lumensyvyys
Tilastojen mukaan 1930-luvulla on ollut eniten ”mustia jouluja”. Näitä asioita ei aina tiedosteta kun jokainen poikkeava säätila nähdään todisteena ilmastonmuutoksesta. Jos nyt tulisi sellainen tulva kuin 1900- luvun alussa jolloin vesi tulvi Tampereella Kehräsaaren ikkunoista sisään niin oltaisiin hirveissä maailmanlopun tunnelmissa ja lehtien lööpit täynnä tuomiopäivän julistusta.
Luonnon monimuotoisuudesta on syytä pitää kiinni mutta siihen vaikuttaa paljon muukin kuin lämpötila. Esimerkiksi maanviljelyn muutos vähentää tietynlaisia ympäristöjä.
… mutta, mitä kertoo lintujen vähenminen luonnollisen poistuman kautta, ei tuulimyllyjen ? Kannattaa lukea ne kohdat, miten Linkola sen määritteli.
Mikähän olikaan se lintujen ja muiden eläointen populaatio ja määrä toisaalta keskiajan lämpimällä kaudella ja toisaalta heti pienen jääkauden jälkeen?
Vertailepa vaikka niitä nykyiseen sen sijaan, että tuijotat muutamaan vuosikymmeneen taaksepäin.
Ihan yllättäen nimittäin saattaa olla niin, ettei tässä muutaman vuosikymmenen aikana vähentyneitä määriä ollut silloin juuri olemassakaan tai määrä oli merkittävästi suurempi ennen pientä jääkautta, mutta katosi silloin – ennen ihmisen teollista kautta.
Kannattaa ottaa järkevä aikajänne, joka on mitattu. Bird Life on havainnut samat asiat, mitä blogistikin pikkulintujen populaaton räjähdysmäisestä pienemisestä.
Minä en pysty enempää asiasta väittelemään.
Entäs, milloinkahan se populaatio räjähtikään suureksi?
Siitä ei tässä ole kysymys.
Onhan ehdottomasti.
Jos populaatio aiemmasta kannastaan lähtien räjähti suureksi silloisten olosuhteiden myötä, se voi yhtä lailla palata takaisin silloiseen määräänsä ilman, että maapallo on tuhoutumassa.
Kaikenlaiset irralleen kokonaisuudesta revityt katastrofikuvailut ovat pelkkää propagandaa, kun asian historiallinen tilanne jätetään huomiotta.
Kerro lisää muuten kuin teoreettisin väittämin Lukuja ja faktoja pöytään ! Muuten tuo keskustelu on turhaa.
Jos et huomannut, pyysin sinulta noita tietoja pelkkien katastrofihuutojen sijaan.
On turha huutaa populaatioiden pienenemisestä, jos et pysty esittämään tosiasioita populaatioiden tilanteesta aiemmilta ajoilta.
Esimerkiksi maatalouden kehittyminen loi ympäristöjä, mitkä johtivat kaikenlaisten eliölajien massiiviseen lisääntymiseen.
Nyt, kun vanhanaikaisesta maataloudesta on luovuttu eikä noita elinympäristöjä ole, kannat taantuvat takaisin tilanteeseen, mikä oli ennen tuota maatalouden kehitystä.
Se ei ole sen kummemmin katastrofi kuin ei ollut noiden eliökantojen kasvaminenkaan.
Tuossa alustuksessa on kuvattu satojen, jota tuhannen vuoden lämpökäyriä, jotko ovat satojen vuosien pätkissä ovat kutakuinkin saman oloisia. Vasta viimeisten kymmenien vuosien osalta on kiistatta osoitettu lämpötilan ( ei ilmaston) muutoksen nousu voimakkaasti.
Kerttu Kotakorpi kysyy : Mihin linnut katosivat?
Vuona 2050, luulenpa, ihmiset kyselevät, että missä ovat norsut, kirahvit, leijonat, tiikerit, karhut ..
**************************************************************
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_v%C3%A4kiluku
YK:n vuoden 2019 ennusteen mukaan väkiluku on 8,5 miljardia vuonna 2030 ja 9,7 miljardia vuonna 2050
Tuo menne ohi asian. Kommentoi itse aihetta.
Näen blogin aiheena olevan ihmiskunnan luonnon hyväksikäytön vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen.
.
”Linkolan yksi tunnettu huolenaihe tekee myös valtavaa tuhoa. Alati lisääntyvä ihmispopulaatio tappaa lintuja ..”
.
Alla lainauksia blogin avauksessa olleiden linkkien takana olevista artikkeleista.
**********************************************************************
Hollannissa on laskettu tuulivoiman tappamia lintumääriä, jotka siis tulevat jo olemassa olevien linnuntappajien lisäksi till, kuten autot ovat jo ennestään.
.
Pentti Linkola kertoo lintukantojen romahduksesta.
.
Linkolan yksi tunnettu huolenaihe tekee myös valtavaa tuhoa. Alati lisäntyvä ihmispopulaatio tappaa lintuja laittomasti järkyttäviä määriä kaiken aikaa ja sitten meillä puhutaan ilmastonmuutoksesta, kun ei ole vaikkapa pääskysiä, jotka on syöty parempiin suihin Euroopassa.
Tuo oli asiaa, joka oli jo avauksen sisällössä.
”Alla lainauksia blogin avauksessa olleiden linkkien takana olevista artikkeleista.” – no niinpä oli
Juhak
Lue koko avaus ja sen alla olevat linkit tietoineen ja pyydä sitten lukuja mitkä eivät ole oikein tulkittuja. Muuten on aivan turha pyytää minulta lisää.
Tuon maatalouden roolin käsittelin jo US:ssa kommenteissani:
Lue täältä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/linnut-kertu-kotakorpi/#comment-3567363
Tällä luonnon monimuotoisuuden rajulla köyhtymisellä on selvä syyllinen, ihminen, ja seuraukset samoin ihimiselle itselleen.
Tuo lintukato, ravintoketjuin alkupäässä kertoo niiden muiden syiden lisäksi niiden nälänhädästä, hyönteispopuaation kadosta, jossa pahimpana ovat mehiläisten ym. pölyttäjien massakuolemat.
Jos pölyttäjät katoavat, katoaa ihmisiltä kasviperäinen ruoka. Jos linnut katoavat niiden seurauksena, kasvillisuuden siementen syöjät ja levittäjät köydyttävät metsien puustoa ja kasvillisuutta, seurauset ovat valtavat.
Näissä puhtutaan todella suurista maailmanlaajuista asioista.
Muistan kun kauan sitten julkisesti kirjoiteltiin pikkulinnuista lehdissä. Oliskohan se ollut joskus 1970 luvulla, en ole ihan varma. Silloin ihan vakavasti väitettiin, että pikkulintuja on kohdannut vakava joukkokuolema, jonkin sairauden takia. Ei se silloin mitään, kun väitettiin japanilaisten tekevän pienoismalleja, ihan aidonnäköisiä, niin ettemme me kukaan erota niiden olevan koneellisia. Olin täysin unohtanut, mutta tuli nyt mieleeni, kun niistä keskustellaan. Silloin siis väitettiin lintujen lopulta loppuvan tyystin, ainoastaan muutamia pienoismalleja jää lentelemään.
Silloin minäkin jäin sitä miettimään oikein vakavasti ja ajattelin, että miten paljon muuta menee siinä sivussa. Nyt näyttää siltä, että se juttu oli pientä humpuukia, ainakin osittain, taidankin lähteä lisäämään siemeniä lintulaudalle. Joku sitä ainakin tyhjentää jatkuvasti.
Oikea-aikainen pikkulintujen talviruokinta on hyvä asia. Niillä samolla murkknoilla näkee oravia, harakoita, variksia, naakkoja, kyyhkyjä jne..
Nyt pitäisi näkyä pihlajoissa tilhiä.
Tilhet eivät kai ihan vielä, mutta onhan pihlajissa marjoja tudella paljon.
Väite pikkulintujen vähenemistä ei pidä paikkaansa, ei ainakaan tämän talven aikana. Minä olen seurannut niiden jatkuvaa liikennettä lintulaudalla, ihan joka päivä saa lisätä jyviä ruokintalaudalle. Liikenne on huomattavasti vlkkaampaa, kuin menneinä talvina. Lajikirjo onkin sitten paljon vähemmän ja ihan muutaman lajin varassa, eli ne perinteiset tintit ja punatulkut pääasiassa.
Tämä väheneminen ei tarkoita paikallisesti kaikkia lajeja. Kysymys on isosta joukosta pikkumuuttolintuja. Niitä seurataan virallisesti valtakunnallisesti ja laajemminkin.
Meilläkin näkyy, talitinttejä, sinitiaisia, varpusia.
Kyllä tuo juttu on ihan tosi.
Paljonkohan tuo väheneminen johtuu etelän maiden holtittomasta pikkulintujen pyydystämisesä mm. edelleen Italiassa ja Raanskassa verkoilla?
Pitää paikkansa, että noinkin on.
Se on kerrottu tuolla avauksen päälinkissä, mutta myös Kotakorven tuulimyllyineen jne.. Syyt ovat moninaiset.