Suurlähettiläs Pyhälä käsitteli laajasti kansainvälisen oikeuden kannalta niitä tekijöitä, jotka edesauttavat tai suoraan aiheuttavat luonnon tuhoa toimillaan; yritykset tai niiden tukemat poliittiset voimat.
Se, mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää ja raportoidaan luonnon monimuotoisuuden tuhosta, ovat huomaavasti suuremmat – Suomessakin.
Monet suuret yritykset ovat heränneet tähän syyllisyyteensä ja ovat ottaneet vakavasti tulevat ja todennäköiset sanktiot suurine korvausvaateineen.
Suomea koskevat suuret asiat ovat kaivosteollisuuden aiheuttamat laajat tuhot sekä yksipuolinen tasaikäinen metsien hoito avohakkuineen sekä siitä aiheutuva laajan elinympäristön kato erittäin tärkeille hyönteisille, linnuille, eläimille jne. ja lopuksi ihmisille.
EU-komissio on vaatinut Suomen metsien ennallistamista, palauttamista luonnonmukaiseen olotilaan jopa 30 %:n tasolle koko pita-alasta. Suomessa taas on reagoitu siten, että pitääkö Suomena kärsiä siitä, että Keski-Eurooppa on jo aikaisemmin ”hävittänyt” metsävarantonsa.
Kysymys: mitä tämä voimakkaasti nouseva aihe aiheuttaa Suomessa poliittisten voimien näkemyksiin painopisteineen ja sen kautta yksipuoliseen ja alhaisen jalostusasteen metsäteollisuuteemme.
https://areena.yle.fi/audio/1-50822484
8.50 Uusinta. Ympäristön tuhoaminen etenemässä kansainväliseen rikoslakiin. Vieraana suurlähettiläs Mikko Pyhälä.
Nälkä vaanii suomalaisia.
Oikeudenmukaisesti pitäisi vaatia noita metsänsä tuhonneita palauttamaan ne metsät edes sille 30% tasolle ja sitä mukaa suojelemaan niitä edes samalle tasolls kuin Suomessa on tehty.
Ei Suomi eikä Ruotsi voi olla muun Euroopan metsäreservaatti ja sen päälle maksaa penteleesti kaikenlaisia maksuja koko maailman ilmaston ”pelastamiseksi”.
Niin ja niin…
Katso, millaiset Saksan metsävarat ovat:
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6238.pdf
… ja edelleen, meillä on paljon tekemistä juuri päätehakkuiden osalta, mutta myös jalostusasteen osalta:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006106836.html
Kuuntelin tämän pätkän itsekin, ihan asiaa on. Täytyy vain muistaa katsoa luontoakin kokonaisuutena.
Esimerkiksi, ei se ole ekoteko että lakattaisiin hakkaamasta metsää kokonaan. Sen sijaan se on, että ymmärrämme missä, miten ja kuinka paljon sitä tehdään.
Suomi hoitaa metsiään hyvin ja aina järkipohjalla en näe räme metsiä oikeasti kun huonosti hoidetuksi ja metsän tuhoamisena
Koska niissä muhii aina myös metsien tuholaiset
Hakkuissa pitää olla aina järki mukana kuitenkin ja niitä pitää tehdä tasasin välein terv tepivaari
Kuten ennen sanottiin kirves on metsän paras kaveri terv tepivaari
Perussyy monimuotoisuuden häviämiseen on helppo raha ja se kertoo jo jotakin, mitkä tahot ovat se takana.
Puun suhteellinen jalostusaste on romahtanut osaamisineen. Suomen pitkälti yli 100 vuotta vanha hirsipuurakentaminen on kuihtunut kokoon. Silloin pääosa taloista oli hirsirakenteisia jopa kaikissa suurissa taajamissakin. Nyt sen osaavat enää baltialaiset rakentajat.
Pohjanmaalla on säilynyt edelleen perinteinen huonekaluteollisuus massiivipuusta.
Pääosa huonekaluista on lastulevyä ym. sekundasta tehtyjä jatkojalosteita ja tunkioromua muutaman vuoden päästä.
Puurakentaminen on palaamassa, mutta osaajat vähissä ja jälki korjausvaurioineen on sen näköistä.
Mutta, meillä ei ole kuin vähän hitaasti kasvanutta korkeaan jalostusasteeseen kelpaavaa puuraaka-ainetta. ”Juuri sen vuoksi, että sellukattila on se korkein aste minkä enää osaamme ”.
Se, mitä tämä kaikki massateollisuus on tehnyt luonnon monimuotoisuudelle on odottava katastrofi, ellemme palauta ympäristöämme kestävän kehityksen polulle suunnitemallisesti.
Kannattaisi myös lukea linkitetyt sisällöt, jotta ei kävisi niin, että ”viestintä” on hieman ristiriitaista.
Pohdintoja metsätieteenaikakausikirja.fi linkin pohjalta.
Ei kannata ottaa Saksan metsiä esimerkiksi, jos kannattaa harsintamenetelmää puunkorjuussa ja ei-ikäisiä metsiä. Toki tuo avaajan laittaman linkin tieto on peräisin n. 25 vuoden takaa, mutta tuo on lyhyt aika metsien kehityksen osalta.
Pari poimintaa tuosta linkistä
– Tasaikäisrakenteiset metsät ovat ylivoimaisesti tärkein metsikkömuoto. Noin 96 % Saksan metsistä on tasaikäisrakenteisia ja vain noin 2 % voidaan luokitella klassillisiksi harsintametsiksi eli eri-ikäisrakenteisiksi.
– Tasaikäisrakenteisista talousmetsistä lähes 40 % on alle 40 vuoden ikäisiä. 30 % sijoittuu ikäluokkiin 41–80 vuotta ja loput 30 % ovat yli 80 vuotta
vanhoja.
– Metsien käyttöhistorian vuoksi täysin ihmistoiminnan ulkopuolelle jääneitä metsäalueita tai ns. ikimetsiä ei Saksassa enää ole.
Väittäisin, ettei Suomen tilanne ainakaan huonompi ole.
Hyvä, että luit. Saksa ei ole esimerkki nyt, saati Suomi, joita ei pidä oikeasti vertailla keskenään.
Mikähän maa mielestäsi nyt on se esimerkki?
Ei tule nimittäin yhtään sellaisseksi kelpaavaa mieleen.
Ei sitten peruutus ehtinyt…
Mikähän maa nyt sitten mielestäsi on se esimerkki?
Mieleeni kun ei tule yhtään sellaiseksi kelpaavaa maata.
No yleensä luen sen, mitä lähden kommentoimaan tai mitä laitan väitteeni tueksi.
Heräsi kuitenkin kysymys, miksi laitat vertailuun asioita, joita ei omasta mielestäsikään kuitenkaan voi vertailla keskenään.
Mitään, edes Pohjoismaita ei voi vertailla keskenään. Linkit olivat vain tietoa tilanteista, että esim. Saksa muka on hävittänyt metsävarantonsa.
Suomi on tällä hetkellä menemässä ”metsään” erittäin suuren bullkiteollisuuden vuoksi alhaisella jalostusasteellaan, jolla on kohtalokkaat seuraukset.
Alhainen jalostusaste on kansantaloudellisesti surkea juttu, mutta se ei sinänsä vaikuta mitenkään metsien vointiin. Puu kaadetaan aivan samalla tapaa, riippumatta siitä mitä sille puulle tehdään.
Oleellista on hoitaa metsänhoito kunnolla ja ymmärtää että kasvava puu on se joka hiilidioksidia kaappaa. Paikallisesti on ekologisesti kestävämpää tietenkin tehdä korkean jalostusasteen tuotteita, ehdottomasti, mutta globaalisti asia voi tasoittua.
Asia lähtee helpolla lapasesta eli nykyisen metsänkäytön puoltamiseen.
Siitä en lähde kinaamaan, koska se ei johda mihinkään ja, koska riittävän pitkälle näkevät tietävät, ettei tämä tapa hoitaa metsiä keittokattilaan johda kuin lajien tuhoon ja yleisen monimuotoisuuden häviämiseen pahoin seurauksin tulevaisuudessa.
Ilmastoasioihin en ota muuta kantaa kuin vain sen, että korkea puun jalostusaste on ilmastoteko, samoin vanhat metsät ja suot.
… ja metsä ei ole vain puuta ja sen hakkuita.
Tämä vuodettu ilmastoraportti kytkeytyy myös tähän keskusteluun ja monimuotoisen luonnon häviämiseen sekä vain teollisuuteen kelpaaviin näremetsiin.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0737ca5f-f5c1-4150-8ee8-ba109b83a519
IPCC:n valehtelu on vain haitaksi ilmaston suojelulle, kun asialliset kommentit estetään ideologiapaskan takia.
Kun panee googleen hakusanat: ”puun jalostuaste suomessa”, silmille tulee karua luettavaa metsiemme hyötykäytöstä. Se on jalostuasteen kannalta kuin eläisimme huonompaa aikaa kuin tervanpolton aikana, jolloin terva oli sentään arvokas jaloste maailmalla. Nyt se on vain hakkeesta keitettävä sellu, jonka hyödyt mittaavat kiinalaiset.
Kattilaan menee niin arvotukkeja kuin näreiköt.