Tämä Topeliuksen ”Luonnonkirja” vuodelta 1893 opettaisi teitäkin luonnon monimuotoisuudesta ja merkityksestä kaikke elolliseen. Se on tasoa Linkola, jonka filosofia on aukoton eikä kumottavissa.
Uudempi painos on v. 2009. Valitettavasti en saa käännettyä kuvaa vaaka-asentoon kännykällä.
Julkaisu: Suomen Kirjallisuuden Seura 175 v
Minulla oli eläinkirja 1940-luvulta jonka julkaisijaa en muista. Tuohon maailmanaikaan oli joistain eläimistä vielä mielenkiintoisia ennakkoluuloja, kun siinä kirjassa mainittiin muunmuassa hait ja krokotiilit pahoiksi eläimiksi.
Tämä on vielä tärkeämpi Topeliuksen kirja, jossa mm. metsän rooli pienilmaston säätelijämä kuvataan järkeen käyvästi ym.ym..
https://maammekirja.fi/?p=texts&bookId=28
Ja virheetkö muka tämän ymmärtävät ja muut eivät?
Väitän, jos jälkimmäisen ”maammekirjan” tietoja luonnosta, vesineen, tuulineen, metsineen , eläimineen, kasveineen tentattaisiin, moni nykysuomalainen saisi ”ehdot” oli sitten kuka tahansa.
Meidät nyt sentään pakotettiin keräämään suurehko kasvisto kuivatuksineen ja kiinnittämään ne imupaperille nimineen suomeksi ja latinaksi. Mutta myös osata ja muistaa ne käytännössä kuten ”taraxum officinale”.
Niin tai, Capsela Pursa Pastoris = kappelissa pussaava pastori = lutukka. 120 kasvia oli kasvistoon kerättävä ja nimet suomeksi ja latinaksi piti osata. Vieläkin muistan latinaksi varsin monen kasvin ns tieteelliset nimet.
… ja ne nimet tentattiin.
Mutta suurin oppi oli se, että ne kasvit löysi ja tiesi, missä ja minkä tyyppisessä maassa, metsässä ne kasvavat.
Pyrimme pariskuntana aina hieromaan nystyröitä että, mikä tuo on ja, mikä sen nimi on latinaksi.
Kyllä myös unhola vaivaa, mutta autettuna pienelläkin vihjeellä onnistuu.
Muuten, viljelykasvini maa-artisokka on: ”heliahthus tuberosus”. Minun lajikkeeni on norjalainen ”dag neutral”.
PS. vielä muutama vuosi sitten isäni keräämä kasvisto vuosilta 1932 -1933 oli väreineen ja nimilappuineen kohtuullisen hyvässä kunnossa, joskin muutamat valkoiset paperiset kiinnikeliimapaperit olivat irronneet. Meni suvussa eteenpäin.
Kyllä tuota metsäläis kulttuuria on koronan aikana saanut nautta tarpeeksi asti sitä kun ei olesaanut liikkua muualla
Silti on kaupassa pitänyt käydä ja tuolla metsissä ei k kauppoja eikä s kappoja juurikaan ole
Eikä edes kivijalka kauppoja mutta ruokaa on ollut tarve silti saada ja vakka hirvä taikka peuroja on edessä et nihin saa kajota
Nehän ovat valtion ja syyksi ei kepaa että muutoin olsit kuollut nälkään että sellasta metsäläis elämää se Suomessa on terv tepivaari