Meidän perheen kulttuurijohtaja-rouva hoksasi varata lähes naapurissa olevan Pyynkinlinnassa käynnin yhteydessä viimeiset liput paikoilta 79-80 . Eli sali oli täynnä maskinaamallisia kuulijoita. Ohjelmisto koostui parhaista jazzin klassikkohelmistä ml. muutama uusi sävellys.
”Jazz-museo”- yhtyeen solsitit eilen: Arto Piispanen piano, Lauri Hannu kitara, Ville Rauhala kontrabasso ja Masa Orpana saksofoni.
Piano oli klassinen, norsunluu koskettiminen Bechstein flyyygeli upeine sointeineen, kitaristilla akustinen soolokitara, kontrabassona kunnon läskibasso ja puhaltimina niin perinteinen klarinetti kuin bassoklarinetti ja alttosaksofoni. Rumpusetti ei mahtunut kuvioon.
Sali oli juuri sopivan kokoinen akustinen tila, joka antoi sävelten kuulua pienintä yksityikohtaa myöten. Yleisö oli hatioissaan.
Tietenkin puuttuivet ne vanhan jazz-klubin solisit sikareineen ja konjakkilaseineen pianon päällä, savuinen kapakkaympäristö kaljalaseineen, upeat virtuosimaiset eri soittimien soolot rumpusooloineen. Mutta kaikkea hyvää ei aina saada samaan kattilaan.