Kulttuuriministeri tarjoili sirkushuvia kansalle koko velkarahan edestä.

Mikäs blogi sellainen on,  jossa ”taide kielletään”,  onneksi on Pirkan blogit, siellä kannel heläjää.

Politiikkaa vaikeaa on, taiteeksi nyt kutsua, joten koitan runon kautta, taiteeksi sen muokata.

Eihän näitä riimejäni, runoiksi voi sanoa, paremminkin itkuvirsiin, niitä voidaan verrata.

---

Puoliväli riihi sitten, vihdoin saatiin puitua, varstat siellä lauloi että, velat tuovat onnea.

Saarikkokin koetteli, tovereiden tuntoja, josko sieltä liikenisi, tupailtaan valoa.

Turvenuijat mielessänsä, Saarikko käy taistohon, ”uusiutuvaa” kasvunvoimaa, meillä miljoonittain on.

Hallituksen kaataa uhkas, Saarikkokin tohkeissaan, Marinilta koitti saada, matohinkkiin juotavaa.

Öiseen aikaan Saarikolle, aivot alkoi hyrräämään, jos hän kaataa hallituksen, Orpo tulee hääräämään..

”Unilukkari” se vasta, iltalypsyt lopetti, Saarikonkin pimeen vintin, valon säde tavoitti.

Näytelmähän tämä oli, verratonta hupia, nauruun meinas kansa kuolla, kepun klovnein tuomana.

Kepu lähti sutta pakoon, avun luuli saavansa, mutta tuli karhu vastaan, punainen on valttia.

Maassa jälleen kaikki hyvin, hallitus saa jatkoa, velat ovat saatavia, korkokin viel matala.

Elvytetään elvytetään, Vanhanenkin kailottaa, tietää että seuraajalle, tyhjä kirstu kirskahtaa.

Kuntavaalein läheisyys se, puolueet saa sekaisin, millähän ne vielä saisi, pidettyä myöhemmin.

Halla-ahon Jussi seuraa, sirkusta vain sivusta, persuin vaali vankkureille, tulee kyllä ahdasta.

Koronasta rokotukset, kansan pian pelastaa, hallitus ei koronalla, pääse pakoon vastuutaan.

Kepunkin on loppuun saakka, hallitukses oltava, ässän sijaan käteen jäi vain, musta pekka naurava.

Toivotaan et kansa tyhjää, vaaleissa ei äänestä, kokoomuksen arvopohja, tyhjäpäiden täyttämä.