Suomessa kuoli viime vuonna alkoholiin/alkoholimyrkytyksiin ja alkoholista johtuviin sairauksiin lähes 2000 henkilö, eli puolet enemmän mitä vuodessa on ollut koronaan kuolleita.
Alkoholiin kuoleet ovat vapaaehtoisesti sairautensa hankkineet ja se ei varmasti ole kenellekkään tullut tilaamatta ja yllättäin ja siitä ei voi syyttää kuin itseään toisin kuin koronassa.
Eräs alkoholin runtelema, jolta kuolinvuoteellaan kysyttiin, että kaduttaako ylenpalttinen viinalla läträäminen sinua, niin kuoleva sanoi että, en päivääkää vaihtaisi pois, että kyllä sitten hauskaakin on ollut.
Sitähän sanotaan, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Itse en ole enään pian kymmeneen vuoteen lasista laulukirjaa tarvinnut, eikä huumaavilla aineilla jo ennestäänkin tyhjää pääkoppaani sekoittaa, silti hymy ei ole hyytynyt eikä ole muilta tarvinnut kysellä, että mitähän eilen mahtoi tapahtua.
Niin kuin entinen sälli sanoi, että juopunut ei ole koskaan selvän väärtti, vaikka olis kuonka paljon juovuksissa. ( totuus tulee juopuneen ja lapsen suusta )
Hyvällä alulla Arvilla on itsellä kun on jo n kolme vuosikymmentä takana ei tippaakaan ja en suostu sitä alkoholia käyttään
Ja se ilo muuttuu aamulla parkumiseksi kun rahat on juotu ja kaiken lisäksi nuppi kipee ja sekasin kun hampurin kaupunki terv tepivaari
Tuosta juopon totuudesta olen aivan eri mieltä ja aamulla tuo ei muista mitään mitä illalla lainasi vaikka rahaa
Lapsen totuus on aivan oikea asia ja kun lapsi sanoo isi haisee baarille on varmaan totta mutta tosi fiksusti tosin sanottu terv tepivaari
Eräs mies oli voimakkaassa laitamyötäisessä ja välillä otti askeleen eteen ja toisen taaksi, niin kaksi eukkoa kun pyhäaamuna näkivät kirkkoon mennessään miehen hoipertelun niin sanoivat, että kylläpä olet itsesi PANNUT pahaan kuntoon johon sälli vastasi että, oli siinä vähän viinallakin osuutta.
No nyt halutaan vapauttaa ravintoloiden yöelämä niin saadaa lisää alkoholiin kuolevia ja lisää koronaan kuolevia…
Intiasta uutta herkästitarttuvaa jne.
Onko maapallolla liikakansoitusta jonka luonto hoitaa…
No onhan näitä surkean näköisiä aina liikkeellä kaikki ei ole alkon tuomaa ulkonäkö vammaa kuten rekkakuski
Joka poikkes tutulle huoltarille no baarin täti kysyi kun tiesi että pävän pannun olevan miehen mieleen hän kysyi päivänpannu niin kuski sanoi ei kun yön ajanut terv tepivaari
Mikäs siinä on maistella. Nykyään kelpaa vain laadukas kuohu tai sampanja lasi tai pari. Alkoholiton olut ajaa taas olutasian. Tai jos joku tarjoaa erinomaista laatuviiniä, mikä siinä nuuhkiessa ja maistellessa.
Voisin siirtyä hyvinkin Alkon myyjäksi, koska heitä saa nykyään neuvoa, jos aletaan käymään lävitse koko kaupan arsenaalia.
Jotain sitä yrityselämän edustustilaisuuksiakin on ollut hyötyä.
No Heikki eikös se ole vapaa kaikille senkun juotte minulle tuo moska ei mene alas terv tepivaari
Viina on sellainen, että jos sitä ei välttämättä tarvi, eikä siitä tarvi välttämättä myöskään kieltäytyä, niin ei se ole myöskään ongelma.
”Alkoholiin kuoleet ovat vapaaehtoisesti sairautensa hankkineet ja se ei varmasti ole kenellekkään tullut tilaamatta ja yllättäin ja siitä ei voi syyttää kuin itseään toisin kuin koronassa.”
Tässä vedetään kyllä aika monta mutkaa suoraksi ja sille löytyy kyllä myös paljon ihan tieteellistä todistetta, että ei se ihan näinkään ole.
Toisaalta joidenkin mielestä myös verenpainetauti, korkea kolestroli, II-tyypin diabetes jne.jne. ovat ihan vaan itse hankittuja, omia valintoja, mutta ikävä heille, asia ei aivan niin yksinkiertainen ole.
Henkilökohtaisesti pidän kylmästä Vodka snapsista, laadukkaasta ”Viskistä” ja hyvästä oluesta ja kyllä meillä on pakastimessa käytännössä aina pullo Vodkaa ja pari snapsi lasia, kaapissa on laaduskasta ”Viskiä” ja olutta ostan jos ja kun mieleen tulee.
Kylmä Vodka ja Viski voi joskus kestää viikkoja, jopa kuukausia, mutta jos mieleen tulee niin kyllä ihan ilman huonoa omaatuntoa voin tempaista myös ns. kalsarikännit ja jos se tekee minusta huonon ihmisen niin olkoon sitten niin, moraaliposeerajaa minusta ei saa.
Minkään asteen moralisti en ole vaikka olenkin itse absoluutti kaikiin pään sekoittajaan
Tuo alkoholi kun ei sovi migreeni potilaalle niin se ei ole minun asia muttei sekään että arvostelisin jotain sen käytöstä
Jos joku noin luulee on aika lailla sivuraiteella kuten Ylppö sanoi juokaa ja syökää ihan mitä vaan mutta kaikkia kohtuudella
Mutta kenenkään juominen ei minulle kuulu se siitä moralisonnista terv tepivaari
Mulla oli kans alkoholiongelma, kun en meinannut päästä siitä eroon.
Lähdin Tampellasta -76 ja työkaverit osti ilmeisesti kiusallaan mulle läksiäispullon, 12v. vanhaa Dimple-viskiä. Eihän kukaan enää noin vanhaa juo!?
Meni monta vuotta ja tuli kavereita kylään, mä juotin sen niille, enkä kertonu, että se oli vanhentunutta, mutta hyvin se kelpasi! 😉
Arvo Ylpöltä kysyttiin pitkän iän salaisuutta. ”En osaa sanoa. Yksi tekijä on mielenkiintoinen työ. Ruoan suhteen en ole koskaan ollut nirso, olen syönyt mitä toinen ihminen on mulle ruuaksi laittanut. Kohtuutta olen aina pyrkinyt noudattamaan asiassa kuin asiassa.”
Ylppö otti myös toisinaan snapseja, ja oliko niin toisinaankin.
Edesmennyt tuttavani kertoili minulle Ylpöstä muutamia asioita.
Hän oli ollut etelässä kymmeniä vuosia Orionin lääketehtaan palveluksessa, hän oli maatalousteknikko.
”Kerran siellä koetilalla minut pantiin lämmittämään saunaa. Sanottiin että Arvo Ylppö tulee vieraineen saunomaan. Istuin siinä saunanportailla, kun näin pienen ukon tulevan kävellen kovaa vauhtia. Kuvista tunsin sen Ylpöksi. ”Sinäkö se olet se saunamajuri?” Sanoin pojille, että jätetään auto tuonne kilometrin päähän, että saadaan vähän liikuntaa.” Ylppö oli silloin yli yhdeksänkymmenen. ”Pojat” olivat jääneet Ylpön vauhdista. Lääkäreitä olivat hekin, semmoisia seitsemänkymmenen, ehkä vähän yli.
Ylpöllä oli tapana vanhoille päiville asti istua iltaa lääkärikollegoiden kanssa, pelata skruuvia ja ottaa snapsia. Kerran tämä korttiporukka innostui lähtemään juottoravintolaan. Ylppö oli silloin (kin) porukan nestori, yli yhdeksänkymmenen. Eipä mennyt kauankaan, kun skyyppari tuli pyytämään Ylppöä puhelimeen. Kun Ylppö palasi, hän oli pahalla tuulella ja sanoi: ”Kuinka vanhaksi pitää miehen elää, ettei vaimo ole hätyyttämässä kotiin!”
Seuraavan yön Ylppö oli sinnipäissään nukkunut tuulikaapissa.
Tämä tuttavani poistui täältä kymmenisen vuotta sitten, oli paljon alle seitsemänkymmennen. Oli nuoresta asti ollut jämpti mies kuin mikä. Eräs toinen asia oli vielä jämptimpi.
Olen Ylpön kanssa ollut ryypyllä. Nimittäin kilistelimme skumppalaseja hänen 100-vuotisjuhlissaan Hesperian vintillä. Ja Lea vahti, ettei ottanut neljättä.
Kerran Ylppö tuli Kuhmalahdelle koulukaveriaan tapaamaan. Satuin pikkuveljeni kanssa tuttujen pihamaalle. Metrinen Ylppö taputti veljeäni päähän näin sanoen: ”Tässäpä terveen näköinen poika.” Meitä muita ei kehuttu. Tuo nuorin meistä poistui tuonpuoleiseen ensimmäisenä.
…… Edesmennyt tuttavani kertoili minulle Ylpöstä muutamia asioita.
Hän oli ollut etelässä kymmeniä vuosia Orionin lääketehtaan palveluksessa, hän oli maatalousteknikko….
Lasse Kallo.
Niin, ettäkö Ylppö olisi ollut joskus maatalousteknikko?
Ylppö ei ollut koskaan maatalousteknikko.
Hän opiskeli Helsingissä ja Berliinissä ja teki 7 väitöskirjaa, joista yksi oli lasten neurologiasta, jota hän lasten professuurin aikana myös kehitti.
www. alys.fi
Eiköhän Kallo viittaa asiassa tuohon tuttavaansa.
No, enpä tuota tosissani ihan ottanut; lienee lipsauksien sarjassa samaa sarjaa kuin eräs lehti-ilmoitus. ”Koira juossut karkuun isännältään, jolla on leikatut korvat ja häntä”.
Itse olen alkoholin suhteen kohtuukäyttäjiä. No, ehkä yhteen aikaan se meinasi livetä käsistä, mutta ehkä sain armon.
Naapurikylässä, Kaukosessa, oli joskus ennen ollut tavallista juopompi mies. Hän oli perheetön. Oli tullut jostain etelämpää ja asettunut Kaukosen kylään. Häntä sanottiin villisuutariksi.
Isoisäni kertoi: ”Menin kerran kesämaan aikana käymään Kittilässä asioilla, polkupyörällä. Kävin Kaukosessa maissa Kortteen paikassa. Join kahvit ja kyselin oliko kellään asioita Kittilään päin, voisin tullessa tuoda. Villisuutari oli nähnyt tuloni ja kysyi voisinko tuoda hänelle hokmannin tippoja (ilmeisesti silloin oli kieltolaki Suomessa). Sanoi että apteekissa eivät hänelle niitä myy.
Tulin takaisin Kittilästä ja poikkesin Kortteen paikkaan. Villisuutari oli odottamassa. Oli kuumoksissaan. En ollut huomaavinani, vaan purin repusta Kortteen emännän tilaamat tavarat. Suutarilta petti Pokka: ”Älä, Johannes, pidä jännityksessä. Sano suoraan, saitko sinä?” Meinasin kiusata ja sanoa, etten saanut, mutten raatsinut. Sanoin, että sain ja kaivoin repusta hokmannintippapullon. Ennen kuin ehdin antaa pullon suutarille, tämä päihtyi, rupesi rallattamaan ja tanssimaan pirtin lattialla. En ollut uskoa silmiäni. Mies oli päivänselvästi päissään, vaikka ei ollut ottanut vielä hörppyäkään.”
Tästä villisuutarista oli paljon juttuja. Tämä seuraava on tietääkseni tositarina. Eräs Kittilän lääkäri, joka tiesi että kyseinen suutari joi viinantuskassaan jos jonkinlaisia korvikkeita, oli kysynyt myisikö suutari itsensä lääketieteelliseen tarkoitukseen sitten kun aika hänestä jättää. Tämä oli sopinut suutarille. Kyseinen lääkäri oli kuollut ennen suutaria, mutta tietoni mukaan hänen ruumiinsa oli mennyt lääketieteen tutkittavaksi.
Tämä edelliseen: tietenkin suutarin ruumis oli mennyt lääketieteen hyväksi. Perr.
Olen joskus pohdiskellut (korpifilosofin pitää miettiä kaiken maailman asioita) tuota, että miksi ihmisellä on tarve sekoittaa päänsä päihteillä? Onko elämä niin kovaa, vai liittyykö se jotenkin ihmisen itsepuolustusmekanismeihin? Jos olen käsittänyt oikein, nämä itsepuolustusmekanismit ovat lajityypillinen juttu, mutta ne ovat kuitenkin riesa. Ne estävät kundaliinin virtauksen. Deepah Chopran mukaan rakastuminen saa kundaliinin virtaamaan vapaasti ja sen vuoksi rakastuminen on niin ihanaa. Eli rakastuminen olisi itseasiassa, myönteisessä mielessä itserakkautta, sielun vapautumista egon hirmuvallasta.
Mutta nuo päihteet. En ole käyttänyt koskaan muuta huumetta kuin alkoholi-nimistä, mutta minulla on käsitys että kannabis on paljon pienempi paha ja sen vuoksi kannatan kannabiksen laillistamista. Ainakin kannabiksen ympärillä pyörivä rikollisuus vähenisi merkittävästi. Uskoisin että kannabiksen laillistaminen maassamme on kuitenkin vain ajan kysymys.
Tämä käsitys on syntynyt vuosien mittaan, kun olen katsonut televisiosta poliisiraportteja kuin muitakin raportteja asian tiimoilta, ja jonkin verran myös lukenut tästä asiasta.
Loppukaneetti. Tästä on jo aikaa kun kävin kylässä serkkumieheni luona. Avioeron jälkeen viina oli ruvennut maistumaan hänelle, väliin ehkä liikaakin. Hän teki puolikupposet ja sanoi olevansa vihainen huumeille. Naureskelin ja näytin kupposiamme:” Mitä tuo sitten on?” ”Ei se ole kuin viinaa”, serkku sanoi.
En osannut sanoa siihen mitään.
Jk. Deepak Chopra (syntynyt 1946) on amerikkalainen intialaistaustainen lääkäri. On perehtynyt henkisiin asioihin, luennoinut niistä sekä kirjoittanut itsehoito-oppaita. On käsittääkseni New Age-tyyppisiä henkilöitä.
Jostain syystä mieleeni nousee Elvis Presley, joten panen hänestä tähän muutaman sanan.
Tietojen mukaan Elvis ei käyttänyt alkoholia eikä huumeita, mutta reseptilääkkeitä senkin edestä (niin kuin niissä ei muka olisi huumaavia aineita).
Elviksen tuttavat ovat kertoneet, että megatähden päätä sekoitti paljon hänen parturinsa, joka supatti tähden korvaan outoja asioita, Paul Bruntonista ja sen sellaista.
Koska itse olen paulbruntonini lukenut jo aika päiviä sitten, en usko, että Bruntonin kirjojen lukeminen sekoittaa kenenkään päätä. Riippuu tietenkin päästä.
Elvishän oli tietojen mukaan uskonnollinen ja kiinnostunut henkisistä asioista.
Ehkä tuollainen megajulkisuus rassaa ihmistä kuin ihmistä (ehkä omahyväisyyden ruumiillistuma, Madonna, poislukien). Elvis on kuulemma sanonut: ”Olisin ollut onnellisempi, jos olisin pysynyt rekkakuskina.”
Elvistä saattoi kohdata ”burn out”, joka johtuu ehkä vieraantumisesta omasta itsestä.
Koko Suomeakin taitaa vaivata yhteisöllinen burn out. Sitä se euro, pakkoruotsi ja liittovaltiofanatismi tekee.
Ei se vaan tunnu pitävän paikkaansa, nyt on elämä aika pahastikin solmussa. Minä en voi nauttia kohtuudella alkoholia, enkä liioin tupakkia, minä olen ollut vuosikausia täysin ilman kumpaistakin. Siitäkö se sairauskierre johtuu, niin että ilman lääkäriä ei voi viikkoa olla.
Niin se vaan on, että työ ja liikunta kirveen ja moottorisahan kanssa on ainoa keino elää edes jotenkin järjissään.
”…… Edesmennyt tuttavani kertoili minulle Ylpöstä muutamia asioita.
Hän oli ollut etelässä kymmeniä vuosia Orionin lääketehtaan palveluksessa, hän oli maatalousteknikko….
Lasse Kallo.
Niin, ettäkö Ylppö olisi ollut joskus maatalousteknikko.”
Tarkoitin että edesmennyt tuttavani oli ollut maatalousteknikko.
Tekevälle sattuu. Kun vielä oppisi väittelemään itsensä kanssa: ei tulisi aika pitkäksi.