Kuusi paukkuu kokoissamme, varotaan siis vaatteitamme.
Haapa palaa taulan lailla, liekki lämpöä on vailla.
Savu nousis katajasta, sitten rungot syttyis vasta.
Kostea on raita puuna, käytän jos en löydä muuta.
Koivusta saan hyvää tuhkaa, suopa loppumaan jos uhkaa.
Leppä kuluu nopeasti, käytän sitä varovasti.
Honka parhain kokkopuista, rakovalkeata muista.
Ja pari puuveneen ”raatoa” kyytipojaksi.
Mutta saunanpesään kelpaa vain koivu ja vihdalla vihdomme veren kiertämään ja sitten pulahdamme Karjalan Pyhäjärveen uimaan käsipohjaa äkkisyvään.
Vaahtera, syreeni, jasmike ja hopeasalava ovat parhaita. Eivät savuta, joten savumerkkejä vasten pitää valita muita puita.
Kokko, se tulee 🇫🇮👍
Ei ole enää niitä puisia veneen raatoja. Kerran semmoinenkin tuli tuolla kalliosaarella poltettua. Kyllähän sitten olikin niitä.nauloja, niitä oli varmaan miljoona.
Meillä ei saunan pesään lykätä koivua, ei ainakaan sydäntalven jälkeen. Kiukaat ovat rakenteeltaan niin heppoisia, että eihän niistä jää mitään jäljelle kuuman polttamisen jälkeen.
Tuolla rannoilla lojuu noita rispaantuneita lasikuitupaatteja, joita ei kukaan ole kääntänyt vuosiin.
Nuotioon vaan, niin saadaan komiat savut ja ympäristöpoliisit perään.
Niistä muuten muovi palaa, mutta sidoskangas ei pala jää vain villat jäljelle.
PS. joku pyromaani oli polttanut Pyynikin rannassa tervatun puuveneen ja vieressä ollut lasikuitupaatti meni siinä samalla.
Kun osaa kuusta asetella vaikka takkaan ei roiski pitkin lattiaa kipinöitä
Ne pitää aina laittaa haava puoli ns tuleenpäin koska pihka on se syyllinen roiskimiseen
Ja haava taas on se mstä puu on halkaistu voitten asian kokeilla terv tepivaari