Onkohan Anni Lassila /HS miettinyt kuinka suuri osa hänen käyttämästään ravinnosta on peräisin ulkomailta.
Tuontiruoka on jotenkin maksettava – kukaan ei tuota ruokaa ilmaiseksi eikä kukaan kuskaa ruokaa Suomeen korvauksetta.
Onko Anni Lassila /HS miettinyt kuinka suuri osa hänen syömästään ravinnosta on maksettu sellulla saaduilla tuloilla?
Niin se vain on – mikään ei synny itsestään.
***************************************************************
https://www.hs.fi/talous/art-2000008282706.html
Somessa kasvaa puoli prosenttia maailman metsistä mutta tuotetaan kuusi prosenttia maailman sellusta – Onko siinä järkeä?
Meneekö sellu metsän edelle?
Lokakuussa Vuosaaren satamassa pakattiin kiinalainen rahtilaiva täyteen suomalaista sellua ja lautaa. Yhä useampi pitää luonnon kannalta järjettömänä metsien kaatamista Kiinaan rahdattavan sellun tai paperin takia.
Ei annilassilat mieti mitään järjkiperäisyyden ja realismin mittapuulla mitaten. He ovat ”uskossa” ja heidän uskontonsa nimi on Ekologismi. Ekologismi on vesimelonin kaltainen: päältä vihreä, sisältä punainen.
”Vihreiden periaateohjelman johdannon maailmoja sylelevän suurellisesta ja täysin messiaanis-utopistisesta ensimmäisestä kappaleesta on selkeästi nähtävissä, että Suomen vihreät näkevät – vihreän aatteen historiallisten juurien kanssa yhtä pitävästi – itsensä ja missionsa, lähetystehtävänsä, täysin uskonnollisen luonteisena. Vihreät on mystistä ekomessianismia edustava uskonnollinen pelastusliike.”
Lainaus on Juha Ahvion kirjan ”Vaarallinen vihreä valhe” (2017) otanta kirjan takakannen tekstistä.
Metsäteollusuudella on kiire nostaa jalostusastetta. Meidän metsämme voidaan hakata sileäksi eikä se sittenkään riitä edes kiinalaisille. Sellustamme Kiina jalostaa itse pakkaukset vientiinsä. Kiire on, todella kiire, muuten katsememme kohta vain kantoja.
Teollisuus tuottaa mistä on kysyntää.
Ikea-huonekaluja Suomessa ei voida tuottaa kilpailukykyisin hinnoin – massat ostavat halpaa
Uskon, että Suomen yrittäjillä on kyky selvittää mitä kannattaa tuottaa
Selvitähän, missä ne tuotetaan ja, mistä puut ovat peräisin ?
Jospa Heikki selvität ihan itse.
Muuten suuri oss Ikean kaluista on lastulevyä ja kennotavaraa.
Joo ja kestoltaan vuoden verran sitten voit hakea uudet kalut terv tepivaari
Onko sitten niin että Suomessa tuotetaan tuo kuus prosenttia maailman sellusta onko mukana mm etelä Amerikan sellu en tiedä
Metsien kaatoa pitää katsioa maailman laajjuisesti ei pelkästään Suomen metsistä terv tepivaari
Anni Lassila /HS : ”Somessa kasvaa puoli prosenttia maailman metsistä mutta tuotetaan kuusi prosenttia maailman sellusta – Onko siinä järkeä?”
*
Voiko Anni Lassila /HS kuvitella mitä tapahtuisi suomalaisille, jos sellun tuotanto pudotettaisiin vaikkapa kahdenteentoista osaan ( 0,5 v.s. 6 )
.
Anni Lassila /HS – tässäkö olisi järkeä.
.
Niin se vain on – mikään ei synny itsestään.
Jatkan Heikin ajatuksesta.
Ensin oli tervaa. Sitten on sellua. Jos emme olisi tervan kanssa oppinut pelaamaan, emme olisi oppinut muutakaan metsäteollisuudesta. On hyvä että meillä on selluteollisuus koska se on astinlauta sitten uusille asioille.
Ja se todella on. Ks. tuorein Talouselämä.
Paras ajankohtaan liittyvä puutuote on kotimainen Joulukuusi, kun vain edes se olisi kotimainen.
Mutta niidenkin sijasta kiinalainen muovikuusi korista tuhansien huushollien Joulua.
Muuten -olen havainnut, että jotkut haluavat tuoda esille oman elämänsää taustoja PB:n lukijoille, niin omasta puolestani kerrottakoon työskennelleeni sellutehtaassa Ruotsissa.
Niin minäkin nuorena sulfiittisellutehtalla Serlachiuksella ja aaltopahvikoneella Takossa.
Jalostusasteen nosto?
Metsä kasvaa uutta?
UPM – lakko palkkaerimielisyys?
– Millä ostamme tuontitavaraa?
Jalostusasteen nosto tarkoittaa alkeellisimmillaan paperia, erikoispaperia, aaltopahvia ym. pahveja. Puutuotteita, valmistaloja, erikoispuuta käsiteltynä, vaikka pieniä erikoistikkuja tai vaikka kaarnalaivoja ja pettuleipää. Jos ei osata, niin jätetään kasvamaan, että järki kasvaa sillä välillä.
Eihän puutalo ole mikään jalostusasteen huippu. Siinähän on vain metsässä kasvava runkopuu sahattu kakkosnelosiksi ja nejän tuuman laudoiksi.
Sen sijaan se, mitä tehdään esim. Äänekoskella MetsäFibren biotuotetehtaalla on sitä huippua mitä Suomi kaipaa. Tulee kyllä sellua, mutta sivuvirroista tulee paljon myös muuta.
Ne ovat sellutuotannon sivuvirtoja, jotka sinänsä eivät nosta puun jalostusarvoa sellun sijasta.
Tulee sivuvirroista myös ligniiniä (oksapihkan) jalostetta, jota käytetään lannokkeissa sekä öljynporauksen voiteluaineena.
Nuo ovat enemmänknin tuotannon tehostusta kuin puunjalostusta.
Kannattaako paperia valmistaa, jos sillä ei ole riittävästi kysyntää?
*
https://yle.fi/uutiset/3-11818464
Paino- ja kirjoituspaperien kysyntä on pienenemässä voimakkaasti.
Kokonaiskulutus kasvaa lähinnä aaltopahviraaka-aineissa, kotelokartongeissa ja pehmopapereissa, sanoo AFRY:n senior principal Timo Suhonen.
Painopaperilla ei ole kovin ruusuista tulevaisuutta. Sen sijaan erilaiset materiaaliltaan kierrätettävät pakkauslaatikot menevät kaupaksi.
Saksassa jalostetaan sellusta erikoispapereita erilaisiin tarkoituksiin; tarrat, kiiltopaperit, tapetit, tms.. valmistaja amerikkalainen yritys.
Niiden ongelma on huono kierrätettävyys eli poltetaan.
Huippuidea on aaltopahvista rakennettu ”kertakäyttötalo”, joka on palonestolla käsitelty. Lisäksi se kestää kosteutta(terva-aaltopahvi).
Kun hankin huonekaluja käyn muutaman valmistajan tehtailla pohjanmaalla enkä osta lastulevyistä tehtyjä
Ja aina olen saanut laarua jota haluan
Mutta esim ikean mööpeleitä en huoli edes ilmaiseksi terv tepivaari
Itsellä on aika vähän metsäteollisuustaustaa mutta vähän! Olin nelisen vuotta Tamfeltilla (nyk. Metso, ent. Tampereen Verkatehdas) NT-asiantuntijana, jossa tehdään paperikoneiden huopia. Isä oli siellä talousjohtajana vuosikymmeniä, emme toki olleet samaan aikaan tai samoissa tehtävissä.
Keski-Euroopassa paperiteollisuutta avittaa runsas jätepaperina saanti.
Suomessa tehdään tuotteita, joille löytyy ostaja – näin varmaan Saksassakin.
Anni Lassila /HS esittämää paheksuntaa sellun valmistuksesta Suomessa en ymmärrä.
Ajaako hän metsien hyväksikäytön lopettamista?
Tehdäänkö metsästä kaadetusta puusta sellua vai keinutuoleja, on varmasti metsien kannalta merkityksetöntä.