Valtiosyyttäjät Leena Metsäpelto, Mika Appelsin ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ovat sitkeitä sissejä.
Eivätkö nämä oikeusoppineet voi hyväksyä, että ihminen voi joutua tilanteeseen, jossa virheen teon välttäminen on aivan mahdotonta.
Syyttäjät : ”Se on ristiriidassa korkeimman oikeuden vuonna 2013 antaman ennakkopäätöksen (KKO:2013:94) kanssa.”
Jos KKO on tehnyt kohtuuttoman päätöksen vuonna 2013, niin haluavatko varusmiestä syyttävät oikeusoppineet KKO:n tekevän uudestaan väärän päätöksen?
Jos nämä syyttäjät olisivat ajaneet kuorma-autoa muutaman vuoden työkseen, niin heidän ajatusmaailmansa saattaisi olla selkeämpi.
****************************************************************************************************
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3935c0b8-101e-45a9-b693-405d3bba4b65
Helsingin hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin Uudenmaan prikaatin varusmiehen saamat syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta.
Hovioikeuden mukaan maastokuorma-autoa kuljettanut mies oli hiljentänyt vauhdin ennen tasoristeystä, hän oli katsonut vasemmalle ja oikealle ennen kuin oli ajanut risteykseen eli junaradalle. Myös kuorma-auton hytissä oikealla istuneet varusmiehet olivat katsoneet oikealle.
…..
Kaikesta tästä korkeimmasta oikeudesta valituslupaa hakeneet valtiosyyttäjät Leena Metsäpelto, Mika Appelsin sekä kirjelmän laatinut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ovat jyrkästi eri mieltä.
Syyttäjien mukaan hovioikeuden ratkaisu on ristiriidassa yleisen oikeuskäytännön kanssa.
Se on ristiriidassa korkeimman oikeuden vuonna 2013 antaman ennakkopäätöksen (KKO:2013:94) kanssa. Tuolloin korkein oikeus tuomitsi ankaraan päiväsakkoon kuorma-autokuskin, joka käänsi ajoneuvonsa risteyksessä vierellään suoraan eteenpäin ajaneen pyöräilijän päälle, vaikka kääntyvän ajoneuvon kuljettajalla on väistämisvelvollisuus katveeseen (mahdollisesti) jäävää kevyttä liikennettä kohtaan.
Ehkäpä syyttäjät haluavat tuoda esiin ja päivänvaloon todellisen syyllisen ja laiminlyöjän, jota ei liene tähän saakka oikeuskäsittelyissä edes mainittu. Ehkä he näkevät tähän ainoaksi keinoksi jutun jatkamisen korkeimpaan tuomioistuinkäsittelyyn saakka, sillä vahva on se näkymätön sosiaalinen suojamuuri jonka takana laiminlyöjä on saattanut lymytä.
Puolustusvoimien pysyvän määräyksen mukaan jokaisella tällaisella moottorimarssilla tulee olle kantahenkilökuntaan kuuluva nimetty marssivastaava. Kuka sellainen on tällä marssilla ollut ei ole tullut julkisuuteen – liekö tullut kuulustelu- ja oikeuden pöytäkirjoihinkaan. Miksi marssivastaava, joka on käskenyt kuljettajan ajaa tämän takuulla vaaralliseksi tiedetyn risteyksen kautta ei ole määrännyt auton ulkopuolelle tähystäjää?
Syyllisyyttä tapahtumaan on sälytetty käskynalaisen varusmieskuljettajan sekä myös ko. risteyksen suunnitelleen ja toteuttaneen viranomaisen päälle. Suurin syyllinen – varuskunta ja siellä marssivastaavaksi määrätty nimetty kantahenkilö – ovat saaneet olla kaiken tutkimisen ja syyllistämisen ulottumattomissa. Jatkuuko näin korkeimmassa oikeudessakin? Vai jatkuuko puolustusvoimien ja korkeiden siviiliviskaalien sosiaalinen yhteisymmärrys siten että korkein oikeus ei suostu ottamaan juttua käsittelyynsä ja hovioikeuden kanta jää lopulliseksi ja asia hautautuu pysyvästi?
Ehkäpä syyttäjät haluavat esittää jotain uutta. Ehkäpä ..
Luulenpa, että syytäjien sormi näyttää edelleen autoa ajaneeseen varusmieheen – aivan kuten raastuvanoikeudessa ja hovioikeudessa.
Tämä ilmenee syyttäjät viittauksessa KKO:n päätökseen vuodelta 2013 (KKO:2013:94), jossa kuorma-auton ajaja tuomittiin, vaikka tilanne oli selkeästi onnettomuus, jota, inhimillisesti ottaen, kuljettaja ei voinut välttää.
Oikeusoppineet haluavat viilata pykäliä. Heille joskus ihmiset ovat lakia varten eikä laki ihmisiä varten.
Ehkäpä valtakunnan syyttäjissä on yleinen ”mun on voitettava”-menttalitetti, mikä ei salli terveen järjen köyttöä.
Onko kyse siitä että kun tuon risteyksen tietää voi pian olla valtakunnan syytäjät itse syytettynä on huonolla kelillä sellanen ettei junaa näe kukaan
Juna tulee sellasesta kulmasta se tulee takaapäin lumi tuiskussa saa katsoa pariikin kertaan silti junaa on aika huono nähdä muuta ei tuosta voi sanoa
Olis nyt parempi ettei tuosta enää anneta kko valitus oikeutta tuo varusmies on saanut tuomion ja kuolleita ei enää saa kukaan henkiin
Mutta tuon lajin tasoristeykset pitää saada pois kokonaan niitä on muutama Suomessa jossa vastaava voi vielä sattua
Nuot pitää saada veeärrän toimesta ison sakon uhalla postettua konsteja varmaan löytyy vaikkapa alikulusta terv tepivaari
Kyllähän tuossa on selkeä laiminlyönti kuljetustehtävän antajan osalta. Asia kuitenkin etenee siten, että esitutkinta tehdään aluksi sotilasviranomaisten toimin ja esitutkinnassa saattaa olla mahdollisuus sumuttaa todellisen laiminlyöjän osuus, Se on esitutkinnassa mahdollista.
Poliisin aineisto ja pv:n aineisto menee syyttäjälle, joka tekee syyttämispäätöksen.
Aina kuitenkin ajotehtävän antaa kantahenkilökuntaan kuuluva ja hänen tulee arvioida ajotehtävän reitti, turvallisuusnäkökohdat ja mahdolliset turvallisuusongelmat, siis vastuullisuus ei voi olla yksin varusmieskuljettajalla.
Ei tässä voi syyttää neuroottisesti mitään valtakunnansyyttäjän menttaliteettia.
Norppa: ”Oikeusoppineet haluavat viilata pykäliä. Heille joskus ihmiset ovat lakia varten eikä laki ihmisiä varten.”
.
Juhak : ”Ehkäpä valtakunnan syyttäjissä on yleinen ”mun on voitettava”-menttalitetti, mikä ei salli terveen järjen köyttöä.”
.
Olen samaa mieltä yllä olevien kanssa.
.
,
Esitukinta on jo ajat sitten tehty. Syyttämättä jättämispäätös tehtiin. Tämän päätöksen kumosi valtakunnansyyttämisvirasto vuonna 2019.
************************************************************************************
Alla olevasta.
”Syyskuussa 2018 tiedotettiin, että kihlakunnansyyttäjä ei nostaisi syytettä huonojen sääolosuhteiden vuoksi, mutta maaliskuussa 2019 valtakunnansyyttäjävirasto kumosi kihlakunnansyyttäjän päätöksen ja nosti syytteet varusmieskuljettajaa vastaan”
*
Raaseporin tasoristeysturma tapahtui aamulla 26. lokakuuta 2017 Hangon radalla Raaseporissa vartioimattomassa Skogbyn tasoristeyksessä Tammisaaren eteläpuolella entisen Tenholan kunnan alueella, kilometrin päässä Skogbyn seisakkeelta.
.
Onnettomuustutkintakeskus tutki onnettomuudenja julkisti raporttinsa 7. kesäkuuta 2018. Poliisi epäilee Puolustusvoimien maastokuorma-autoa kuljettanutta varusmiestä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä kuoleman- ja vammantuottamuksista. Onnettomuusristeystä on luonnehdittu erittäin vaaralliseksi, ja se suljettiin marraskuussa 2017. Risteystä ei enää oteta käyttöön.
.
Syyskuussa 2018 tiedotettiin, että kihlakunnansyyttäjä ei nostaisi syytettä huonojen sääolosuhteiden vuoksi, mutta maaliskuussa 2019 valtakunnansyyttäjävirasto kumosi kihlakunnansyyttäjän päätöksen ja nosti syytteet varusmieskuljettajaa vastaan. Viraston mukaan kuljettajan olisi tullut toimia varovaisemmin. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteet päätöksessään lokakuussa 2019. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe valitti asiasta hovioikeuteen, mutta joulukuussa 2020 Helsingin hovioikeus piti käräjäoikeuden päätöksen voimassa. Helmikuussa 2021 apulaisvaltakunnansyyttäjä haki hovioikeuden päätökselle korkeimman oikeuden valituslupaa. Korkein oikeus päättää seuraavaksi, myöntääkö se valituslupaa syyttäjälle.
[Lähde: Wikipedia ]
Valitettavasti näiden valtakunnansyyttäjien puuhasteluista tulee ennemmin mieleen entinen katolinen inkvisiotio kuin oikeuden ajaminen.
Eiköhän sitenkin vaan ole kyse taloudellisista asioista, aina paremman tilin tekee, niin puolustus kuin syyttelykin, kun mennään taas vuosi pari eteenpäin. Pitäisi olla oikeudellakin joku takuujärjestelmä, kun tuomiot menee uusiksi, niin tuomareiden pitäisi tehdä uudet päätöket omalla kustannuksellaan. Hyvä edistyksellinen Suomi.
Samoin voisi tuomarit laittaa osasyyllisinä vastuuseen, jos vapauttavat jonkun murhaajan vastoin risen kantaa ja tekijä murhaa uudelleen.
Jos nämä syyttäjät olisivat ajaneet kuorma-autoa muutaman vuoden työkseen, niin heidän ajatusmaailmansa saattaisi olla selkeämpi. (Albanus).
Montakos vuotta olet ajanut oikeata kuorma-autoa? Minulla noita kuorma-autokilometrejä (ei kv kuorma-auto) lienee yhteensä useampi sata tuhatta ja varsin hyvin tiedän tuon takaoikealla olevan katveen ja juurikin siksi tuo vartioimattoman tasoristeyksen ylittäminen olisi vaatinut ehdottomasti vartioinnin.
Oikeus toteutuisi, jos puolustusvoimat ja sen tässä tapauksessa olleet vastuuhenkilöt todetaan laiminlyöneen vastuunsa estää onnettomuus vartioimalla henkilökohtaisesti ylitystä, mitä ei tapahtunut.
Tässä ilmeisesti haetaan oikeaa syyllistä miehistö-auton kuljettajan sijasta.