Alkaako järki voittaa merimetsojen suojelussa?

Miksi vieraslaji merimetso on suojeltu eläin Suomessa?

Merimetso on selvästi suuren esisiintymismääränsä vuoksi haittaeläin.

Miksei esimerkiksi teeriä suojella samalla tavalla kuin merimetsoja? – niin ja sorsia?

************************************************************************************************************

Merimetso  on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon. Merimetso yleistyi Suomessa 2000-luvun alkuvuosina,  .. [ Lähde Wikipedia ]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/06a9c51a-4997-4ba8-a7f9-d7d257751d39

Paraisille poikkeuslupa satojen rauhoitettujen merimetsojen ampumiseen

Perusteena on metsille aiheutuvan vakavan vahingon estäminen.

Kuva:

https://img.ilcdn.fi/Hr4jNu9Z2xSqVUaPVywfheZDoTI=/full-fit-in/612×0/img-s3.ilcdn.fi/31dd50162f907e23c65478939e43fd17f044e685bfebb33edc7d9f733300aa8f.jpg

Merimetsot pesivät yhdyskunnissa. Niiden uloste värjää alueita valkoisiksi ja tappaa puita. Kuvituskuva. AOP

8 vastausta artikkeliin “Alkaako järki voittaa merimetsojen suojelussa?”

  1. Ei se järki ole voittamassa, koska pääosin on turhaa yrittää saada lupia millään perusteella.
    Mahtaisikohan asiassa tälläkin kertaa painaa rasistisen kielipuolueen valta rannikkoalueilla?

  2. Eipä se merimetso mikään vieraslaji liene; omin siivin on tänne lennellyt, kuin myöskin harmaahaikara, yms.
    Vieraslajeja sitä vastoin ovat; mm valkohäntäpeura, kanadanmajava, metsäkauris ja monet muutkin lajit. Ihmisen tänne tuomia.

    1. Saatan olla väärässsä, mutta muistan lukeneeni merimetson pesineen esim. Turun saaristossa jo 1700-luvun puolenvälin paikkeila, mutta laji hävitettiin Suomesta ja muualtakin pohjolasta1900-luvun alussa, muuta joskus 1940-1950- luvuilla se palasi Tanskaan ja Ruotsiin. Lajin suojelu aloitettiin Hollannnissa.

      Merimetso syö 300-500 grammaa kalaa päivässä ja siitä voi jokainen hahmotella paljonko sitten esim. 10 000 metson yhdyskunta syö kalaa kesän aikana.

  3. Täällä Merenkukussa kasvava merikotkakanta osaltaan huolehtii siitä että merimetsojen määrä pysyy ”luonnollisessa” kohtuudessa.

  4. Niin merimetsot kuin valkoposkihanhet eivät kanna mitään puoluekorttia kaulassaan.
    Molempia pitää pystyä harventamaan kunnolla.
    Nils Torvalds on ajanut merimetsoasiaa EU-tasolla.
    Merimetsot ovat kalunneet saaristossa paikallisesti saarien puut puhtaiksi kokonaan.
    Merikotkien luontainen harvennuskapasiteetti ei riitä.

  5. Kyllähän merimetsosta voi tehdä hyötyeläimen pistämällä sen poskeensa.
    Ehkä tällä tavoin ovat hävinneet aiemmat esiintymät.

    Merikotkat eli ”lentävät räsymatot” hyödyntävät merimetsoja. Mutta voi olla, että merikotkakannasta on tulossa liian suuri ainakin haahkan näkökulmasta. Kotkat saalistavat erityisesti hautovia emolintuja, josta syystä naaraitten määrä on vain kolmasosa urosten määrästä.

    Vaikka Uuno Turhapuro tykkäsi haukata joskus haukkaakin, niin kotkien syöminen voisi raihnaistaa Uunon ulkomuotoa edelleen, koska ainakin vanhoissa kotkissa lienee paljon ympäristömyrkkyjä.

  6. Aivan liian vähän lupia myönnetty, pitäisi olla 20 000 per vuosi niin voisi tehota. Linnut voisi hyvin käyttää ravinnoksi. Joka tapauksessa merimetsoja on kymmeniä tuhansia, joten laji ei ole mitenkään uhanalainen. Muissa Pohjoismaissa ja Ahvenanmaalla niitä saa metsästää. ELY-keskuksessa suojatyöpaikkailee ilmeisesti viherpiiperoita koska lupien myöntäminen on noinkin nihkeää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *