Tuossa yksi päivä valehtelin yhdelle tuttavalleni ja se asia nakertaa minua nyt henkisesti. Valehteleminen on ikävä asia ja sitten jos yrittää paikata asiaa uudella valheella, kun jää valheesta kiinni, niin tilanne vaan pahenee. En voi tässä nyt kertoa yksityiskohtaisemmin.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Joskus on vaan parempi kertoa pieni valkoinen vale kun sanoa suoraan totuus varsinkin jos tietää ihmisen terveyden tilan totuudesta voi saada vaaikka slaakin terv tepivaari
Valehteleminen on toisaalta älykkyyden merkki ja toisaalta välttämätöntä ”voi kultsi, tuo näyttää tosi upealta”, ”mieluusti minä sinua tässä autan”, ”mene vaan hammaslääkärille, ei se satu”.
Mutta toki sitäkin älyn lahjaa pitää käyttää fiksusti.
Juuri tuota tarkoitin on vaan parempi sanoa väärin kun on perheestä kysymys ei aina kannata sanoa koko totuutta terv tepivaari
Vähän asian sivusta mutta valehtelemisesta kuitenkin. Minulla oli kaukainen sukulainen joka oli mestarivalehtelija. Aikana ennen televisiota olivat viihdykkeet vähemmässä, tämä mies tarjosi halullisille ajankulua. Porukkaa kertyi hänen pieneen pajaansa kuuntelemaan valeita, kaikki nimittäin tiesivät että hän valehteli. Enimmäkseen olivat kalavaleita ja tarinoita sodasta, ei sotaisia vaan kaikenlaisista sattumuksista siinä sotimisen ohessa.
Piippua suupielestä toiseen vaihdellen hän kertoi mitä mehevämpiä valeita, aivan eli mukana, naamanilmeillä ja käsillään täydensi suorituksensa kuin olisi elänyt mukana kertomassaan. Tavallaan oli aikansa stand up koomikko tai paremminkin monologin esittäjä kuin aikanamme jotkut suositut näyttelijät.
Kyllähän sitä tälläkin sivustolla monet ahkerat kirjoittelijat, kertoessaan monia tarinoita, monasti jutut menevät niin, että uutta juttua kertoillessaan unohtavat, mitä onkaan tullut kirjoitettua. Näinollen, en sanoisi suorastaan valehteluksi, ehkä vähän väritellyksi ja hieman ehkä muistavat väärinkin, vakikkapa mielikuvituskin tehnyt kepposia.Onhan meitä monenlaisia ihmisiä.
… nääs, nih nih, perkiis, jumalaut, kun yritin hiipiä ryssien vilttitehtaalle Siperiassa hiljaa kuin pumpulit perseessä nääs, nih nih.
Mutta just, kun portti narahti hyttysen piarsuun, vartija huomas nääs nih, nih perkiis jumalaut.
Otin jalkani kyytiin nääs nih, nih ja katosin isoon hupatossuun nääs nih, nih.
Mutta perkiis, jumalaut, se vartija hoksas ja otin taas jalat kyytiin nääs nih, nih ja juoksin kauheesti Viipuriin saakka nääs nih nih, ja sukelsin Suomenlahteen, perkiis jumalaut.
Juoksin pohjassa piskajan lahdelle saakka nääs nih nih ja meinasin ottaan happee.
Mutta perkiis jumalaut, hai meinas syärä mut ja pomppasin pinnalle ja roolasin kilpaa ranskan rantaan nääs nih nih, ku mukalaislekioona tuli ja tappo sen ruokalistalle nääs nih nin perkiis jumalaut, saatana !
Kertoi Kaitalan Yte pilsneripullo kädessään meille kakaroille Oran Leon kioskilla Siivikkalassa.
Elämme valeen aikakautta.
Mediaa seuraamalla ei voi olla varma mikä on totta ja mikä valetta?
Paljon on myös uutisia joissa on kerrottu vain mitä on kuultu
ja se kuuleminen voi olla osatotuus tai jne…
Martin Saarikangas taannoin TVssä korosti että valehtelevalla yritysjohtajalla ei ole hyvää tulevaisuutta, totta pitää puhua mutta ei aina koko totuutta.
Tavallaan valehtelua on mielestäni poliitikkojen suosima tapa kun joutuvat vaikean kysymyksen eteen TVssä vastatakin johonkin mieluisempaan kysymykseen.
Fake News 😉
No, taas ”lontoon kielinen” asiantuntijamme asialla.
Käsittääkseni elämme Suomessa ja kommunikoimme suomen kielellä, pl ,lainaukset.
Kanssaeläjäni on hirveän vihainen firmoilla ja kaupoilla on ulkomaankielisiä nimiä tai sellaisia jotka eivät tarkoita millään kielellä. Motkottaa minullekin vaikka olen asiassa täysin syytön. Pyrkii jopa boikotoimaan liikkeitä joissa nimi ei ole rehellisellä suomenkielellä. Lidlissä kyllä käy nuukuuttaan.