Krapulapäivän perusmättöä; Atrian punaista lenkkiä ja valkosipulilohkoperunoita. Jälkiruoaksi 2 kaakaovanukasta.
Voin vain kuvitella minkälainen olo on nyt naapurin Masalla. Hän joi eilen ison pullon 80% vodkaa raakana ja oli ihan soosissa. Siinä oli meillä muilla ihmettelemistä.
Lieko saanut siivet selkäänsä?
Eilen sujui hiihto vetelästi ehkä siksi, että oli viimeiseltä sadalta tunnilta monta tuntia univelkaa.
Yöllä kömpi huonokuntoinen vanhus sänkyyn, iltapäivällä nousi maaninen nuorimies sängystä.
Maaniset kohtaukset ovat upeita. Noin kymmenen vuotta sitten kuuskymppinen vanhus köpötteli kadulla. Ykskaks alkoi askel askeleelta olo keventyä. Askel piteni ja jalat tahtoivat irrota maasta. Olo tuntui varsin kokonaiselta ja täydelliseltä. Niinpä pinkaisin satasen nopammin kuin koskaan aiemmin elämässäni. Mikään paikka ei revähtänyt eikä kipeytynyt, vaikka liikeradat olivat viimmesen päälle. Hieno kokemus.
Tänään oli upea viiden kilometrin hiihtolenkki. Viinamäkikin meni kuin tyhjää vaan, vaikka vielä elokuussa nousu otti niin viikolle, etten uskaltanut jatkaa pidemmälle.
Olen toki ulkoillut yli tunnin verran joka päivä. Mutta maaninen hurmio on tosi jotakin. Niinpä lähden tästä vielä kiekkokaukalolle luistelemaan. Lykkäsin siellä justiinsa lunta laidoille.
No joo, vähän rauhoitti. Tuli monta maalia, kun ei ollut kolaria.
Siis kolaria, ei kolaria, vaan molaria. Tää tekstinkorjaaja ei meinaa hyväksyä slangia.