Eesti siirtyi ensi kerran sosialistiselle tielle 26.10.1917.
Saksa oli miehittänyt Eestin suursaaret Muhu, Saarenmaa ja Hiidenmaan Lokakuun alussa 1917.
Tästä syystä riski, että Saksa miehittäisi koko Eestin oli suuri.
Saksassa vaadittiin sotatoimien uudistamista Venäjää vastaan, uusien maa-alueiden mm.koko Eestin valloittamista idässä. Mutta Brest-Litovksin rauhanneuvottelujen alkuvaiheessa Saksa vaati, että sille luovutettaisiin ”vain” Puola, Liettua, osa Latviasta, Eestistä (saaret) ja Valko-Venäjästä.
Leninin mielestä näihin ehtoihin tuli suostua.
Lenin puolusti Saksan kanssa solmittavan rauhansopimuksen pikaista allekirjoittamisen välttämättömyyttä muunmuassa sillä, että niissä oloissa ei ollut mitään mahdollisuuksia puolustaa Riian ja Räävelin välistä rannikkoaluetta.
Mutta ulkomaalaisasiain viraston johdossa tuolloin ollut Trotski yritti kuitenkin tyrkyttää puolueelle ja hallitukselle omaa seikkailuhenkistä linjaansa vetää armeija pois ja jättää rauhansopimus allekirjoittamatta.
Lenin sanoi: ”Vetämällä joukkomme pois luovutamme Eestin sosialistisen tasavallan saksalaisille…allekirjoittamalla rauhansopimuksen…säilytämme Eestin sosialistisen tasavallan ja teemme mahdolliseksi voittojemme varmistamisen…jos saksalaiset ryhtyvät hyökkäykseen, meidän on pakko allekirjoittaa mikä tahansa rauhansopimus, joka siinä tapauksessa on tietenkin oleva epäedullisempi”
Erittäin raskaita seuraamuksia aiheutui Neuvostovaltiolle Trotskin petollisesta käyttäytymisestä Brest-Litovskissa, kun hän oli jättänyt täyttämättä Leninin ohjeen ja teki tyhjäksi rauhansopimuksen solmimisen.
Saksalaiset sotajoukot uudistivat hyökkäyksensä koko rintamalla.
Neuvostovaltiolla ei ollut vielä omia sotavoimia, Punaista Armeijaa vasta muodostettiin.
Saksalaiset pysäytettiin vasta Pihkovan ja Keilan luona 23.2.1918.
Maaliskuussa 1918 Neuvostohallitus allekirjoitti Lenin ehdotuksesta rauhansopimuksen huolimatta Buharinin johtamien vasemmistokommunistien sekä Trotskilaisten ”vallankumoukselliseen sotaan” Saksaa vastaan kehoittajien kiivaasta vastarinnasta.
Rauhan solmiminen oli ainoa ulospääsy tilanteesta, muutoin vallankumouksen tuho olisi ollut väistämätön.
Uudet rauhan ehdot olivat paljon raskaammat, kuten Lenin oli ennustanutkin.
Saksa kahmaisi nyt Venäjältä yli 150 000 neliökilometrin alueen. Sittemmin Saksa miehitti koko Eestin, Latvian ja Ukrainan.
Tämä kaikki mahdollistui Trotskin petollisen toiminnan seurauksena.