Sopivan mansellismielinen blogialusta
Saksa ja Ranska haluavat välttää vuoden 2015 kokemukset: Afganistanin pakolaisia pyrittävä auttamaan lähellä lähtömaata, sanovat Merkel ja Macron tämän päivän Hesarissa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008198245.html
Miten musta tuntuu, että joku Seinäjoella valittu naispoliitikko sanoi jo eilen saman asian. Mutta siitä nousi kamala älämölö niiden keskuudessa, joiden intresseissä on rahdata lisää reippaita nuoria miehiä Suomeen.
Jotkut matkustavat säästöluokassa – Kabul
Viikinsaaressa pidettiin tässä taannoin Saarihelvetti-festivaali.
Tulijoilta vaadittiin etukäteen maskin pitämistä tilaisuudessa ja jaettiin jokaiselle käsidesiä.
Maskittomat yrittäjät käännytettiin jo satamassa.
Tämä maskivaatimus poiki somessa tuhatkunta rähinäkommenttia ja maskipakon vastustamista.
Tuloksena oli loppujen lopuksi se, että tartuntoja festivaalin seurauksena ei ole todettu ja festivaali vietiin läpi hienossa hengessä.
Tämä siis osoitti, että ohjeiden ja neuvojen noudattamisella voidaan pitää tilaisuuksia ilman taudin leviämistä, vaikka STM:n sakki ja poliitikot jaksoivat räksyttää maskien hyödyttömyydestä moneen kertaan.
Kehitysapurahat ovat menneet Afganistanin päämiehen taskuun
eivätkä kaikki edes mahtuneet helikopteriin jolla pakeni.
– Onkohan PerusS aikas oikeassa kehitysavun hyödystä?
https://yle.fi/uutiset/3-12061841
”Tampereen yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan ammattioppilaitosten fuusiot ovat jääneet tavoitteistaan. Yhdistyneiden oppilaitosten opiskelijat suorittavat opintonsa jopa hitaammin kuin muiden.”
Suuruudenhulluus on ainoa syy näille kaikenlaisille yhdistymisille, mutta kuvitellut edut jäävät saamatta.
Kun kaikissa näissä tapauksissa valtionosuudet vat kasvaneet, mutta lähiopetustunnit vain vähentyneet, rahat on käytetty aivan muuhun kuin tarkoitukseensa.
Nyt pitäisi tutkia noiden laitosten rahankäyttö ja asettaa johto vastuuseen.
Samoin pitäisi tutkia noista yhdistämispäätöksistä vastuussa olevien tekoset ja harkita, ovatko he kelvollisia tehtäviinsä ylipäätään.
”Ruotsin lähetystön työntekijät saapuivat yöllä Tukholmaan – Diplomaatit jättivät paikalliset työntekijät konttorille kesken töiden: ”Olemme hengenvaarassa”
Kirjeen mukaan ruotsalaiset lähtivät paikalta kertomatta afganistanilaisille mitään.”
””Meille ei ole kerrottu, mitä tapahtuu, ja he jättivät meidät konttorille kesken töiden. Olemme yrittäneet olla yhteydessä heihin, mutta he eivät vastaa puheluihimme ja ovat estäneet sähköpostiemme toiminnan”, kirjeessä kuvataan.”
Ruotsalaiset ovat aina kunnostautuneet taistelemalla mm. viimeiseen suomalaiseen ja livistämällä etunenässä turvaan.
Tässä näytetään taas loistavaa esimerkkiä ruotsalaisesta vastuusta.
Aikas kovasti ovat Briteissä ottaneet totaalisen häviön vastaan…
(Kuva: Daily Mail)
Kallista oli leikki hiekkalaatikolla…?
Nyt länsimaat taisi oppia ettei me voiteta toisten sotia, ei ole voittaneet kommaritkaan historian saatossa, lopulta taistelet ”ghost warrior” taistelijoita vastaan. Afganistanin väkiluku on näiden taistelujen aikana tuplaantunut 20 miljoonasta 40 miljoonaan…ei olisi ilman lännen hyvää terveydenhoitoa ja koulutusta. Nyt sen hiekkamaan saisi antaa jäädä oman onnen ojaan….
Brittejä näyttää harmittavan kunnolla!
Olen saanut yhteiskunnalta syntymästäni tähän päivään laadukkaat terveyspalvelut. Sairauksista huolimatta olen yhä hengissä, hyvävoimaisena. Lapsena sairastin epilepsian, jota silloin kutsuttiin kaatumataudiksi. Upeasti se parannettiin, eikä aikuisiällä ole enää tarvinnut lääkitystä.
Raskas työelämä toi mukanaan erilaisia sairauksia, joita nyt hoidetaan lääketieteen viimeisten saavutusten keinoin.
Sain myös käydä koulun ja ammattiin valmistavan ammattikoulun. Kiitos koulujärjestelmämme aterioineen kaikkineen. Koulu oli osin tervanjuontia, eikä lapsena ja nuorena ymmärtänyt mikä rikkaus on saada oppia ja opiskella.
Työelämään tullessani sain palkan ja kaikki ne edut jotka ammattiyhdistysliike oli työtätekeville neuvotellut. Tietysti myös eduskunta oli omalta osaltaan työlainsäädännön myötä ollut osa työmarkkinajärjestelmän luomisessa, sen eri osa-alueiden.
On monia monituisia asioita joita emme tule miettineeksi, mitä yhteiskunta on meille vuosien saatossa tarjonnut. Totta kai on tullut keppiä eri aikakausina ja yhä tulee, kun ajatellaan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kuinka kaltoin ihmisiä on kohdeltu ja yhä kohdellaan. Enempää en tässä kirjoituksessa puutu ”keppeihin” tai ”porkkanoihin”. En myöskään kenen tai keiden ansioita mitkäkin saavutukset ovat.
Olen muiden mukana maksanut veroja, tehnyt töitä, kuten miljoonat muut, jotta yhteiskuntaa on voitu kehittää ja ”pyörittää”. Olen tuntenut vetoa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, koska olen pitänyt sitä mielekkäänä. Mutta myös tavallaan velvollisuutena, siitä kaikesta mitä olen saanut yhteiskunnalta.
Poliittinen ja muu yhteiskunnallinen toiminta on aikuisiästä asti ollut itselleni jotenkin luontevaa, kiinnostavaa ja myös palkitsevaa. Olen maksanut myös ikään kuin saamistani yhteiskunnan tarjoamista palveluista takaisin saamaani ”velkaa”.
Köyhiin oloihin synnyin, työläisten parissa elänyt, heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa eloni viettänyt. Se on ollut johtotähteni erilaisissa järjestötoiminnoissa mukana olemisessa – olla aina heikompien puolella.
Olen tässä kesän aikana ”vääntänyt kättä” itseni kanssa. Onko aika lyödä ”hanskat tiskiin”. Velvotteiden jatkuminen kunnallisena päättäjänä jäi yhden äänen päähän. Nyt olisi siis hyvä aika päästää irti ja alkaa katsella sivusta politiikkaa sekä muuta yhteiskunnallista menoa.
Kuten tanssin harrastajilla alkaa jalkaa vipattaan kuulessaan hyvää tanssimusiikkia, ihan samalla lailla itseäni kiihottaa, lukiessani yhteiskunnassa käytäviä keskusteluja jne. ja kun sosiaali – ja terveyspalvelut aioitaan ”rukata” uuteen uskoon.
Tammikuussa järjestetään ensimmäiset Hyvinvointialueen vaalit. Arvatkaa vain, onko alkanut ajatuksissa kutkuttaa, että pitäisikö sittenkin kerran vielä koittaa. Minut tuntevat, tietävät kuinka sydäntäni lähellä on sote palvelut, sen eri osa-alueet, kuten mielenterveystyö.
Kohtapuoliin on ratkaisut tehtävä, eli sängyssä aluslakana on rutussa kun pyörin eri vaihtoehtoja miettien. Taas kerran sanon kuin Päätalon Kallen romaaneissa Kummun-Kalle: Näkkyypähän.
Hannu Tiainen
Kihniö
Liekö täällä mukana pitkällä siimalla kalastajia. Itselläni on pyydyksestä hienoja muistoja nuorelta iältäni. Enon kanssa kalasteltiin, syötettiin joskus kastemadoilla, toisinaan elävillä ruutanoilla. Jo syöttien hankinta jo kiihoitti nuoren miehen mieltä. Sateen jälkeen Tammelan Mustialan pelloilta iltahämärissä noukittiin madot ja ruutanat savennostamisen jäljiltä syntyneistä vesilammeista samojen peltojen reunassa pitkävartisella haavilla. Ruutanasyöteillä tavoiteltiin kuhia Pyhä- ja Kuivajärvestä, madoilla ahvenia myös hienosta Saloisten erämaajärvestä.
Kuva on viime kesältä, on näet minulla naapuri joka myös nuoruudessaan on pitkällä siimalla kalastellut. Nostalgisessa mielentilassa siima pari kertaa laskettiin.
Tiedän että Kallelle tämä on tuttua tarinaa, koska olen kansaan nenikkäin näistä keskustellut.
Otin samalla mittanauhalla itsestäni muutkin mitat.
Rinnanympärys 118cm
Vyötärönympärys 122cm
Lantionympärys 115 cm
Eli mahaa haluan saada vielä pienemmäksi(vyötärönympärys)
Miksi Suomessa on siirrytty Akkavaltaan?
Vain Orpo ja hänkin on poistunut poteroonsa
odottamaan omiltaan uusia moitelauseita?
– Toista on Afganistanissa.
Saamme nähdä täyskäännöksen länsimaistamisesta.
Lännen taivuttelu kesti 20 vuotta, ja sitä ennen
ensin Venäläistämistä 10 vuotta.
Pieni Suomikin osallistui ja tulos häipyi tuuleen.
Alkaako tästä Islamin maailmanvalloitus?