En ole tutustunut pohdintoihin Saharan ilmaston muuttamiseksi, vaan lähestyn asiaa jokamiestasolla ja fysikaalisiin seikkojen perustaen.
Ilman raskaus:
Ilman raskaus riippuu sen lämpimyydestä ja kosteudesta. Kuivan ilman keskiraskaus on verrannollinen typpimolekyylin N2 painoon 2×14=28. Vesimolekyylin H2O paino on 2×1+16=18.
Mitä enemmän ilmassa on vesikaasua, sitä kevyempää ilma on. Tästä johtuu se, että kostea ilma saa ilmanpainemittarin viisarin siirtymään vasemmalle.
Kevyt kostea ilma pyrkii nousemaan ylös päin. Näitä virtauksia purjelentäjät hyödyntävät.
Noustessaan ylös päin se kylmenee ja kastepisteen ohittaessaan aiheuttaa sateen.
Noustessaan ylös kostea ilma imee paikalle kuivempaa ilmaa korkeapaineen alueelta.
——–
Koko Saharan alueelle pitäisi saada aikaan matala paine imemään ilmaa ympäröiviltä merialueilta. Tämä voitaisiin saada aikaan Saharan keinokastelun avulla, mutta kastelu merivedellä suolaisi maan.
Kannattaisi luullakseni muodostaa Laatokan laajuinen tekojärvi Libyan aavikon hautavajoamaan.(Egyptin puolella).Vajoaman täyttämiseen tarvittaisiin 80 kilometrin tunneli (Päijännetunnelin pituus on 120 km).
Tekojärvi voisi olla jopa ratkaiseva apu Saharan ilmastonmuutokseen, joka kuitenkin voisi olla hidas.
Heikentävä mahdollisuus olisi se, ettei muodostuva matalapaine sittenkään imisi tarpeeksi kosteaa ilmaa Välimereltä vaan sen sijaan enemmän raskasta kuivaa ilmaa ympäröivästä autiomaasta, joka puolestaan täydentyisi yläilmakehän vähän kosteutta sisältävällä kylmällä ilmalla. Tällöin Saharan lämpötila alenisi. Aleneva lämpötila saattaisi suosia eliökuntaa ja kasveja, ellei tulisi yöhalloja.
Monta monessa.
Mahtaisiko maailmanpankki lainoittaa tekojärven tunneloinnin?
https://vm.fi/kansainvaliset-rahoitusasiat/maailmanpankki