Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kun Kittilään eivät pääse ryyppäämään niin menevät naapurikuntiin, 30 km taksilla ja millä lie. Ei voi sanoa kuin hullua on porukka, tällä hetkellä noin kolmikymppisillä on Suomessa eniten Covid-19 virus tartuntoja, he ei älyä että elämä hengityskoneessa voi koskea heitäkin.
Pohjoisella rintamalla ei mitään uutta, etelän hetelmät levittää nyt virusta, tästä tulee kärsimään koko Suomi. En vaan ymmärrä, en.
Olen tuota Mirrin ”henkilökuvaa” miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että Mirri saattaisi olla jos nyt ei maailman, ei toki Euroopankaan onnellisin kissa. Kuitenkin mahdollisesti ehkä yksi Suomen onnellisimmista kissoista.
Perusteluni: Mirrillä on koti, pikkumökki, jossa lämpimässä yöpyä, sokkelissa Mirrin bunkkeri, jossa on ehdoton suoja petoeläimiltä.
Mirrin luontaisetuihin kuuluu, että aamuisin äijä tulee ja lähdemme postipolullemme, lehti taskuun ja Mirri saa riistapateensa.
Parin tunnin jälkeen Mirri saa muikkuannoksensa ja sitten kelpaa köllötellä mökissään.
Mirri tietää senkin, että päivän mittaan äijä tulee useammankin kerran ulos ja seurustelee kanssaan.
Pihatouhuissa Mirri osallistuu valvomalla, etten töppäile.
Päivä siis sujuu yhteistoimintamme merkeissä ja oletan Mirrin tyytyväisyyden lähentelevän lähes kiitettävää tasoa.
Sellaista se, käsittääkseni onnellisen Mirrin elämä lienee ja onnellisuutta heijastelee toki minullekkin.
Suomi on vähiten korruptoitunut?
Mutta onko sillä vähän pintaa raaputtamalla tulee esiin
ja mitä syvemmältä sen enemmän?
VTV jonka pitäisi olla puhtoinen ylin valvova?
– nimitys
– väärinkäytökset
– valvonta
Kaikilla tasoilla löytyy moitittavaa.
Onko eduskunnan valitut tehtäviensä tasalla?
Onko media ainoa ylin valvoja?
Nykyään puhutaan hyvinkin paljon kaikenlaisten tavaroiden kestämisestä, sanotaan niiden laadun huonontuneen. Ennen saattoi monikin asia ja tavara kestää ”isältä pojalle” ja tasa- arvon vuoksi myös äidiltä tyttärelle.
Kyllähän sille kestämättömyydelle löytyy ihan selvä syykin, tavaranhan pitää kiertää, jo aikanaan ihan lailla kiellettiin valmistamasta ikuisia sähkälmppuja. Yleensäkin juuri elektroniikka on niin nuorta tekniikkaa, että se voidaan hyvin tehdä määräikäiseksi, yleensä se tarkoittaa kahta- kolmea vuotta. Tietysti aina löytyy poikkeuksia ja tavaroita, jotka elävät yli- ikäisiksi.
Minulla oli kännykkä, johon tuli vika parin vuoden ikäisenenä. Piti viedä se isoon myyjäliikkeeseen, mutta eipä tuo kelvannut, sanottiin vaan, että johan tuo on aikansa palvellut.
Pitikin kertoa, että aamulla kun nousin viiden maissa kahvin keittoon, räpsäytin keittiön valot pälle, niin syttyivät ne. Jäin oikein miettimään, että katkaisijat ovat yli kolmekymmentä vuotta vanhoja, ei yhtäkäään ole vaihdettu koko talossa. Valaisimia kyllä senkin edestä, keittiön loisteputkivalaisit varmaan pariinkin kertaan.
Katkaisijat mielestäni ovat kovilla, niitä saatetaan räpsiä moneenkin kertaan päivän mittaan. Niistä voidaan sanoa, että ovat laatutavaraa.
Tuleeko mieleen muita laatutuotteita, kaiken rihkaman keskellä.
Katselin parin vuoden takaisia tietoja valtionyhtiöiden johtajien palkoista. Ne ylittävät selvästi poliittisten henkilöiden palkkiot. Esimerkiksi Fortumin johtajan pakkiot ovat olleet yli miljoonakertaiset verrattuna esimerkiksi presidenttien, Trump ja Kennedy, palkkioihin. Ylen johtaja on saanut liksaa paljon enemmän kuin Angela Merkel jne.
Näin Suomen valtionyhtiöiden johtajat:
https://www.iltalehti.fi/talous/a/670fbb78-a7cc-42b4-8db7-b8757f7169cc
Muutamien poliitikkojen ja yritysjohtajien palkkoja:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001954036.html
Entäpä jos tämä on se julkaisualusta, jossa voi käsitellä poliittisia, uskonnollisia tai filosofisia asioita tai jotain muuta aihetta taivaan ja maan välillä.
Entäpä jos maailma ei olekaan niin anhiton paikka kuin päältä päin näyttää ja pessimistit ja nihilistit ja jälkiroussealaiset viherfanaatikot ja muut maailmanlopun ennustajat julistavat.
Entäpä jos se kirottu teknologia onkin se keino,
jonka myötä kehitys lähtee parempaan suuntaan niin ihmisten, eläinten kuin luonnon suhteen.
Sitä ennen pitäisi kuitenkin tapahtua kulttuurinen ja poliittinen muutos.
Suurin uhka niin ihmisten, eläinten kuin luonnon (sekä orgaanisen että ”elottoman”) suhteen on vihreä ideologia, tuo kuoleman kultti.
Entäpä jos sekin on saavuttanut kulminaatiopisteensä ja itsekorjaavuusliike on jo käynnistynyt? Ainakin toivon sitä.
Toiseksi suurin uhka, kristinusko ja sen ahnaat liittolaiset, väärin ymmärretty evoluutioteoria ja oikein ymmärretty marxismi, on nähdäkseni ruvennut vähenemään, mikä on minusta myönteinen asia.
Tämä vaatii tarkennuksen. Kristinuskolla, tässä yhteydessä, tarkoitan katolista ja luterilaista kristinuskoa. Uskoisin että kreikkalaiskatolinen eli ortodoksinen kristinusko on lähempänä alkukristillisyyttä kuin tämä roomalaiskatolinen oppi älyttömine pappien selibaattisääntöinen ja paavinistuimineen.
Katolinen kirkko ja varsinkin sen luterilainen versio on jatkuvasti perääntynyt vasemmistoliberalismin edessä. Naisvastaiset, pahimmillaan pomminheittäjät ja kurkunleikkaajat, eli islaminuskoiset on toivotettu tervetulleiksi länsimaihin: olkaa hyvät ja pitäkää omat perinnäistapanne ja uskontonne ja pistäkää kristittyjä miehiä lihoiksi ja raiskatkaa kristityt naiset, alaikäiset tytöt ja pojat ja raavat miehetkin. Me, kristinuskon ja marxismin aivopesemät länsi-ihmiset annamme teille anteeksi, ja ne meistä, jotka eivät anna anteeksi, on enemmistö pakottanut olemaan vaiti. Nämä kehityksen kukkaset, sivistyneet länsimaan ihmiset haluavat sinisilmäisesti uskoa, että te, islamin sanansaattajat, mukaudutte meidän tapoihimme ja kulttuuriimme, kunhan jaksamme olla kärsivällisiä ja muistamme kääntää toisenkin posken.
Tai sitten tässäkin asiassa on saavutettu kulminaatiopiste ja järki on viimein löytynyt ja tilanne tervehtyy vauhdilla. Ainakin toivon sitä.
Loppukaneetti. Olen jostain syystä vieraantunut kristinuskosta, ainakin tästä katolisesta ja luterilaisesta kristinuskosta (kreikkalaiskatolisen eli ortodoksisen kristinuskon kanssa en ole vielä tehnyt tiliä).
En ole tosin mikään mallikristitty, mitä se sitten tarkoittaakin, koskaan ollutkaan. Luojaan, Jumalaan, Suureen Henkeen, olen uskonut pienestä pitäen (oli kyllä lyhyehkö epäilykausi nuorena aikuisena) ja uskon edelleen.
Luin viime vuonna Snorri Sturlusonin Kuningassaagat ja siitä mieleen jäi erityisesti Kuningas Pyhä Olavi. Kuningas Olavi kääntyi kristinuskoon ja ryhtyi tämän jälkeen pakkokäännyttämään viikinkejä miekkansa ja sotilaidensa avulla. Olavi oli armelias ja avokätinen niille jotka kääntyivät uuteen uskontoon. Ne jotka eivät kääntyneet, hän poltti elävänä asuntoihinsa, hirtätti tai katkoi kaulat ja ainakin yhden talonpojan (siis viikinkejä), joka kieltäytyi kääntymästä kristinuskoon, hän pakotti nielemään elävän kyykäärmeen. Käärmettä oli vaikea saada miehen suuhun, koska tämä puhalteli päin käärmettä, joka joutui kääntelemään päätään edestakaisin. Mutta Olavi keinot keksi. Hän haetutti onton ruokokorren, jonka sisään käärme työnnettiin ja saatiin miehen suuhun ja suusta alas vatsaan.
On nämä tarinat Olavista sitten tosia tai väritettyjä, mietin käänteisesti ”Olipa tosiaan ”pyhä” mies”.
Ehkä jos tämä kirja oli se kuuluisa viimeinen niitti vieraantumisessani kristinuskosta. Siis roomakatolisesta/luterilaisesta kristinuskosta. Kuten aikaisemmin sanoin, ortodoksisen kristinuskon kanssa en ole vielä tehnyt tiliä enkä tiedä tässä vaiheessa tulenko koskaan tekemäänkään.
Toivossa on hyvä elää.
Nuoriso kotona käymässä, käytiin nopeasti Prismasta lisäyksiä, on se jännä jotta leipä oli loppu mutta loppulasku oli noin 66 egee, eli paljon muuta tuli kyytiin mukaan.
Anyway, kassan kanssa siinä juttelin ja hän sanoi että eilen vasta tajusi että kohta on pyhä eikä tämä tunnu pyhälle laisinkaan, onhan Prisma vielä auki 24/7 joten totesi vain tulleensa töihin, normi päivältä tuntuu. Samaa mieltä minäkin, ei tämä oikein pääsiäiselle tunnu.
Tulipahan vaimolle luvattua tehdä ruuat koko pääsiäisenpyhien ajan, siis torstai – maanantai.
Nyt oli pitkäperjantain vuoro ja päätin paistaa broilerikotletteja parmesanjuustolla.
Tuumasta toimeen; lasivuokaan tilkka öljyä, pari siivua pekonia ja siihen päälle kaksi vinosti viillettyä broilerin rintaleikettä. Mustapippuria ja suolaa.
Viiltoihin laittelin herkkusieni- ja tomaattiviipaleita, päälle taas pari pekoninsiivua ja puristin sekaan viisi isoa tuoretta valkosipulin kynttä; noita peipsijärveläisiä, isoja ja mehukkaita.
Pekonin päälle raastoin parmesanjuustoa (se oikein kova italialainen juusto), raasteen sekaan piparjuuriraastetta, päälle tilkka oliiviöljyä. Siinähän se ruoka padassa.
Uuni 190 astetta, ylä-/alalämpö ja puolen tunnin päästä oli valmista. Paahtoperunat olin myöskin laittanut valmiiksi. Kaikki tuli samoilla lämmöillä.
Minun mielestäni tuli oikein mureaa ja maukasta.
Boilerin rintapaloja jos ottaa grillistä; ei niistä mureaa ja maukasta saa tekemälläkään. Tästä tuli vaimonkin mielestä ja sehän riittänee.
aurinko paistaa sisälle keittiön ikkunasta
tuoden näkyviin
ilmassa leijuvat pölyhiukkaset
tiskipöydällä leivänmuruset
lieden likaisuuden
tolua ja tiskirättiä kaipaisivat
paskan marjat
ei jaksa
vedän verhot ikkunan eteen
kohta aurinko kääntyy
voin avata verhot
keittiö näyttää taas siedettävältä
laiskuus
ihmislapsen voimavara
keksii keinot
itsepetokselle
huonon omantunnon
rauhoittamiselle
Näsijärvi on taas laskettu tyhjäksi pohjamutiin saakka eli n. 70 senttiä.
Lunta on niin vähän, että pinta tuskin nousee juhannukseen mennessä tarpeeksi.
Ison laiturin edestä pääsee kumisaappailla kävelemään.
Kelluvan laiturin kiinnikepuomi ei yllä pulttiinsa ja jään varassa oleva laiturin rannan puoleinen pää laskee vielä 15-20 senttiä.
Kävelysillan pää ei yllä enää laiturille.
Onneksi huomasin löysätä kiinnikkeen muttereita niin, että sain pultin irti ennenkuin kiinnikkeet ehtivät hajota pinnan laskiessa.
Naapuri ei ollut yhtä onnekas ja laiturin kiinnikkeen hajosivat tämän täysin tarpeettoman pinnanlaskun takia.
Missä ovat tämän pinnanlaskun päättäneet typerykset?
Moneen vuoteen ei keväällä ole ollut lunta täyttämään tuota typerää pinnanlaskua.