Aamun Helsingin Sanomat uutisotsikoi:
”Yritykset haluavat enemmän määräysvaltaa työehdoista, sanoo Metsäteollisuuden Ilkka Hämälä”
”Hämälä ei lisäisi työntekijöiden osallistumista työpaikoilla Saksan malliin, vaikka työehdoista päätetään jatkossa työpaikoilla.”
Epäilemättä omistajat näin haluavat. Haluamaansa toteuttaakseen he ovat siirtämässä työelämää takaisin ”tammikuun kihlausta” edeltäneeseen aikaan. Miten hyvin he näissä tavoitteissaan onnistuvat, jää riippumaan työelämän muista osapuolista, siitä miten pitkälle nämä ovat valmiit rajoittamaan ”osallistumisensa työpaikoilla” vain tuotannon suorittamiseen työnantajan käskyjen mukaan ilman osallistumista muuten .
Vastakkainasettelu on taas täällä. Sen merkeissä omistajat etujansa ajakseen pyrkivät tuomaan maahan uutta, heidän määräysvaltaansa paremmin tyytyvää työvoimaa (työperäinen maahanmuutto). Tämä johtaa siihen että etujansa ajaakseen työntekijöiden on pyrittävä tuomaan maahan uutta omistajavoimaa (omistajaperäinen maahanmuutto), joka 2020-luvun hengessä on valmis Metsäteollisuuden Härmälän teeseistä poiketen jakamaan määräysvaltaa ja lisäämään työntekijöiden osallistumista työpaikoilla. Tällaista omistajavoimaa on löydettävissä länsimaisesta kulttuuripiiristä. Omistajien haluamaa työvoimaa on löydettävissä sen ulkopuolelta.
Vastakkainasettelu ei ole koskaan poistunutkaan, näkisin. Tiettyyn pykälään saakka se on ihan tervettä.
Vastakkainasettelu on eufemismi. Se on sievistelevä ilmaus käsitteelle luokkataistelu. Luokkataistelu ei suinkaan ole mikään ”pyhä sota” tai muu uskon tms. sota, mikä aika ajoin syttyy ja leimahtaa ja taas hiipuu pois. Se on ihmisen olemassaolon pysyvä, koskaan katoamaton perusolotila, lainalaisuus jota ei voi kumota, samaan tapaan kuin fyysisessä maailmassa painovoimalaki.
Se että luokkataistelua kutsutaan vastakkainasetteluksi ei ole mikään hämäämisyritys. Se on vilpitön halu vaimentaa sotaa ja sotimista kuitenkin tietäen että sudet ja lampaat eivät koskaan voi käyskennellä samoilla laitumilla. Tässä tarkoituksessa mm. 1960-luvun viisaustiede sosiologia lanseerasi iskulauseen ”To agree to disagree”, jota esim. hyvin merkittävä yhteiskunnan rakentaja Urho Kekkonen lainaili puheissaan ja omaksui sisäpolitiikassaan. Maassamme luotiin käsite ”tulopolitiikka”, joka oli suoraa talvisodan ilmapiirissä syntyneen tammikuun kihlauksen soveltamista käytäntöön.
Konkreettisiin tuloksiin tähtäävä pyrkimys lieventää luokkataistelua vastakkainasetteluksi ei aina ole miellyttänyt niitä jotka alastomalla ja paljaalla luokkataistelulla katsovat pääsevänsä paremmin tavoitteisiinsa – katsovat olevansa taistelussa matkalla voittoon. 1970-luvun nuortaistolaisuus katsoi näin. Sen mielenosoituksissa huudettin rytmikkäästi kuorossa ”Alas tulopolitiikka, alas luokkasopu”. Taistolaisuus katosi, mutta tuo iskulause ei kadonnut. Tänä päivänä sen on ottanut käyttöön Metsäteollisuus/Härmälä, joka katsoo etujansa ja pyrkimyksiään palvelevan muovata vastakkainasettelua jälleen paljaaksi luokkataisteluksi purkamalla tammikuun kihlaus ja tuhoamalla sen eräs kaunis yhteiskunnallinen saavutus keskitetty tulopolitiikka.
Apropos, #vastakkainasettelu.
Herää kysymys, miten työntekijät voisivat olla mukana yrityksen päättävissä elimissä, jos heidän etunsa ovat yrityksen etujen vastaisia?
Ruotsissa tämä jotenkin onnistuu. Ruotsin duunareiden eläkevarat ovat paljolti teollisuus- ym. osakkeissa, joten he ymmärtävät olevansa omistajia.
Samaa kertoo se että EK ei lämpene alipalkkauksen kriminalisoinnille. Suomalaista työvoimaa käyttävä yritys ei pärjää jollekin Bulgarian mafian orjatyövoimaa käyttävälle. Marjanpoimija yritys jätti työntekijöidensä palkkoja maksamatta 50 000 euroa. Työnantaja sai pitää rahat mutta joutui maksamaan 150 euron sakot. Eikö tämä pikkuisen houkuttele alipalkkaukseen?
Periaatteessa ristiriita johtuu siitä, ettei ay täysin oivalla, että meillä on euro, jonka kurssiin ei talousalueellamme ole sananvaltaa eikä vaikututusta.
Työhön hakeutuessa pitäisi olla pääsyvaatimuksena hyväksytysti suoritettu kurssi euron merkityksestä.
Kun eduskunta hyväksyi euroon liittymisen ilmoitusmenettelynä, niin Lipponen ilmoitti, että (pystymättä vaikuttamaan valuutan arvoon) sopeutumistoimet tehdään rahapolitiikalla ja tuomalla työelämään joustavuutta.
Ay:n syndikalistit (lue: väkivaltaiset sosialistit) vastustavat joustojen lisäämistä eli sopeutumista euroon. Syndikalistit uhkailevat yleislakolla, joka olisi taloudellista vänivaltaa kansaa kohtaan ja johtaisi myös ruumiilliseen väkivaltaan.
Seurauksena olisi, että väkivaltaisia ammattiosastoja jouduttaisiin lopettamaan raastuvanoikeuden eli rosiksen päätöksellä.
Samat lait voimaan kun on nyt jo Austaraaliassa oliskos se paremi laki en tiedä keinottelu sillä loppus ja kaikki saisi saman palkan mitä alan työehtokin sanoo
Ei olisi riitaa maksetaanko palkkaa 10.ekee tunnilta vai 1.50 ekee tunnilta