Helsingin hovioikeudessa on alkanut Raaseporissa kolme vuotta sitten sattuneen tasoristeysturman käsittely

Some-kirjoittelu sälyttää jonkinlaisen sadistisen pahiksen viittaa syyttäjä Rappen harteille. Tosiasiassa Rappe ajaa humaanisti juuri syytteeseen pannun varusmieskuljettajan oikeusturvan asiaa, ei suinkaan pitkitä hänen piinaansa.

Käräjäoikeus ei julistanut kuljettajaa syyttömäksi vaan keskeytti jutun käsittelyn ja tätä kautta jätti kuljettajan tuomitsematta. Kuljettaja näin armahdettiin. Rappe on toiminnallaan sillä kannalla että kuljettaja ei saanut oikeutta vaan armoa. Syyllisyyden varjo ilman rangaistukseen tuomitsemista jäi hänen päälleen. Tämän korjaamiseksi hän näkee ainoaksi mahdollisuudeksi jutun edelleen käsittelyn ylemmässä oikeusistuimessa.

Hercule Poirot ja Olavi Susikoski tiesivät että syyttömän voi osoittaa syyttömäksi vain tuomalla esiin oikean syyllisen.

Koko tapahtuman tosiasiallinen syyllinen on istunut kuljettaja-varusmiehen housuilla tulessa. Jokaisella tällaisella puolustusvoimien moottorimarssilla on aina oltava sääntöjen mukaan vastaava kantahenkilökunnan edustaja. Tämä vastaava on ollut mukana marssilla, käskenyt esimiesasemansa nojalla kuljettajan ajaa juuri siitä eikä ole määrännyt vaaralliseksi tiedettyyn paikkaan huonoissa sääoloissa auton ulkopuolelle tähystäjää.

Marssin vastaava on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa. Edes hänen henkilöllisyyttään ei ole asian yhteydessä mainittu syytteeseen panosta puhumattakaan. Tämä ei ole mikään yksittäistapaus puolustusvoimien toiminnassa vaan yleinen käytäntö. Puolustusvoimien rakenteellista laiminlyöntiä peitelläkseen ko. joukko-osasto ja puolustushallinto ovat täysin vaienneet asian tästä puolesta ja muitta mutkitta olleet sälyttämässä syyllisyyttä käskynalaiselle varusmies-kuljettajalle pesten itsensä puhtaaksi.

Tutkiva journalismi ei ole asian tiimoilta toiminut. Eivät myöskään viranomaiset ja oikeuslaitos – poislukien syyttäjä Rappe.

9 vastausta artikkeliin “Helsingin hovioikeudessa on alkanut Raaseporissa kolme vuotta sitten sattuneen tasoristeysturman käsittely”

  1. Kun valtio tekee huonon ylikulun radalle on selvä asia kun tulee kolari junan kanssa se on aina auton syy taikka lähinnä kuljettajan
    Näkyvyys ei ole mikään syy siihen että valtio on sen unohtanut kokonaan kuten tuossa raaseporinkin tapauksessa jo on julki tullut
    Ja huonolla ilmalla se näkyvyys oli vieläkin huonompi terv tepivaari

  2. Mielenkiintoinen näkökulma, mutta mitä mahtaa se kuljettaja tuumia? Olisiko hän mieluummin tyytynyt jo tehtyyn ratkaisuun, eihän häntä syyllisenä ole kukaan pitänyt ellei syyttäjä. Armeijan käytännösitä on vaikea sanoa, jälkiviisaasti voi ainakin sanoa, että vaarallinen risteys olisi pitänyt ottaa huomioon jo harjoitusta suunnitelllessa.

    Tampereelle tehtiin tuosta onnettomuusristeyksestä kopio. Eikö siinäkään mitään muuta mahdollisuutta ollut?

    1. Vaaraallinen risteys tulee tuohon hervannan valtatieltä nousu nekalan tielle aivan pimee paikka et kyllä näe taakse ja sellanen näkö pitäisi olla
      Ja muitakin saattaa olla en vaan vielä oe ihan kaikkia katsonut terv tepivaari

  3. Kuskin olisi pitänyt kieltäytyä ylityksestä, jättää auto siihen ja pötkiä metsään. Ihmishenkiä olisi säästynyt.

    1. Tämä uutena ohjeena varusmiehille: jos joutuisit ajamaan vartioimattoman tasoristeyksen yli, niin älä aja! Pysäytä auto ja juokse metsään.

  4. Taikka valtion tehdä ne risteymät niin ettei ole mahdollista junan törmätä sivullisiin
    Eli tehdä alikulku muille kulkeville terv tepivaari

  5. Eipä tuo uusi ilmiö ole nykyisissä Pv:n käytännöissä.
    Turvallisuusmääräyksiä lievennetään jatkuvasti, esimerkkinä takavuosien rs-heittimen räjähdys. Kaksoislataus ja sen aiheuttama räjähdys. Tuliasemavalvojana oli ko tapauksessa pelkän RUK:n kurssin suorittanut sopimussotilas. Häntä ei kuitenkaan voi sinällään syyttää vaan syy on kyllä ylemmällä taholla mutta jos nuotioon pitää välttämättä istua, silloin istutaan mahdollisimman halvoilla ”housuilla”.
    Kyseessähän oli selkeä moottorimarssi, 5 m-ajoneuvoa joten esim marssikäsky olisi tullut laatia ja laatija on aina upseeri. Marssikäskyssä aina määrätään liikenteenohjaus, ajoneuvoetäisyydet, marssinopeudet … jne.
    Tuossa Raaseporin tapauksessa olisi ehdottomasti tullut käyttää radan ylityksessä esim sotilaspoliisipartiota.
    Albanuksen kommentti mielestäni on vähintäänkin ala-arvoinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *