Hieman yksinkertaistaen, pilvipalvelut on kattotermi tietotekniikan palveluille, joissa laskutetaan laitteiden ja ohjelmistojen sijaan käytön mukaan. Tällaisilla palveluilla on perinteisiin verrattuna helpompaa skaalata hankintoja nopeasti ja tästä on hyötyä etenkin jos voi olettaa palvelutarpeen muuttuvan nopeasti suuntaan tai toiseen. Pilvipalvelut pyörivät niin perinteisissä tietokonesaleissa, kuin ennen kaikkea muutaman suuren, globaalin toimijan keskitetyissä pilvipalvelusaleissa. Näiden palveluiden hankinnassa ei perinteisesti ole vaadittu vastuullisuutta, mutta muutos on nähtävillä. Kerron nyt, miksi se on tärkeää ja miksi yksi kolmesta erottuu erityisen pahana.
Google GCP, Microsoft Azure, Amazon AWS
Länsimaissa kolme toimijaa, Google, Microsoft ja Amazon, ovat käytännössä markkinoiden de facto -nimet. Kaikki ovat amerikkalaisia jättejä, joilla on toimintaa myös EU:ssa. Toki toimijoita on lähempänäkin, voisi nostaa vaikka kotimaisen UpCloudin tai saksalaisen Hetznerin. Venäjällä on omat pelurinsa ja Kiinassa omansa, mutta meidän markkinoista isoimman osan kakusta leikkaavat nämä kolme.
Google GCP on hakukonejätin oma pilvialusta. Se on lähtenyt liikkeelle ehkä hieman tarkemmin määritellyllä palvelulla ja vasta sittemmin laajentanut yleistasoiseksi pilvitoimijaksi. Googlen toiminnan voi sanoa kestävän suvereenisti parhaiten kriittistä katsantaa. Täysin viattomia he eivät tietenkään ole, kilpailulainsäädäntö ja verosuunnittelu nousevat pinnalle, mutta näissäkään eivät onneksi ole pahimmasta päästä. Suuret kehut tulevat melko hyvästä henkilöstöpolitiikasta, ihmisoikeuksien vähintään tyydyttävästä kunnioittamisesta ja ennen kaikkea täysin ylivoimaisesta ympäristövastuusta. Google on toiminut vain hiilineutraalisti jo toistakymmentä vuotta ja 100% uusiutuvalla energialla vuodesta 2017. Vuosikymmenen päästä on määrä olla täysin hiilivapaa. Muutkin ympäristötavoitteet ovat suvereenisti etukenossa, tehden Googlesta suunnannäyttäjän. Tälle kehtaa nostaa hattua.
Microsoft Azure on perinteisen ohjelmistojätin pilviprojekti. Se on rakentunut ennen muuta työasemista ja yritysverkoista tutun Windows-teknologoiden ympärille, mutta tarjoaa tänä päivänä hurjasti muutakin. Azure on keskitien kulkija. Hiilineutraalius on toteutunut kahdeksan vuoden ajan. Uusiutuvan energian osuus oli 50% vuodesta 2017, tavoitteena 100% vuoteen 2023. Myös he ovat Googlen tavoin saaneet negatiivista mainetta verokikkailusta ja monopoliaseman väärinkäytöstä, joskin verovastuun kannossa he ovat tehneet roimia parannuksia viime vuosina. Yleinen henkilöstövastuullisuus on kohtuullisessa tilassa ja kaiken kaikkiaan suunta on oikea. Aiemmin ahdasmielisenä jääräyrityksenä tunnettu Microsoft on avautunut lukuisin tavoin vuosien varrella ja se on ollut mukavaa katsottavaa.
Amazon AWS sen sijaan on ongelma ja tähän ongelmaan haluan keskittyä nyt juurta jaksain. Irtonaisia uutisjuttuja yrityksen ongelmista näkyy muutama viikossa, mutta kokonaisuutta puidaan harvemmin. Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että tälle firmalle sen paremmin ympäristö, demokratia, sosiaaliset vastuut, työntekijät tai ihmisoikeudetkaan eivät merkitse tipan tippaa. Pieniä merkkejä muutoksesta parempaan on ajoin näkyvillä, mutta usein yhtä hyvää uutista seuraa kolme huonoa. Tästä on syytä huolestua.
Jutun kirjoittamisen periaatteet
Olen koonnut aihetta muutaman kuukauden ajan, pitkälti seuraamalla maailman medioita: yleisuutisia, poliittisten toimittajien kolumneja sekä teknologiauutisia. Jos aiheesta on sisältöä pitkältä ajalta, keskityn viimeisen vuoden näkökulmaan ja etsin kuranteimman linkin aiheesta. Osa aiheista on aivan tuoreita, osa ongelmista on vuosikymmenen ajalta mutta yhä akuutteja. Merkittävimmät isot otsikot ovat nousseet pinnalle viimeisen kahden vuoden aikana. On selvää, että osassa asioita puhutaan ns. suorasta, välittömästä ongelmasta ja osassa kritiikin aihe on välillinen. On tietenkin selvää, että suuri yritys tekee aina virheitä ja osasta tekoja voi olla myös montaa mieltä. Tarkoitus ei ole keskittyä mihinkään yksittäiseen asiaan, vaan osoittaa ongelmien laaja-alaisuudella selkeä kuvio.
Henkilökohtaisuuksille ei ole tilaa. Juorulehdet ovat kirjoittaneet osansa Amazonin avainhenkilöiden ja ennen kaikkea johtajansa henkilökohtaisen elämän kommervenkeistä, mutta niihin en koske tikullakaan. Kritiikki kohdistuu puhtaasti liiketoimiin. Mitä niihin tulee , on toki pieni ero siinä puhummeko Amazonin pilvipalveluista AWS:tä, vaiko Amazonin halpatuotteiden verkkokaupasta. Näiden liitos on kuitenkin vahva, ja molempien liiketoimet vaikuttavat kriittisesti ja jatkuvasti toisiinsa. Yhteiskunta- ja ympäristövastuun asiat ovat myös sellaisia, jotka kohdistuvat tasaisesti koko yritykseen. Se on sama yritys, samalla johdolla, samoilla omistajilla, samoilla hallintoperiaatteilla ja vain pienillä eroilla henkilöstöpolitiikassa, kuten ao. eronnut johtajahenkilökin mainitsee.
Amazon ja ihmiset
Vuosia kestäneet raportit Amazonin ongelmista työntekijöiden kanssa nousivat erityiseen valoon tämän vuoden toukokuun alussa, kun pilvipalvelujohtaja Tim Bray jätti yrityksen, vedoten pitkään listaan ongelmia. Amazon oli jo pitkään potkinut yrityksen ympäristövastuuta kritisoivat työntekijät mitä mielenkiintoisimmilla tekosyillä, mutta linja oli koventunut samalla kun vastuulliset toimet vähentyneet. Potkut tulivat myös yrityksen fyysisestä turvallisuudesta sisäisiä valituksia tehneille. Potkujen lisäksi seurasi usein myös julkista häpäisyä, vahvasti henkilöön menevää herjausta. Pikapotkut, vailla mitään perusoikeuksia, pystyi saamaan myös olemalla henkilökohtaisissa mielipiteissään työntekijöiden liittoutumisoikeuden puolella. Sairastuminenkaan ei kannata, sairasloman sijaan pikainen poisto takaovesta on preferoitu toimintamalli. Samaa ovea näytetään sairaslomien puutteesta kritiikkiä esittäville henkilöille.
Tilanne on pahentunut koronavuonna traagisesti. Työntekijöille ei annettu suojavarusteita ainakaan riittävästi, ei järjestetty turvavälejä, ei annettu mahdollisuutta käydä testeissä ja vaadittiin töihin tulemista sairaana. Sairatapaukset yrityksen työntekijöillä pompsahtivat ja kuolemantapauksiakin alkoi ilmenemään. ”Tauti sai levitä kulovalkean tavoin” ja ”Amazon on uhka julkiselle terveydelle” ovat kuultuja asiantuntijakommentteja. Traagisia yksittäistapauksia on myös nostettu esiin, osoittaen miten massapotkut ja -rekryt samassa putkessa olivat omiaan pahentamaan tautitilannetta. Vaikka pääosa jutuista koskee Yhdysvaltoja, on tilanne ollut sama useissa EU-maissa. Olipa työntekijöitä kritisoitu laiskoiksi pelkästään huolellisten käsien pesuun käytetyn ajan tuhlaamisesta. Jo luvatut vaarallisen työn lisät peruttiin ja säästyneet rahat käytettiin työntekijöiden vakoilun lisäämiseen. Koronaviruksen vaaroihin ei selvästikään työntekijöiden osalta uskottu (tai siitä ei välitetty), mutta virus tottavie nähtiin hyväksi tilaisuudeksi riistohintojen pyyntiin, johon yhdistyi melkoisen ovela huijaus ja kumppaniyritysten häiriköinti.
Ihmiset tekevät virheitä, mutta onneksi on koneita, vai mitä? Amazonin pilvipalveluissa itse kehitetyt automaatiojärjestelmät ja optimoinnit ovat todellaki tehokkaita, viisinkertaistaen vakavat onnettomuudet työpaikoilla. Kulujen säästämiseksi turvallisuuspäälliköt potkittiin pois, jotta eivät suotta häiritsisi tehokkuutta. Tehokkuus oli vain yksi monista syistä, jotka johtivat loppuvuodesta suureen lakkoaaltoon useissa maissa. Lakkoilijoiden vaatimuksissa oli esimerkiksi, että työntekijöitä ei potkittaisi vaaratilanteiden raportoinnista, eri maiden laissa määrättyjä oikeuksia työntekijöiden järjestäytymiseen kunnioitettaisiin ja päästöjä vähennettäisiin. Kritiikkiin vastattiin yhä lisääntyvällä työntekijöiden ja muiden kriitikoiden seurannalla. Ilmastoaktivisti Greta Thunberg voinee tuntea itsensä tässä kohtaa imarrelluksi, sillä Amazonin johtaja Jeff Bezos on todennut Gretan olemassaolon uhaksi liiketoiminnoilleen. Kenties uhka EU-kansalaista kohtaan sai ryhmän europarlamentaarikkojakin tarttumaan kynään ja kirjailemaan huoliaan suoraan Bezosin suuntaan. Suomalaismepeistä sen allekirjoittivat Alviina Alametsä ja Eero Heinäluoma. Myös Amnesty on nostanut aiheen esiin näkyvästi.
Amazon ja ympäristö
Amazon ja etenkin pilvipalveluosasto AWS tarvitsevat paljon energiaa ja jostain se on hankittava. Vuosi sitten AWS-pomo Andrew Jassy puhui aiheesta – missäpä muualla kuin fossiilisen energian etujärjestön konferenssissa, ylistäen AWS:n lämpimiä suhteita hiili- ja öljyteollisuuden kanssa. Vastaavia puheenvuoroja on pidetty ja pidetään tiuhaan. Kieltämättä saastuttavien energiamuotojen yrityksille on tarjolla lämmin kumppanuus, onhan Amazon ottanut linjakseen potkia ilmastonmuutokseen uskovat työntekijät. Johonkin yritys toki uskoo, nimittäin öljytuotannon kasvattamiseen pilviteknologian avulla. Amazon haluaa olla mukana yhä nopeammassa uusien öljykenttien avaamisessa ja tuotannon kasvattamisessa, löytäen yhteistyön kavereiksi kansainvälisen öljyteollisuuden suurimmat nimet. Toimintaa tuetaan rahoittamalla lobbausjärjestöjä ja muita enemmän tai vähemmän päivänvaloa kestäviä taustavaikuttajia. Lobbausbudjetti on tähtitieteellinen, mutta onpa satojen täysipäiväisten lobbarien joukossa yksi (1) ympäristöaiheitakin seuraava.
A sign of the times. Amazon advertising its services for the oil and gas industry at Houston International airport pic.twitter.com/vKGjZ32rwr
— Ed Crooks (@Ed_Crooks) March 11, 2019
On todettava, että kyllä uusiutuvaa energiaakin toimintaan mahtuu, ja AWS-osaston on kerrottu käyttävän tällä hetkellä noin 50% uusiutuvaa energiaa toiminnoissaan, jääden roimasti jälkeen kilpailijoistaan. Korvia särkevään kritiikkiin on vastattu asettamalla tavoitteita tulevaan, esittäen hiilineutraaliutta vuodelle 2040 – reilut 30 vuotta Googlen jälkeen siis. Lupaukseen on tosin piilotettu ympäripyöreyksiä, joiden ansiosta todellista päästöjen vähennystä ei tarvitse tapahtua ja hiilivoimakin voidaan laskea vihreäksi(!). Myös aiemmin tehty lupaus kymmenen miljardin dollarin ympäristörahastosta osoittautui vedätykseksi – sensaatioiden sijaan rehellisempi uutisotsikko olisi ollut ”upporikas veronkiertäjä ostaa lisää osakkeita”. Toimea on syytetty myös ihan perinteiseksi viherpesuksi, kääntäen huomiota pois yrityksen omasta toiminnasta. Tämän voi ymmärtää, sillä esimerkiksi Greenpeacen raporteissa vuodesta toiseen Amazon sekä AWS saavat aina pitkän listan heikoimmat arvosanat, häviten jopa kiinalaisille. Myös lukuisissa muissa ympäristöraporteissa tulos on pohjanoteerausta toisensa perään.
Jos saastuttaminen itsessään ei olisi tarpeeksi, aika ajoin myös eläinten oikeudet nousevat esille, sisältäen laajaa tukea eläinkokeille, biodiversiteetin vaarantamista ja lemmikeille vaarallisten tuotteiden jakelua. Tästä aiheesta ei valitettavasti löytynyt hyvää maksumuuritonta linkkiä. Toivoisin eläinten oikeuksia paremmin tuntevien paneutuvan tähän, sillä se on itselleni aiheena kovin tuntematon.
Amazon ja ihmisoikeudet
Työntekijöiden härski, jopa väkivaltainen kohtelu kertoo jo sinänsä paljon siitä, miten tärkeää ihmiset tai ihmisyys ovat Amazonille. Toiminta laajenee kuitenkin työpaikan ulkopuolellekin. Siihen voidaan laskea niin tietoinen hengenvaarallisten tuotteiden myynti ja välitys kuin myös aktiivinen yhteistyö täysin vastuuttomasti toimivien tehtaiden kanssa. Vaikka vaateala on saanut hurjaa kritiikkiä aiheesta laajemminkin, Amazon on vienyt vastuuttomuuden monta pykälää pidemmälle. Ihmisoikeuksia loukkaavat myös Amazonin älytuotteet, kuten kamerat ja kaiuttimet, jotka vuotavat tietoa niin henkilökunnalle kuin kyseenalaisin toimin viranomaisillekin. Aihe on johtanut myös laajempaan spekulaatioon tietojen käyttämisestä ristiin, varsin pelottavin tavoittein. Henkilökohtaisen viestinnän, terveystietojen ja jopa geenidatan yhdistäminen suljettujen ovien takana tehtävää bisnestä varten soittaa hälytyskelloja. Täydellinen avoimuuden puute pahentaa ongelmaa. Kuka vartijoi vartioita?
Vähemmistöt ovat aktiivisesti Amazonin tulilinjalla. Yritys kerää aktiivisesti rahaa useille seksuaalista tasavertaisuutta vastustaville organisaatioille. Vuosikymmen sitten Amazon kärähti LGBT-myönteisen materiaalin poistamisesta kauppapaikaltaan ja totesi sen olleen vain vahinko. Vastaavia ”vahinkoja” on kuitenkin sattunut tuon tuosta sittemmin. Puheissa Bezos on pyrkinyt olemaan solidaarinen seksuaalivähemmistöjen suuntaan ja puheita voi pitää kehuttavina. Valitettavasti käytännön toimet ovat täysin eri tasolla. Muidenkin ihmisoikeusvastaisten ryhmien tukeminen tuon tuosta herättää myös huolta ja eri jutuista löytyy kavereita salaliittoteoreetikoista valkoisen ylivallan järjestöihin. Vähemmistöt lienevät ok niin kauan kun se ei haittaa bisnestä, mutta vihalta otetaan mieluusti kaikki rahat – valtioiden rötösten paljastelijat sen sijaan ovat firman vihollisia. Tämä linja sopii toki mainiosti yrityksen yhteistyöhön Kiinan kanssa uiguurien ihmisoikeuksia vastaan, valvontatoimien lisäksi pakkotyöleirien osalta. Jos tämä ei vielä riitä, firman valikoimista löytyy myös antisemitismiä. Onpa älykaiutinkin opastettu myötäilemään syrjivien toimijoiden linjauksia. Kirsikkana kakun päällä on vuosien kritisoinnista huolimatta jatkuva yhteistyö maahanmuuttajien oikeuksia vastustavan toimijan kanssa.
On todettava, että tästä aiheesta on hurjan vaikea löytää parhaita linkkejä – ei siksi etteikö Amazonin sodasta vähemmistöjen oikeuksia vastaan olisi paljon sisältöä, vaan juuri siksi että sisältöä on hurjasti. Seassa on hurjasti sateenkaaripesua, paljon juttuja puheista ja spekulaatioista. Moni aiheesta kirjoittava laittaa myös itsensä vaaralliseen asemaan, kuten arvata saattaa. Merkittävin ongelma (tai ominaisuus) aiheesta tietoa haettaessa kuitenkin on sinänsä ymmärrettävä fokus työntekijöiden heikkoon kohteluun. Blogaajat ja kolumnistit puhuvat yrityksestä valkoisen heteromiehen turvasatamana. En ole varma tarvitaanko sellaisia.
Amazon ja sosiaalinen vastuu
Kuten todettua aiemmin, veronmaksu on laji joka ei tahdo oikein miltään kansainväliseltä teknologiayritykseltä sujua. Tämä vuosi on itse asiassa ollut yllättävä, sillä Amazon on maksanut veroja ensi kerran vuosiin, peräti 1,2% liikevoitostaan aiemman 0% sijaan. Yhdysvaltain lain mukaan oikea summa olisi tällä hetkellä 21%, mutta veronkierto yhtiöltä sujuu erinomaisesti. Jos lasketaan liitto- ja osavaltiotason avustukset, Amazonin nettoveroaste on jo vuosia ollut negatiivinen. Tämä muodostaa ison sosiaalisen ongelman Amazonin toimipisteiden alueilla Yhdysvalloissa, sillä kyseisessä järjestelmässä raha on käytännössä pois paikallisilta palveluilta kuten kouluilta. Yhdysvaltojen verovertailussa Amazon johtaa häpeälistaa (PDF), Microsoftin toimiessa listan kuudesta nimestä vähiten ikävästi. Yhdysvaltojen ulkopuolellakin ongelma on tuttua ja se ilmenee esimerkiksi brittilässä eri tavoin. Kansainväliset järjestöt ovat äskettäin liittoutuneet yhteen vaatiakseen toimia. Kritiikin ytimessä on äärimmäisen kyseenalaisin keinoin koronaviruskeinottelulla tienatut lisämiljardit ja niiden ympärillä kierretyt verovastuut. EU:ssa aiheesta käydään vääntöä oikeudessa. Joka päivä Amazon saa kuitenkin kohtuutonta kilpailuetua, sillä kuten tiedämme harmaasta taloudesta, hinnat saa kätevästi edullisemmaksi kun välttelee yhteiskunnallisia maksuvelvoitteita. Joku muu maksaa kuitenkin aina laskun, useimmiten me kaikki, korkojen kera.
Sosiaaliseen vastuuseen voidaan laskea myös reilu kilpailutilanne, tai sen puute. Amazon on harjoittanut aggressiivista ja räikeää teollisuusvakoilua niin EU:ssa kuin yhdysvalloissakin, johtaen molemmissa maissa yhä kesken oleviin mittaviin oikeustoimiin. Perinteistä kilpailun tuhoamista tapahtuu monin järein keinoin vuodesta toiseen, niin yksittäistapauksissa kuin laajemmaltikin. Ristiin sekä ympäristö- että sosiaalisen vastuun kanssa menee hintakikkailu, jonka osana käyttökelpoista elektroniikkaa viedään kaatopaikoille – tai joskus ei jakseta edes sinne asti. Joskus sekin olisi parempi idea kuin toimittaa ongelmajätteitä asiakkaille.
Jo aiemmin mainitut vähemmistöjen heikot kohtelut ovat myös yhteiskunnallisen tason ongelmia, kun etnistä profilointia tarjotaan eri yhteiskunnan toimijoiden käyttöön, ikävin seurauksin. Rasistinen ilmapiiri voi myös herkästi levitä yrityksen seinien sisältä yhteiskuntiin, ja tuskin sitä tarvitsemme yhtään enempää. On toki oltava rehellinen ja mainittava, että pieniä muutoksia parempaan on myös nähty tänä vuonna. Toisaalta, tietoturvaongelmat vievät pohjaa ongelmalta – kun tiedot on kerätty, eikä niitä suostusta poistamaan, on vain ajan kysymys mihin kaikkialle ne päätyvät. Vaikka esim. kasvotunnistuksen käyttöä on hetkellisesti rajoitettu, on liiketoiminta yksityisyyden tuhoamisessa massiivista. Kieltämättä tulokset ovat parhaina päivinä tehokkaita, mutta sosiaalinen hinta on kova. Ongelmallinen tekniikka tuntuu myös aina palaavan: loppuvuodesta 2018 Amazon ilmoitti lopettavansa automaattisen etnisen profiloinnin rekrytoinnissa, mutta kyseenalaista toimintaa jatkettiin vielä tänä vuonna, ainoastaan automatiikan tilalle vaihdettiin ihminen.
Tästä aiheesta on tehty myös mainioita koontiartikkeleja, kuten Ethical Consumerin lista tai vaikkapa Wikipedia-sivu.
Amazon ja kaikki muu
Kun lähdin tätä artikkelia alun perin keräämään, tuli selväksi että siitä saisi lähes niin pitkän kuin vain haluaisi. Vaarallisista tuotteista voisi laajentaa sisältöä paljon ja työolosuhteista on vastaavia raportteja satamäärin eri puolin maailmaa. Putin-korttia ei tällä kertaa tullut heiluteltua yhtään, vaikka siihenkin löytyisi pohjaa, kuten myös informaatiovaikuttamiseen laajalti. Tekijänoikeuksien rikkomista etenkin pieniä toimijoita vastaan tapahtuu reilusti. E-urheilun puolella ongelmat ovat myös paisuvaa sorttia. Yhä laajeneva keskustelu on yrityksen asema niin teknologiarunkona, myyjänä että muiden myyjien kauppapaikkana – eturistiriidat ovat selvät ja näistä isoimmat oikeustapauksetkin nousevat. Tässä vaiheessa jätin myös pois sormella osoittelun, mitä tulee Amazonin merkittävimpiin asiakkaisiin esimerkiksi Suomessa. Ensin on mielestäni asiallista nostaa ongelma esille, ja kun siitä on tarpeeksi keskusteltu, voidaan katsoa mitkä asiakkaat eivät ole lähteneet tekemään parempia valintoja. Ensin pitää antaa tilaisuus valita viisaammin, ei ole järkevää aloittaa kepillä. On kuitenkin mahdollista, että laajennan tätä artikkelia myöhemmin esimerkiksi joillain em. aiheilla.
Tosiasia on, että miljardöörejä ja jättiyrityksiä kiinnostaa vain raha ja sen tuoma valta. Tosiasia on, että alamme yhä paremmin tiedostamaan Amazonin toiminnan vaativan jo suoria ihmisuhreja – epäsuorista puhumattakaan – voittojen kasvattamiseksi. Olen antanut ymmärtää, muutaman pohjoismaalaisen professorin kanssa viime aikoina juteltuani, että pilvipalveluyrityksetkään eivät voi ikuisesti välttää vastuuta vaan keskustelu kytee jo. Jokin päivä yhä useampi yritys ja julkinen sektori vaativat myös teknologiakumppaneiltaan samaa vastuuta mitä he nyt vaativat ”perinteisempää” työtä tekeviltä alihankkijoiltaan. Mielestäni se päivä voisi olla jo tänään.
Vaatikaamme vastullisuutta hankintoihin
En esitä tätä pyyntöä minkään väriselle puolueelle tai tietylle hallitukselle, vaan yleisesti: Hyvä ensiaskel Suomen valtiolta ja muulta julkiselta sektorilta sekä maamme johtavilta yrityksiltä voisi olla pilvipalveluiden siirto pois Amazonilta. Vaihtoehtoja on ja kilpailu on pitänyt hinnat kurissa. Toimimalla ajoissa on mahdollista toimia suunnannäyttäjänä. Suomi on tehnyt paljon viisaasti, mitä tulee vastuuseemme yhteisestä maailmastamme. Tämä teko olisi mainio lisä sille listalle, josta voi jo tähän asti jakaa kiitoksia laajalti.
Jos palveluiden siirto vastuullisemmille tahoille olisi laastari, sen jälkeen pitää puhua haavojen välttelystä jatkossa. Erinomaisia pelinavauksia on tehty. Yksi tärkeä toimija on CLC, jossa on jo mukana merkittäviä kotimaisia IT-toimijoita sekä merkittäviä kaupunkeja. Valtioneuvoston hanke ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiasta on myös toimiva pelinavaus, joskin nykyisellään hyvin rajallinen. Vastuullisuuden siemeniä on kylvetty, nyt niitä on kasteltava. Suomi osaa edelläkävijän roolin ja voisi olla kokoaan suurempi toimija myös EU-tasolla.
Amazonin kokoinen yritys ei ole mihinkään kuolemassa ja niin kauan kuin vastuuttomuus takaa nopeamman kasvun, niin tapahtuu. Mikäli tarpeeksi moni merkittävä asiakas päättää toisin ja lakkaa palkitsemasta vastuuttomuutta, voi raha puhua toisin. Sinä päivänä, kun asiakkaat eivät suostu ostamaan vastuuttomasti tuotettua tuotetta, on järkevämpää tuoda tarjolle vastuullinen versio. Jos Microsoft pystyi muuttumaan kankeasta jäärästä ketteräksi tiimipelaajaksi, siihen pystyy myös Amazon. Molempien yritysten nousu on ollut yhden miehen sankaritarina. Niin Bill Gates kuin Bezoskin rakensivat miljardifirman. Toinen heistä oli aikanaan lakia yhtenään rikkova ongelmanuori ja on tänä päivänä aikamme suurin filantrooppi. En näe mitään syytä miksei toisellekin muutostarinalle olisi vielä tilaa.
Päivityshistoria
- 30.12.2020 klo 14.40: Lisätty viittaus uiguurien pakkotyöleirien käytöstä ihmisoikeuskohtaan.
Itse talletan mieluusti omiin järjestelmiin tärkeimmän. ”Pilvi” ei ole ikuinen, se voi sataa tietonsa kenelle tahansa tai lakata toimimasta….
Marko – juuri näin. Tähän pätee hyvä sanonta.
”There is no cloud. it’s just someone else’s computer.”
Pilvipalvelu ei ole mikään uniikki teknologia sinänsä, se on ennen muuta laskutusmalli ja kokoelma erinäisiä sinänsä yleisesti saatavilla olevia teknologioita tukemassa tätä laskutusmallia. Taustalla on lopulta samaa perusteknologiaa, oli datasi sitten pilvessä tai kotitietokoneella. Toki skaalautuvuus toimii pilvessä erinomaisesti.
Luotan pilviin 100% – aina epävarmaa.
Siksi en käytä niitä henkilökohtaisissa asioissani, koska en pysty valvomaan tai estämään tietojeni päätymistä kenen tahansa haltuun.
En halua kohdistettua mainontaa, en mitään toimintaani perustuvaa yhteydenottoa tai muuta markkinointia.
Siksi en myöskään käytä mitään firmakohtaisia (Google, Microsoft, etc.) tilejä mihinkään.
En toki usko olevani suunnattomasti seurattu ja kaikkien kyttäämä, mutta siitä huolimatta ei.
Minä tallennan kaiken säilyttämisen arvoisen tikuille, varsinkin kun uudemmassa läppärissä ei ole CD asemaa.
En tallenna mitään omaa ”tuotantoa” pilveen. Tässä juttu kun on ”pilvessä”. Jo printtikuva-arkiston laajuus huimaa, mutta ne säilyvät vuosikymment ja sadat, vaikka tekniikka karkaisi käsistä. Samoin mapit.
Kolumni | Otin liikaa ja jouduin pahaan kierteeseen: https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000007708951.html?share=c8fc94f73168d2f0fe4088ef630505b1
On hyvä, että tietää missä tietonsa pitää. Mutta Pentti, varoituksen sana! Tikut ovat lyhytaikaisia tallennusvälinetä. Tikut eivät sovi arkistointiin tai varmuuskopiointiin, sillä data saattaa hävitä ihan vain pitämällä hyllyllä, lisäksi niissä on verrokkeihin nähden kovin huono maksimimäärä kirjoitusta ja lukua.
Tässä kaksi avainvinkkiä tärkeille tiedoille:
1. Ulkoinen USB-levy (suositus: Samsung T5 tai T7) on hyvä apu. USB-kiintolevy ja -tikku ovat siis täysin eri teknologioita.
2. Pidä tärkeät datat vähintään kahdessa paikassa, ei koskaan vain yhdessä. Eli esim. tietokone + USB-levy, tietokone + pilvi, yms.
Jos dataa on hurjasti, esim. valokuvia kuten Juhanin esimerkissä, mielekäs optio voi olla kotiin hankittava verkkotallennusyksikkö ”NAS”, jolloin saa helposti massiivisen määrän tilaa käytettäväksi eri laitteilla. Tunnettuja valmistajia on mm. QNAP, toki itsekin tuommoisen rakentaa vaikka vanhan tietokoneen rungolle. Jos ei rakentaminen houkuta, parilla satasella pääsee liikkeelle uuden laitteen kanssa.
Olen eri mieltä ja todennut, että yksityistalouden tietokansiot on parasta pitää paperimapeissa ryhmiteltyinä oikein.
Otan sähköisistä e-laskuista ja sopimuksista ym. paperikopiot ja mappiin viideksi vuodeksi. Tärkeimmät vielä pidemmäksi aikaa. Selkeää, helppoa ja tietää missä asiat ovat järjestyksessä.
Jos ongelmia tulee, pankilta ja laskuttajilta löytyvät sopimus/maksutiedostot.
Sen opin lehtitalon arkistojen suunnittelusta, että sähköinen arkistointi, kun ei saa…na kelpaa vieläkään joka paikkaan. Ja, että kaikki osasto tekisivät asiat sähköisesti, älä unta näe.
Artikkelia päivitetty, lisätty uuden raportin tietoja uiguurien pakkotyöleirien käytöstä Amazonin (ja Applen ja Teslan) työvoimana.
Ja Juhanilta hyvä muistutus ja näkökulma. Toki, tulipalo tuhoaa paperit ja datat, eli sama juttu siinäkin: jos asia on tosi tärkeää, sitten siitä on syytä olla kopio kahdessa paikassa.
Hyvä tietää, että tikku on niinkin epävarma, eipä minulla oikeastaan muuta, kuin valokuvia. Paperiin en enää uhraa juuri kun olen niistä pääsemässä eroon. Parhaat eli palkkakirjanpito piti säilyttää kymmen vuotta. Jotain saattaa ollakin vielä, ei enää paljon kiinnosta, urakalla ole mappeja vuosittain polttanut.
Minulla on irralliset kovalevyt jokaista läppäriä varten tai oikeastaan taitaa olla kaksi per läppäri.
Niihin tallentelen oman datani pääosin kahdelle eri levylle.
Kun läppäreissä ei nykyään ole levyasemaa, minulla on irrallinen USB.asema, millä asioita voi poltellakin.
Pieni ongelma on siinä, että DVD:nkin kapasiteetti on aika pieni, minkä takia tarvittaisiin paljon levyjä suuremman datanmäärän tallentamiseen.
Toki se on suuri apu esim. vioittuneen käyttiksen korjaamiseen ja palauttamiseen.