Harvinaisen synkkä vuodenaika, vähät auringonpaisteet ja vesisateet päälle. Kaikki yhteisöllinen pannassa ja maan johto selvästi joko haluton tai kyvytön auttamaan kriisistä ohi. Terveys pettää ja kipu on sitä tasoa että luulisi minun lukeneen Väyrysen kirjoja. Silti maailma pyörii radallaan.
Hiljaisuus puhuttaa
Luonto on syksyllä kuten keskitalvellakin aika hiljaa, mutta ei kuollut. Se kuiskaa ja odottaa, että joku muistaa kuunnella. Luonto muistuttaa meille, että aina paras viesti ei ole äänekkäin viesti. Joskus luonnon hiljaisuuden kuunteleminen tarjoaa voimakkaan sanoman, kunhan sitä on valmis kuuntelemaan. Luonto osaa myös odottaa ja koittaa sitä opettaa meillekin.
Olen myös oppinut, että itsensä kanssa keskusteleminen toimii sopivassa hiljaisuudessa. Moni asia lisää stressiä, huolta ja masentaa mieltä, mutta jos vain on rehellinen itselleen, voi löytää hyvää. Hyvää itsestä, hyvää läheisistä, hyvää maailmasta, hyvää tulevaisuudesta. Jos päättää olla oikealla asenteella, löytää hyviä syitä jaksaa huomiseen. Se on mukava kuulla toiselta ihmiseltä, mutta siihen uskoo täysillä vasta kun sen kuulee itseltään.
Tulevaisuus rohkaisee
Kaikilla meillä on aikamme, mutta suuressa kuvassa maapallomme elää hieman suurempaa sykliä. Tosiasia on, että opimme koko ajan uutta. Käytämme myös uusia oppeja viisaammin. Aina välillä kompuroimme, mutta nousemme taas ylös. Tällä hetkellä toki katse on lääketieteeseen. Uudet RNA-rokotteet tulevat tekemään lähimpinä vuosina merkittäviä parannuksia, ei vain koronaan vaan muihinkin sairauksiin.
Mutta tapahtuu muuallakin lääketieteessä. Suomalainen Tilt Biotherapeutics on aloittanut syksyllä kliiniset kokeet ihmisillä, ensin Tanskassa. Parantumattomaan melanoomaan sairastuneille ollaan löytämässä uutta toivoa. Lääkkeet on annettu, potilaat ovat pärjänneet, vakavia haittavaikutuksia ei ole ilmennyt. Kokeita jatketaan myös Suomessa ja muualla lähikuukausina. Akseli Hemminki on kehittänyt hoidon, joka voi antaa uutta toivoa sinne, mistä se oli kaikonnut. Vastaavia tutkimuksia, oppeja ja hoitoja kehitetään jatkuvasti, ympäri Suomen, ympäri maailman, ympäri tautikartan.
Jaksa tulevaan, jaksa huomiseen
On ihan hyvä idea muistuttaa, että nyt on vielä hyvä jaksaa muutama kuukausi ja olla varovaisena, sillä ensi kesä voi olla jo paljon parempi. En kiistä tätä, mutta ehdotan lisäystä. Myös huominen voi olla parempi, ei vain ensi vuosi. Joka päivä voimme päättää, että tänään olemme pikkuisen piirun parempia kuin eilen. Ei tarvitse siirtää vuorta, ensin voi siirtää oljenkorren.
Kaikkea emme voi valita, mutta haluaisimmeko? Koska huominen on tuntematon, sitä kannattaa odottaa.
Loistavaa tekstiä.
Kaikkea, tai ainakin vähän on hämärän ja valon väliltä etsimällä löydettävissä. Sensijaan pimeyttä ei tahdo olla enää missään, niin pitkälle ja ennenkaikkea korkealle on valosaaste levinnyt. Se on meiltä ensimmäiseksi katoava luonnonvara
Turha enää edes kuvitella näkevänsä tähtitaivasta, joka aikoinaan loisti hienosti. Kyllä se siellä kuitenkin edelleen on. Yksi konsti vielä kuitenkin on sen näkemiseen! Tosin saattaa olla kivulias, siis kolauttaa päänsä johonkin, tai jollakin päähänsä. Tähtien näkemisellä on nykyään hintansa, mutta on se hintansa väärti!
Jostain syystä täällä Tammelan Myllykylällä tuota valosaastetta ei vielä merkittävästi esiinny.
Minulla on pieni metsälohko, polttopuut takkaan ja saunankiukaaseen tapaan siellä vuosittain tehdä, noin 15 heittomottia klapeja tarvitaan.
Yleensä savotallani kuulen harvakseen korpin kurahduksia ja jokusen tiaisen havaitsen mutta tällä hakkukaudella ei ole linnuista havaintoja mikä minua surettaa. Pari rasvapalloakin olen kuusen oksiin ripustanut mutta koskemattomina ovat säästyneet. Pönttöjäkin kymmenkunta ja juuri pari uuttakin vienyt, ajattelin että olisi tintin suojaisa yönsä viettää.
No kyllä siellä metsän siimeksessä kuitenkin on hyvä olla, hiljaisuudesta nauttia. Paljon pidän taukoja, istuskelen kannon nokassa, joskus varaan makkaraa reppuun, virittelen kynsitulet ja käristän, emännän keittämää tulista sinappia sivelen makkaran selkään ja niin on hyvä.
Hukkavalo / valosaaste on sitten kuitenkin paljon isompi ongelma, mitä siitä julkisuudessa puhutaan. Alla hiukan selvitystä ja karttoja aiheesta.
https://www.pimeataivas.fi/hukkavalo/
Kun Sastamalaan asti itse päädyn niin kyllä tähtitaivas näkyy. Ihan Tampereella ei tosiaan kovin hyvin. Tämä on pari vuotta sitten napattu. Onnistuu aika hyvin, jos vain satun olemaan hereillä oikeaan aikaan ja jaksan viritellä.