Tämä kriisiaika on monenlaista joustamista, järjestelyä, selviytymistä, välittämistä sun muuta. Yksi asia kuitenkin stressaa päivä päivältä enemmän, ehkä vähän turhaankin. Se asia on yhteiskunnan johdon asenne minuun, tai siis minun tehtävissä olevaan henkilöön. Pessimisti (vai realisti?) sisälläni odottaa todella ikävää iskua lähiaikoina.
Häirikkö, tuhlaaja ja pahanilmanlintu
Toimin siis tietoturvahommissa kaupan, lähinnä tukkukaupan alalla. Tästä lähtee tarina.
Tietoturva-alalla toimivat ja tietoyhteiskunnasta muutoinkin perillä olevat ihmiset ovat olleet ylimmän valtiojohdon tähtäimessä pitkään. Milloin se on ministerin puheita miten pahanilmanlinnut keksivät ”science fiction” uhkakuvia sähköisestä äänestyksestä (olimme oikeassa), milloin toisen ministerin moraalittomuushaukkuja kun esitimme ongelman valtion verkkosensuurista (olimme oikeassa), milloin haukkuja osaamisen puutteesta kun esitimme huolia potilastietojärjestelmistä (olimme oikeassa). Sitten on toki jatkuvat kommentit, kun komppaanne VTV:n laskelmia rahojen heittämisestä kaivoon valtion tietojärjestelmissä. Usein – ei tietenkään aina – ovat ammattilaisten huolet olleet oikeita. Aina – ja ihan taatusti aina – on valtiovalta haukkunut ja herjannut meitä minkä ehtii. Pätee aika usein myös muiden sellaisten alojen ammattilaisiin, joita eivät ministerit edusta.
Yhteiskunnan kulmakivi ja kriittinen osa
Mutta mitä ihmettä nyt? Yksi kirottu virus ja pääministeriä myöten kiitetään miten pidämme pystyssä etäkäyttöä ja viestintäverkkoja. Ihan oikeasti nyt, toveri Marin – helvettiäkö sinä luulit meidän tehneen ennen koronaa? Istuvan peukku ahterissa pohtimassa tapoja kiusata hallitusta? Asenteessa paistaa sen asteen tekopyhyys että Guinnessin ennätysten kirja sopisi soittaa paikalle. He tosin vierailevat nykyään enää diktaattorien luona, joten Marinin hallituksen sinänsä kiitettävä periaate noudattaa perustuslakia estää moisen kunnian saannin. Vitsi sikseen, pieni osa minusta on toki kiitollinen kun kerrankin tietoteknistä osaamista arvostetaan. Isompi osa minusta on kuitenkin sitä mieltä että tuo on puhdasta itserakasta teatraalisuutta. Hallituksemme kaipaa meitä pitääkseen kansan uskollisena. Masentaa aika hitosti kun tiedän, että jokainen verkkoa ylläpitävä työtehtäväni sataa sosialismin laariin. Työmäärä tuplaantui, palkka puolittui, kaipa se on kapitalistille oikea kohtalo juuri nyt. Lisää kirosana tähän.
Vasaran asema
Oli kriisi tai ei, mielestäni tietotekniikan tekijöitä, kuten minua, ei pidä nostaa sankareiksi. Me olemme mahdollistajia. Olemme kuin vasara, joka tekee naulaamisesta aika paljon helpompaa. Tarjoamme työkalun, emme työn tulosta. Tietotekniikka ei tee yhtään mitään, se ainoastaan fasilitoi. Tietotekniikka on apuväline, joka parhaimmillaan tekee tehottomasta osaajasta tehokkaan osaajan – tai tehottomasta tunarista tosi vaarallisen tunarin. Vaan vasaroitakin on hyviä ja huonoja ja toivoisin, että vasaroiden osaajalta joskus kysyttäisiin vasaran valintakriteereistä. Valtio on ostanut tarinamme metaforisia vasaroita sen verran korkealla hintaa ja matalalla laadulla, että me vasaraihmiset koemme toistuvaa päänsärkyä.
Minä pidän yhteiskunnan kokoavasta ajatuksesta, siitä että jokaisella on tehtävä ja yhdessä saamme paljon aikaan. Se toimii parhaiten, jos suutari saa pysyä lestissään. Minä vien kenkäni suutarille, kipeän jalan näytän lääkärille ja maailmankaikkeuden suuret kysymykset vien äidille. Monenlaiselle osaajalle on käyttöä. Kunnioittakaamme heitä siinä mitä he tekevät – ei ajoin yhteiskunnan häirikkönä ja toisena hetkenä korkeampana voimana.
P.S. Mitä hittoa se kaupan ala tähän liittyi? Noh, hetki sitten koko ala oli vain luonnon tuhoamista ja kulutusjuhlaa, nyt taas yhteiskunnan kivijalka joka toimittaa vessapaperit ja käsidesit kansan kaipuuseen. Saman tarinan toinen versio. O tempora, o mores.
Murheellista, mutta muutaman kuukauden päästä Marin & co jauhaa jo aivan muista asioista.
Niin ja uskon että nyt saavutettu yhteishenki on taas poissa.
Kun tässä tulee käymään niin kuin Janne Saarikivi Ylessä arvioi:
https://yle.fi/uutiset/3-11315258
Onneksi meillä on tehokas ja nuorekas ”hallitusammattilaisten” viisikko, joka älyää tehdä niin oikeita asioista kuin voi näissä olosuhteissa tehdä.
Vanhat asenteet ja perinteisten äijänkörmyjen on syytä pitää turpansa kiinni ja vetää multaa päälleen perunakuopissaan. Sieltä sitten voi nousta uusine ituineen uuteen valoon ja maailmaan.
Saattaa Saarikivelle ja nuorekkaille ”hallitusammattilaisille” tulla pettymys kun sen enempää Suomi, Eurooppa kuin muukaan maailma ei muutu koronan seurauksena yhdeksi suureksi sosialistiseksi paratiisiksi.
Ei muutu, mutta tekee ison loven kapitalismiin ja ottaa palan yhteisöllisyyttä tai vaikutusvaltaisempaa valtiota.
Ei ikä tee ihmisestä viisasta tai tyhmää. Tyhmyys tai viisaus sen tekee.
Nykyhallitus ei ole todellakaan täysin surkeasti hoitanut asioita, monilta osin tyydyttävästi, mutta tuo saatanan teatteri ottaa minua päähän todella reilusti.
Suutareilla ei liiemmälti ilmeisesti alan hommia ole, koska kenkiä ei yleensä enää korjauteta, mutta voisivat alkaa ministereiksi, koska sinne näköjään pääsee millä koulutuksella hyvänsä. Aino-Kaisa Pekonen on koulutukseltaan lähihoitaja, joilla olisi oman alansa hommia varmasti omiksi tarpeiksi, eikä tarvitsisi viedä suutareilta ministerin paikkoja! 😉
Siellä ministeripallilla ja ministeriauton takapenkillä on paremmin suojassa taudilta eikä joudu mistään vastaamaan.
Veikko, olen outolintu, minä juuri kuukausi takaperin hain kenkäni suutarilta. Hänellä oli kädet täynnä, pitkät toimitusajat eli toivoa pitkäaikaiselle tavaroiden käytölle on.
Ennen kaikkea toivoisin ministereiltä kahta pöhköä asiaa.
1. Tiedä, mitä et tiedä.
2. Tiedä, kuka tietää asioista joista sinä et, ja suhtaudu niihin asianmukaisesti.
3. Lakatkaa pitämästä asiantuntijoita – olivat ne lääkäreitä, suutareita tai tietoteknikkoja – pilkkananne, tai keppihevosena poliittiselle pelillenne.
Tämä hallitus piiloutuu THLn taakse – tekee mitä THL haluaa, välittämättä esimerkiksi miten ne teot iskevät suonta talouselämältä.
Meillä on punaisin hallitus sitten YYA aikojen sekä olemme riippuvaisia Kommunistisesta Kiinasta. Niin Kokoomustaustainen Suomen Pressdentti kuin Vihervassarit on Kommunistisen Kiinan talutusnuorassa. Näin on ja nyt pitää elää sen mukaan.
THL on poliittinen organisaatio. Tekee juuri sitä mitä vallassa olevat puolueet sanovat.
Eli, vallassa olevat puolueet ylläpitävät ja ohjaavat koneistoa, jonka taakse he menevät, vaikka ovat itse pitämässä kapuloista kiinni yllä.
Teatteria nääs.
Täytyy muistaa yksi ja yksinkertainen asia. Meillä on vain yksi ja ainoa toisenlaiseen kriisiin varautunut kriisiorganisaatio- Suomen armeija.
Pandemian kaltaiseen kriisiin pitää myös tulevaisuudessa perustaa kriisiorganisaatio, jossa komentosuhteet ovat suoraviivaiset ja selvät, on harjoiteltu, se on pystytettävissä hyvin nopeasti, koska se on piilossa, mutta valmiudessa.
Poliittinen organisaatio ei ole kriisiorganisaatio ja siksi se kaikkine laillisuuksineen ja monimutkaisine demokraattisine päätösrakenteineen ja monine viranomaisineen ei toimi nopeasti ja tehokkaasti hätätilanteissa.
Mutta se ei ole tämän hallituksen vika Suomessa eikä muuallakaan. Se on vika sitten, jos sen perustamista ei oteta vakavasti tuleviin vastaaviin kriiseihin.