Sosiaalinen media tiesi kertoa, että taannoin Turussa marssi ryhmä kansallismielisiä ja heitä vastustamassa ryhmä antifasisteja. Kumpikaan joukkue ei herätä itsessä sympatiaa, mutta heidän ympärillä käyty keskustelu pistää pohtimaan: miten hyvä, kaunis ja jalo onkaan se tarkoitusperä, jolla liputetaan absoluuttista pahuutta?
Natseja turussa?
Ei, Turussa ei ole natseja ollut lähes vuosisataan. Siellä toki on ollut ryhmä etnonationalisteja, joista käytän itse termiä ”natsilarppaajat”. Aika ikävää porukkaa monelta osin, tosin joukkue on sen verran lavea että ymmärtääkseni sekaan mahtuu niin ihan yhteiskuntakelpoista sakkia kuin myös pehmustetun huoneen jonotuslistalle kuuluvia. En katso tarpeelliseksi ylianalysoida heitä, mutta suuri suu heillä on, ja aika vähän järkeä sen ympärillä. Vintin teholla ei ole tokikaan väliä, sillä demokratiassa heillä on oikeus kokoontua, marssia ja julistaa.
Kuten nykyään asiaan kuuluu, heitä vastaan kerääntyi joukko yhtä lailla värikkäistä taustoista tulevia tulipunaisia aktiiveja. Heitä voi kutsua esimerkiksi antifasisteiksi tai anarkisteiksi. Aika ikävää porukkaa monelta osin hekin, mutta tässäkin kohtaa porukka on moninaista ja seassa on merkittävässä määrin täysipäisiäkin. Ja tietenkin myös heillä on oikeus kokoontua, marssia ja julistaa. Hyväksyn tämän oikeuden yhteiskunnallisena aksioomana ja pidän sitä puolustamisen arvoisena.
Mutta?
On asiallisesti perusteltavissa, että etnonationalismin vastustaminen on aatteena positiivinen. Vaan pyhittääkö tarkoitus keinot? Kun katselen turun ”natsien vastustajien” vaateita, huutoja ja puheita verkossa, huolestun. Näitä ”natseja” vaaditaan absoluuttisesti tuhottavaksi, kuolemantuomiota takaisin käyttöön. Heidän oikeutta kokoontua vaaditaan kiellettäväksi, poliisia vaaditaan lopettamaan järjestyksen valvonta, vaaditaan demokratian tuhoamista, tehden tilaa sotilasdiktatuurille. Niin hyvä on tahto, mutta niin kauheat, sanoinkuvaamattoman hirveät ovat hyvän tahdon esittämät vaateet.
Siteeraan Dostojevskia, hänen mainitessaan että yhteiskunta pitää punnita sen mukaan miten se kohtelee rikollisiaan. Tästä voisi koittaa johtaa jotain: demokraattinen yhteiskunta punnitaan sen kyvyllä kestää vääriä mielipiteitä. Ei, meidän ei pidä hyväksyä rasismia tai ihmisoikeuksien polkemista. Mutta yhtä lailla ei, meidän ei pidä antaa moisten uhkien tuhota ominaisuuksistamme parhaita. Demokratiamme ei ole tippunut taivaasta, se on rakennettu vaivalla ja ajalla. Se on sydämemme voima, sitä ei voi vain sammuttaa hetkeksi kun siltä tuntuu.
Sillä hän, joka vaatii toisen ihmisen tuhoa mielipide-eron vuoksi, on jo tuhonnut oman sielunsa.
Hyvyys on hyve, mutta Tiibetissä hyvyys ei riittänyt pahuutta vastaan eli miten hyvyydellä voitetaan pahuus?
Nythän etnonationalistisella puolueella on hallituksessa oikeusministerin palli.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Etnonationalismi
Svekomaaneilla on kieltämättä himmi historia keltaihoisia suomalaisia solvaavine oppeineen.
Kumpaa ryhmää valtavirtamedia ”ymmärtää” paremmin?
Natseja ja muita kummajaisia voi katsoa vanhoista uutis filmeistä sotien ajalta
Demokratiaan kuuluu oleellisena osana: mielipiteenvapaus, sananvapaus, julkaisuvapaus, kokoontumisvapaus (mielenosoitusvapaus). Jos jotakin niistä ryhdytään estämään viranomaisten toimesta – niin sitten kyseessä ei ole demokratia.
JO Juice lauloi: ”Me jokaiseen luotiin rauhankyyhky maalataan ja hyvin omintunnoin päästään rauhanvastustajat ampumaan”. En tiedä, oliko Juicella kokemuksia sen aikaisista ”rauhanmarssijoista”, oma kokemukseni on että aika aggressiivista porukkaa sielläkin oli, varmaan samoja osin kuin nyt Antifassa. Kaksinaismoraalia, puolustetaan ihmisoikeuksia vaatimalla niitä poistettavaksi toisilta.
Tyypillistä vasuri/kommunisti/diktatuuri-ideologiaa.
Juicella oli varsin mainio kokoelma ajatonta viisautta paketissa. Aika usein niitä itsekin kuulen.
Luulen, että Juicen aikana, ja häntä ennen, ja nyt, ja huomennakin, pätee sama: joukossa tyhmyys tiivistyy. Ja kun joukko on tarpeeksi iso, seassa on aina muutama joiden pitäisi saada apua, ei julkisuutta.
Vuoden 2015 keväällä mietin: Miksi Yleltä tulee lähes tauotta natsien hirmutöistä kertovia dokumentteja. Jo vain minun puolestani saa näyttää, Kansallissosialismi ja kommunismi kun ovat sisaraatteitta, sama paksa eri värisessä paketissa. Mutta kun natsien tekemistä konnan töistä osaa kohta vuorosanatkin ulkoa! Miksi kommunismin tekemistä hirmutöistä ei enää puhuta, näytetä juurikaan mitään?Sentään sata miljoonaa kuollutta ja sorretut ja rääkätyt päälle. Luulisisi siinä olevan aineistoa dokumenttiin jos toiseenkin.
Hieman myöhemmin (kun näitä mietin) Saksan Angela Merkel sanoi: ”Tulkoon holtiton maahanmuutto! Ja katso holtiton maahanmuutto tuli!
Mietin että tämähän sattui. Kansallismielisyyden, maltillisenkin, linkittäminen natsiaatteeseen sai selityksen. Monikulttuurisuuden vastustajat ovat joko tietämättömiä tolloja, tai sitten, ja useimmiten tai sitten natsiaatteen kannattajia. Natsi, natsi, natsisymboleja rupesi löytymään jopa joulutortuista!
Jokin meni kuitenkin pieleen. Kansallismielisten kannatus nousi kohisten Euroopassa. Kaikkien ”tolkun” ihmisten kauhuksi pesunkestävästä konservatiivista tuli Amerikan presidentti. Britannia rupesi hakkimaan eroa hyvässä liitovaltiokehityksessä olevasta EU:sta. Kukaan ei uskonut, että Britannia lähtee, ei edes ne, jotka toivoivat sitä. Näin kuitenkin kävi ja Suomen Ylen surutyö jatkuu viissiin vieläkin, koska natsidokumentteja sen kun pukkaa, ikään kuin jokin isoa ratasta pyörittävä remmi olisi katkennut ja vauhtipyörä pyörisisi omalla painollaan sen aikaa mitä pyörii.
Tietenkin kansallismielisyyden, maltillisenkin ja nimenomaan sen, kannattajia yritetään leimata edelleenkin miten milläkin tavalla. Jos ei muuta keksitä, ainahan voi sanoa että he ovat salaliittoihin uskovia, erilaisuutta vihaavia pöykäripäitä ja modernisuutta kaihtavia impivaaralaisia.
Tähän haluan sanoa mahdollisimman lyhyesti: Ei kulttuurimarxismi ole salaliitto. Se on ollut ihan julkista tietoa lähes sata vuotta eli siitä asti kun Frankfurtin koulukunta perustettiiin. Ei myöskään Bildenberger, Rooman klubi ja kumppanit ole salaliittoja, koska niistä tietävät Juha Ahvio ja monet monet muut valistuneet ja valistusta levittävät ihmiset.
Maailma on liian kaaottinen paikka salaliitoille.
Ja mitä tulee ”impivaaralaisuuteen” eli kaipuuseen kymmenien ja kymmenien vuosien takaiseen elämään, niin kukahan on ”impivaralaisempi” kuin ne, jotka uskovat tänäkin päivänä Karl Marxin höpinöihin (olkoonkin että Marxin luoma kommunismi oli vastaveto teollisen vallankumouksen aikaansaamalle kurjuudelle) ja ranskalaisen filosofin Rousseaun vallankumousoppeihin (Rousseau oli Ranskan suuren vallankumouksen ”Isä”) ja saman miehen lastenkasvatusvatusmetodeihin, joita osin ihannoidaan tänäkin päivänä. Miehen. joka vuokraemäntänsä kanssa teki viisi lasta, jotka kaikki lapset, vastoin äidin toivetta, Rousseau toimitti heti synnyttyään yhteiskunnan kasvattettavaksi.
Onko meillä Suomessa esimerkiksi filosofi ja tuplatohtori Jukka Hankamäki ”impivaaralainen”? Hän kun on läheltä nähnyt yliopistomailmassa jylläävän marxismin, joka on seitsemänkymmentäluvun ”kultakauden” jälkeen riehahtunut näinä vuosina täyteen paloon. Onko hän kenties sittenkin naisvastainen, koska inhoaa kultuurimarxismin lippulaiva feminismiä, varsinkin akateemista feminismiä eli ns. sukupuolentutkimusta (joka ei ole tiedettä, vaan vahvasti marxilaispainotteinen miesvihamielinen ideologia) ja onko hän hullu, koska hän julkihomona kannattaa kansallismielistä puoluetta ja on siitä huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, huolissaan islamnpainotteisesta monikulttuurisuuden ihannoinnista? Vai onko hän oppinut realisti ja yhteiskunnallinen näkijä filosofi Platonin tapaan?
Kaljupäinen julkihomohan oli Platonkin, mutta Platonia ei tietääkseni yritetty vaieta kuoliaaksi kuten Jukka Hankamäkeä.
Sivistyksen kehdon keinuttaja, Aristoteles, oli sitä mieltä, että tasa-arvo kuuluu vain ateenalaisille, muille, barbaarikansoille, orjuus oli paras vaihtoehto.
Aristoteleen oppia lienee toteutettu sovellettuna tietoisesesti kautta Telluksen.
Eipä liene semmoista aatetta joka on samaan aikaan ”universaali” mutta ”nuo eivät osaa käyttää sitä oikein”.
On hauskaa ja surullista nähdä miten ajatonta typeryys on.