Otsikko ei sitten ole sarkastinen, vaan rehellinen pintapuolinen havainto vuoden alusta näkyvistä muutoksista, joissa monella tapaa vähäosaisia huomioidaan. Jopa näin kylmäverisenä kapitalistisikana näen tässä paljon hyviä eleitä joita arvostan. Ongelmia näkyy pinnan alla.
Pitkä lista pinnalta kaunis
Aika harva asia listalla vaikuttaa minuun. Tampereen demarien puolen prosentin veronkorotus ja hallitusdemarien toinen mokoma toki tarkoittaa prosenttiyksikön nousua verotukseeni, eikä se tietenkään kivaa ole. Toisaalta, jos se tarkoittaisi vähäosaisille parempaa päivää, ei se minun elämää kaada, kunhan vaihdan vähän halvempaan piimään ja porkkanaan. Eläkkeet eivä minua koske, päivähoidon paraneminen on mainiota, polttoaineiden hinnannousu on aika pieni ja limsojen hinta onkin liian halpaa nyt. Kotitalousvähennystä en ole vuosiin käyttänyt, mutta tiedän kyllä miten ikävää sen leikkaaminen on monille pienimmille yrityksille. Osakesäästötili on ihan kiva lisä, mutta pääosalle osakesäästäjiä perinteinen arvo-osuustili on kannattavampi vastakin. Monelle 90-luvulla pankkeihin uskoneille lamavelkojen vanheneminen lienee helpotus, tosin vuosikymmeniä liian myöhään.
Fiilispohjalta näen siis tämän ylivoimaisesti enemmän hyvänä kuin huonona. Pintaa raaputtamalla alkaa kuitenkin murheita paljastumaan. Keski- ja suurituloisten verotuksen nosto ei sada valtion laariin vaan pois sieltä, kuten on toistuvasti tutkimuksin osoitettu. Lisäksi se auttaa ylläpitämään Suomen persoonallista veronkiertokäytäntöä. Siinä missä Italiassa tai Kreikassa veronkierto on vähäosaisten arkea, Suomessa se on suurituloisten kansanhupia. Mitään toimia ei veronkiertoa vastaan tehdä, eikä millään tavoin luoda edellytyksiä verokertymän kasvulle. Sota rikastumista vastaan on sota valtion vaurastumista vastaan. Jostain syystä tämäkään hallitus ei ymmärrä katsoa päätöstensä todellisia vaikutuksia ja olettavat että veronkierto vähenee jos veroprosentteja nostetaan. Valitan, tuo on toiveajattelua. Toki tässä on varmasti politisointia, suurituloisten veronkorotus tuo kannatusta omien parissa.
Työperäisen maahanmuuton edellytyksiin ei paljoa myöskään tehdä. Asiallista kielikoulutusta ei edelleenkään tarjota eikä maahanmuuttajan työnhaun byrokratiaa kevennetä (joskin migrin käsittelyjono on sentään lyhentynyt). Valtiontalouden tarkastusvirastoa ei kuulla, sen paremmin työmarkkinajärjestöjen kummankaan puolen kuin kielipoliitisten säätiöiden erivapauksiin ei kosketa. Rahaa ei oteta sieltä mistä sitä saisi ja sieltä mistä hallintomme omat asiantuntijat suosittavat katsomaan. Tietohallintoa ei uudisteta vaan julkishallinnon IT- ja konsultointikulut paisuvat hurjasti samalla kun rahalla saadaan yhä vähemmän ja huonompaa. Edes vastuullisuutta ei viitsitä ottaa mukaan hankintakriteereihin, edes punavihreille ei tunnu hiilivoimalla pyörivien tietojärjestelmien tukeminen ongelmalliselta. Se on sääli.
Selitys opin taustoissa?
Hallituksessa on paljon oppineita ministereitä ja avustajia, mutta painotus on hurjasti tiettyjen humanististen tieteiden puolella. Ei yleissivistävässä osaamisessa ole mitään pahaa, mutta kovin heikko luonnontieteiden tai talousosaamisen edustus huolettaa. Ihan puhtaasti spekuloin, mutta voisiko tältä osin kapea osaamisala vaikuttaa asiaan? Päätöksissä on sydäntä, mutta ikävästi kapealla katseella, vailla pitkän ajan suunnitelmaa. Oikeusvaltio kaipaa kyllä ehdottomasti vähäosaisille lisää tukea ja vähemmän kuritusta, mutta se ei pitkässä juoksussa onnistu ilman talouden tasapainoa. Velkaa on valtion helppo ottaa mutta vaikea maksaa ja vaikka maksua viivyttelisi, korot kurkkivat aina nurkan takana.
Joku ehkä huomasi, etten maininnut Sanna Marinia nimeltä tässä. Nyt astuvat muutokset ovat hänen edeltäjänsä ohjeistamia, mutta taustalla ovat samat ministerit kuin nytkin. Tässä on turha nimetä nimiä, hallitustyö on yhteispeliä. Toki voi tässä kohtaa pohtia oliko Marin mukana silakkaliikkeen perustamisessa hallituksen sissivoimiksi, vai ainoastaan tukijana. Pääpiirteittäin on kuitenkin kaikki syy olettaa tilanteen jatkuvan pääministerin vaihdosta huolimatta. Lähikuukaudet näyttävät muuttuuko linja.
En nyt tahdo löytää kritiikistäsi mitään isompaa pihviä, paitsi ettei veronkiertoon puututa tarpeeksi. Veronkierto lienee kuitenkin suurituloisimpien hommaa, vaikkakin moni joka voi näyttäisi ottavan tulonsa mielluummin pääomatuloina kuin ansiotuloina jotta pääsee alemmalla verotuksella. Pääomaverojen korotusta ei taida silti vasemmistoon nojaava hallituskaan uskaltaa tehdä.
Tietotekniset ratkaisut taitavat julkisella puolella ylipäänsä olla usein huonosti toimivia. Ja sitten kun ne vuosien jälkeen saadaan toimimaan, niin ne kilpailutetaan uudelleen ja lakkaavat taas toimimasta koska kilpailutuksen voittaja on niistä pari vuotta taas pihalla.
IT ratkaisut samoin kuin ay-järjestöjen tai kielipoliittisten järjestöjen erivapaudet voivat olla moraalisesti väärin tai tyhmiä, mutta isossa kuvassa tuskin maan talouden kannalta ratkaisevia.
Suurin kysymys tulee olemaan se, saako hallitus työllisyysastetta nostettua. Siihen joltain osalta voi vastata tuo mainitsemasi työlupien saamisen nopeutus kunhan se ei tarkoita halpatyömarkkinoiden luomista. Toinen suuri kysymys on ilmastoystävällisen politiikan tekeminen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Itse asiassa raha on nyt niin halpaa, että investointeihin sitä kannattaisi ehdottomasti ottaa, esimerkiksi rata- ja tieverkon parantaminen tai koulutus ja tutkimus voisivat olla sellaisia.
Sitä en ymmärrä, mitä luonnontieteellistä osaamista hallitukselta puuttuisi. Taloudellisesta osaamisesta voidaan olla montaa mieltä, sehän onkin sitä politiikkaa.
Hallituksen tarjoamat edut, kuten eläkkeiden korotukset, lisäraha koulutukseen, päivähoidon vahvistaminen ja aktiivimallin poisto eivät ole mitään valtavia edistysaskelia, mutta mielestäni askeleita oikeaan suuntaan. (Tosin en olisi mennyt palauttamaan subjektiivista päivähoitoa koska mielestäni ei ole mikään ”lapsen etu” viedä häntä kahdeksaksi tunniksi hoitoon jos vanhemmista toinen on kotona, eihän edes yläkoulun koulupäivä ole niin pitkä. Sosiaalitapaukset poislukien tämä tulee vain laiskaa vanhemmuutta, kyllä neljä tuntia ”omaa aikaa” ja ryhmäytystä lapselle pitäisi riittää.)
Ehkäpä voisin lähestyä asiaa siltä kantilta, että esim. tietoteknisen osaamisen korostamisella voitaisiin päästä niiden isojen summien alle. Puhutaan aina että sairaala maksaa x euroa päivässä tai joku muu laitos y euroa. Ei puhuta siitä mihin raha menee, missä on tehostamisen varaa, miltä osin rahaa käytetään viivan alla tehokkaasti, missä tehottomasti.
Kas, yleisessä keskustelussa sanotaan että et voi mistään leikata kun vaikkapa sote on niin iso osuus menoista. Minä väitän, siteeraten tarpeeksi montaa luettua tekstiä, että samalla miljardilla voi tehdä enemmän tai vähemmän hyvää. Eivät sote-kulut ole vain palkkoja ja pillereitä, vaan myös olosuhteita joissa lääkäri joko käyttää puolet ajastaan tietokonetta odotellessa tai käyttää sen ajan potilastyöhön. Näille nauretaan nörttien ongelmana tai pikkujuttuna, mutta kyse on varsin tärkeästä inhimillisestä asiasta…
…jonka ymmärrys on vähän heikkoa ja jonka vuoksi heitin lonkalta ajatuksen, että ehkäpä katsantakanta on liian kapea.
Mielestäni tietoteknisissä ratkaisuissa ei kuunnella tarpeeksi käyttäjiä. Jopa suurten yritysten käyttöliittymät ovat pöyristyttäviä. Esimerkiksi Telia tv, jota yritin alkaa käyttää jokin aika sitten nähdäkseni jääkiekkoa. Minulla oli puhelimessani Telian sovellus, mutta salasana oli unohtunut. Linkissä luki, että siitä pääsisi pankkitunnuksilla tunnistautumalla salasanaa vaihtamaan tai luomaan uuden tunnuksen. Perillä ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuutta muuta kuin tehdä uusi tunnus. Lopulta tein sen, mutta lopussa sain ilmoituksen ”Sinulla on jo tunnus”! Puhelin neuvontaan ei päässyt ja chatissa olikin botti! Ja lopulta Telian sivuilla vaihdettu salasana ei toiminutkaan puhelinsovelluksessa…
Ja nyt viimeksi Amazon. Ajattelin katsoa, mitä uutta siellä olisi, mutta kun puhelinsovellukseen yrittää kirjaustua niin tunnuksen ja salasanan jälkeen pitäisi kirjoittaa jotain merkkejä, jotka ovat epäselviä ja niiden välissä ja päällä kulkee hämäysviivoja, lisäksi osa merkeistä näkyy vain osittain! Lähetin palautetta, mutta vastaukseksi tulee lähinnä jargonia ”vakuutamme, ettei tämä ole normaalia” jne. koska ne siellä toisessa päässä eivät ymmärrä, että käyttöliittymä on aivan ala-arvoinen, vaan koettavat neuvoa kirjautumaan.
Samanlaisia kommervenkkejä olen nähnyt julkisellakin puolella. Jonkun yksinkerttaisen lomakkeen löytäminen, täyttö ja lähettäminen vaatisi parin tunnin kurssin ja kertauksen aina kun sitä haluaa käyttää uudelleen ja aikaa edellisestä kerrasta on kulunut vuosi tms.
Jos asiakasta kivijalkakaupassa kohdeltaisiin vastaavasti hän joutuisi vastailemaan ovella mahdottomiin arvoituksiin, ulko-oven kahva olisi piillotettu jonnekin oven alareunaan ja naamioitu ja jos asiakas siitä huolimatta pääsisi kauppaan hänelle sanottaisiin että sisään saa tulla vain takaovesta.
Sitten on tietysti se puoli, että tietotekniikasta tietämättömälle voidaan lobata jokin alytön järjestelmä hyvillä myyntipuheilla. Tai tietävällekin jos on vaikka erikoistunut Microsoftin järjestelmiin niin haluaa ehkä suosia sitä minkä osaa.
Mutta en tiedä, voiko hallitus paljoa näille asioille.
Kyllä pientä pelkoa on, että silakat,
Sannan ”toisenlaisen väkivallan” sissiosasto alkaa turmella isänmaanhalaajien rakennuksia, toimitiloja, vaalimainoksia ja kampanjoita takkulaisten anarkistien tapaan.
Korkean tahon eli presidenttikin on pyytänyt työrauhaa. Tulokset näkyvät vasta aikojen päästä ja riitely ei edistä.
Hyväettä edes luvataan myös heikompiosaisille sillä he eivät itse ole päättämässä etuisuuksistaan.
Luin juuri että eräissä vanhainkodeissa nostetaan kuukausivuokraa reilut parikymppiä kk eline pienet korotukset siirtyvät suoraan heiltä parempiosaisten taskuihin.
https://finnwatch.org/fi/uutiset/581-hallitus-antaa-carunan-verovaelttelyn-jatkua
26/10/2018
Sähkönsiirtoyhtiö Caruna välttelee edelleen veroja. Pelkästään viime vuonna Suomi menetti yhtiön verokikkailun takia arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja. Carunan korkoverosuunnittelu perustuu niin sanotun tasevapautussäännön hyödyntämiseen. Hallitus voisi korjata parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan lain porsaanreiän, mutta elinkeinoelämä lobbaa vastaan.
Sähkönsiirtoyhtiö Carunan verovälttelyä on arvosteltu Suomessa vuosia. Vaikka Suomen lainsäädäntöä korjattiin ja korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitettiin jo vuonna 2014, Carunan tilinpäätöstiedot osoittavat, että korkoverosuunnittelu jatkuu. Mistä tämä johtuu?
Suomen laissa olevat yleiset korkoverosuunnittelua torjuvat rajoitukset eivät koske Carunaa, sillä siihen sovelletaan niin sanottua tasevapautussääntöä.
Tasevapautussääntö tarkoittaa, että yhtiö saa vähentää verotuksessa kaikki korkokulut, kun se osoittaa, että koko konserni on yhtä velkainen kuin Suomessa korkoja verotuksessa vähentävä yhtiö. Konsernin tilinpäätöksistä käy ilmi, että Caruna on hyödyntänyt tasevapautussääntöä ajamalla konsernin oman pääoman miinukselle osakkailta otetuilla lainoilla.
Eikös polttoaineveron korotus iske eniten pienituloisiin?
Polttoaineveron korotus iskee eniten pienituloisiin ja mitätöi pienet tukiais- ja eläkekorotukset.
Demut eivät edelleenkään halua poistaa eläkeläisiä riistävää taitettua indeksiä, minkä demu-Lipponen ajoi aikanaan läpi.
Sitä se demujen ”oikeudenmukaisuus” todellisuudessa on.
Polttoaineverotuksen korotus iskee tiettyyn osaan pienituloisia, mutta ei lavealti. Ylivoimaisesti suurimman osan siitä maksavat keskituloiset. Merkittävä osa pienituloisista asuu kaupungeissa, eikä edes omista autoa. Keskituloiset ajavat paljon, heillä suhteellinen ajoneuvon kulujen osuus on merkittävä, etenkin alemmalla keskiluokalla. Varakkailla osuus taas on jo kovin pieni, plus monella on varaa sähköautoon jolloin tämä ei vaikuta lainkaan.
Polttoainevero iskee ihan kaikkiin. Esimerkiksi kuljetukset ruokakauppaan muuttuvat kalliimmiksi ja jokainen maksaa ruoan hinnassa veron korotuksen korkoineen ?? Vaiko eikö ??
TP, olet toki oikeassa, mutta tuo korotus on aika pieni ja polttoaineen osuus terminaalitoimituksin hoidetuissa (=ruokakaupat, marketit) toimituksissa on kovin pieni. Jos vähävarainen käyttää vaikkapa 150 euroa kuukaudessa ruokaan, siihen voisi lisätä muutaman sentin päälle vaikutuksia. Kaupan alalla on Lidlin ansiosta sentäs kilpailua, siellä ei voi kukaan ihan hurjasti tehdä irtiottoja.
Polttoaineen hinnankorotuksen olisi voinut tehdä ohjeistuksella uusiutuviin päin, mutta kepulle moinen ei varmaankaan olisi käynyt.
Pienituloisiin se iskee siksi, että sentti kympistä on moninkerroin enemmän kuin sentti satasesta.
Alla olevasta aukeaa, miksi keskituloiset ja pienyritykset ovat kovilla verotuksessa ja konserneilla on helpompaa.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/veronkierron-voittajat-ja-haviajat-kansainvaliset-konsernit-saavat-verojen-vaistelemisesta-merkittavan-kilpailuedun
14.9.2018
Veronkierron voittajat ja häviäjät — kansainväliset konsernit saavat verojen väistelemisestä merkittävän kilpailuedun
Itsensä kanssa kauppaa käyvä konserni voi maksaa tuloistaan 30 prosenttia vähemmän veroa kuin pieni yritys. Ongelma lievittyisi, jos yhtiöt velvoitettaisiin raportoimaan tarkemmin, missä voitot syntyvät.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sonera-kirja
Tässä ei kyläkään ollut kyse veronkierrosta, vaan tehokkaasta suhmuroinnista, jolla Soneran varoja siirrettiin miljardi-määrissä joidenkin tileille.
Sonera-kirja
http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Sonera-kirja.txt
[linkki on yllä olevalla Wikipedian sivustolla]
*
Lyhyt ote:
Näyttäisi siltä, että Kaj-Erik Relanderin tavoitteena oli saada
koottua Soneran optioista ja Soneran rahoista 100 miljoonaa markkaa,
erota tämän jälkeen Soneran palveluksesta ja perustaa oma
investointipankki suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Tämä tavoite
edellytti mm. Soneran markkina-arvon kasvattamista pilviin ja muhkean
optiojärjestelmän rakentamista Soneraan.
Optiomaakariksi ryhtyi Relanderin toimeksiannosta Henri Harmia.
Harmia käytti apunaan optiojärjestelmän rakentamisessa ulkomaisia
investointipankkeja, ja kustannuksia kertyi valtavasti. Uuden
optiojärjestelmän runko valmistui talvella 2000 ja Relander hyväksytti
sen läpihuutojuttuna Soneran hallituksessa ja liikenneministeriössä.
Pitihän ”teletapeilla olla kunnon teletipit”.
Toisena päätehtävänä oli Soneran arvon kasvattaminen puhumalla
eli soneeraamalla – ei luomalla todellista lisäarvoa markkinoille, kuten
yritykset normaalisti tekevät. Sonera-kuplan rakentaminen edellytti
vauhdikkaita ja uskottavalta kuulostavia sloganeita. Näitä sloganeita
vääntämään yhdessä Henri Harmian kanssa palkattiin kymmenien miljoonien
korvauksella ydinosaamisguru Gary Hamelin yritys Strategos Lontoosta.
Henri Harmian persoonaa kuvastanee se, että hänen kerrotaan olleen
onnesta soikeana päästessään kerran käymään Gary Hamelin kotona.
Minä kutsun verojen välttelyä laillisin kikkailukeinoin veronkierroksi, koska sitä se käytännössä on. Jos sinulla on tarpeeksi rahaa, voit käyttää keinoja kiertämään verovelvoitteita.
Ja tämä – sinänsä iso ongelma, on yksi johon tämäkään hallitus, kuten edeltäjänsäkään, ei halua paneutua. Pääosin syynä on se, että puolueiden suurimmat tukijat ovat riippuvaisia veronkierrosta.
”Kyse on tiettävästi ensimmäisestä tapauksesta Suomessa, jossa hallituksen ministeri on ollut mukana verokeidasyhtiössä.”
Verokeitaiden tärkein olemassa olon peruste on verojen kiertäminen.
Omistuksien kätkemiseen ne myös soveltuvat,
Artikkelista:
”Luxemburgilaisen yhtiön kautta hallinnoidaan ruotsalaisen parkettivalmistaja Kährsin omistuksia. Berner toimi vuosina 2010–2013 suomalaisen parkettivalmistaja Karelia-Upofloorin hallituksen jäsenenä.”
***
https://yle.fi/uutiset/3-8288620
15.9.2015
Ministeri Berner mukana veroparatiisiyhtiössä
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner oli pitkään hallituksen jäsen luxemburgilaisessa yhtiössä.
Ministeri Anne Berner (kesk.) on toiminut johtotehtävissä veroparatiisiyhtiössä, jonka toimintaan liittyy myös verosuunnittelua.
Kyse on tiettävästi ensimmäisestä tapauksesta Suomessa, jossa hallituksen ministeri on ollut mukana verokeidasyhtiössä.
Berner nimitettiin hallituksen jäseneksi luxemburgilaiseen Saltri II LuxCo-yhtiöön joulukuussa 2012. Luxemburgin kaupparekisterin mukaan Berner on edelleen virallisesti yhtiön hallituksen jäsen. Liikenne- ja viestintäministeri kuitenkin kertoo jättäneensä eroilmoituksen hallitusjäsenyydestä jo toukokuussa 2015.