Sanna Marinin hallitus joutunee hyväksyttämään eduskunnalla 7:n lisätalousarvioehdotuksensa, ts. hallitus ottaa lisää lainaa kansainvälisiltä markkinoilta. Hallitus antoi 6. lisäarvioesityksen 24.9., joten nyt lisävelkaa nostetaan kerran kuukaudessa.
Tahti on hirveä. Pari miljardia kerran kuussa.
Entinen ja hyvin tunnettu urheiluministeri Paavo Arhinmäki totesi Kansan Uutisten haastattelussa juhannuksena 2020, että valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois.
Paavon kuolematon sutkaus kuului: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”
Paavon sana on absurdi. Lainanantajat ottavat isoltakin velalliselta valtiolta luulot pois.
Tapaus Argentiina.
Se miten markkinavoimat ottivat Hopeamaa Argentiinan maksamattomista veloista niskalenkin, voi lukea seuraavasta (linkki). – –
Lyhyesti. Argentiinan valtio otti surutta ulkomaista velkaa 1970-1980-luvuilla. Näiden lainojen turvin talous kasvoi rutkasti, mutta rahoja tuhlattiin hillittömiin projekteihin (vrt. meidän ilmastorahastot). Kun inflaatio alkoi kasvaa ja kun maan pitkästä aikaa vapailla vaaleilla valittu hallitus pääsi valtaan vuonna 1983 oli sillä taakkanaan valtava valtionvelka ja järkyttävä tilanne: maa oli joutumassa vararikkoon!
Jo vuonna 1982 Argentiina oli joutunut julistamaan itselleen yksipuolisen velkojen anteeksiannon, silä korot nielivät 2/3 sen viennin arvosta. Julistus on kuitenkin täysin tyhjä sana, sillä kansainväliset pankit ja sijoittajat eivät julistuksiin usko.
Kansainvälinen valuuttarahasto iski Argentiinan pakolliselle kulukuurille ja otti pian niskalenkin tämän rikkaan maan taloudesta. Kulukuurin seurauksena iso osa valtion yhtiöistä kaatui ja valtion budjetin tulot vähenivät dramaattisesti samalla kun hyperinflaatio vei keskiluokan varallisuuden. Tätä vastaan taisteltiin julistuksilla ja poliittisilla tempuilla, mutta tämäkään ei auttanut. Edessä oli 20 vuoden kaaoksen aika, jonka päätteeksi vuonna 2001 maa ajautui lopulta täydelliseen maksukyvyttömyyteen.
Velkojat eivät tietenkään tähänkään tyytyneet vaan aloittivat oikeustaistelun, jossa Argentiina joutui lopulta alistumaan velkajärjestelyyn. Osa veloista saatiin anteeksi, mutta maa joutui tosiasiassa antautumaan ulkomaisten pankkiirien edessä.
Vuonna 2016 todellisuus voitti: Presidentti Cristina Kircher hävisi vaalit. Hän oli kutsunut velkojia ”korppikotkiksi”. Velkaratkaisua kannattanut Mauricio Macri valittiin presidentiksi. Vanhojen velkojen maksu aloitettiin uudelleen ja maan oli avattava taloudelliset markkinansa ja varallisuutensa ulkomaiden edessä.
Argentiinan talous ei vieläkään ole kunnossa.
Argentiinan opetus on tämä: Paavon mainostama ajatus siitä, että valtion velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, on poliittista itsepetosta. Ulkomaiset velkojat saavat aina rahansa takaisin – muodossa tai toisessa. Mikäli poliittiset vallanpitäjät aikovat taistella velanantajia vastaan julistuksilla, edessä on kaaos, jonka maksavat tavalliset kansalaiset.
Argentiinassa näiden paikallisten ”paavojen sutkauksia” maksetaan vieläkin. Siitäkin huolimatta, että Argentiina kuuluu maailman 25 suurimman talouden joukkoon. Maalla on runsaat luonnonvarat, korkeasti koulutettu väestö, vientiorientoitunut maataloussektori sekä monipuolinen teollisuusektori.
Suomen hallitus ottaa joka kuukausi lisää velkaa selvitäkseen kaikesta ja pyrkii itsepetoksella pääsemään tämän tilanteen herraksi. Sanna Marinin hallituksen velanottotahti on ennätyksellistä ja häpeämätöntä. Se voi onnistua vielä hetken, mutta jossain vaiheessa korot nousevat ja valtion velanhoitokulut nousevat sietämättömiksi.
Nämä vastuuttomat karkkipäivät loppuvat joskus ja silloin ei auta, vaikka Sanna tanssisi seitsemän hunnun tanssin Vogue-lehdessä.
Suomella on edessään pahempi taloudellinen rysähdys kuin 1990-luvulla. Me kuljemme Argentiinan tietä. Kun työllisyys ei kasva ja kun korot nousevat merkittävästi, se on velansaamisen loppu, keskiluokan loppu ja – kaaos.
———————————
Blogin lähteenä olen käyttänyt: Oikea Media 25.10.2020 Arto Luukkasen artikkeli otsikolla ”Miljardien Sanna! Miljardien Matti!
Täytyy muistaa, että kaikki kommunistien ja demarien johtamat yritykset ovat menneet konkurssiin, vaikka ne aiemmin olivat hyvinkin vakavaraisia.
Vasurianarkisti Arhinmäki on tuon vasurien talousopin omaksunut täysin.
Onhan tuo Lasse Kallon lähdeaineisto lähes vakuuttava; Arto Luukkanen/ Oikea media.
Minä vaan aika skeptinen olen molempiin, niin Luukkaseen kuin Oikeaan Mediaankin.
Toisaalta, ei ainakaan meillä rahaa mistään taikaseinästä oteta.
Juuri vähän aikaa sitten maksoin tukun laskuja, ihan omalta tililtä.
Meillä eletään sen mukaan mitä tilin saldo näyttää.
Sitten kun mennään valtiontalouden rahankäyttöön; pitää nostaa kädet pystyyn, minä kun en siitä juurikaan ymmärrä mutta toisaalta oletan, että niitä joilla nämä valtiontalouden komponentit täällä ovat hanskassa; aika pieni porukka, uskoisin ja sitten se vastakkainen porukka sitäkin äänekkäämpi.
Jälkikäteen arvostelu on äärimmäisen helppoa mutta esim kansainvälinen luottolaitos Fizsh antoi Marinin hallituksen toimista varsin mairittelevan kuvan.
Taitaa taas olla neula joidenkin ahteriin.
Argentiinan perusongelma oli käsittääkseni sama kuin Suomen ongelma 1990-luvun alussa.
Älystä osattomiksi jääneet presidentti Koivisto ja Holkerin-Sorsan hallitus tulivat leikkineeksi yhteisvaluuttaa (EQU) muiden tukevien EU-maiden kanssa.
Ongelmaa pahensivat rahoissaan kieriskelevät lakkokenraalit, jotka veivät tuotannoltamme kilpailukyvyn.
Kansa otti sikana lainaa, jota pankit työnsivät vakuuksia vaatimatta.
Markan vaihtoarvon ja todellisen arvon väliin muodostui valtava aukko. Ulkomaiset lainan antajat piereskelivät peloissaan ajatellen, että tuohon maahan ei enää senttiäkään.
Suomea uhkasi nälänhätä. Oli pakko luopua yhteisvaluuttaleikistä, devalvoida ja kelluttaa.
Koivisto teki miehen työn, teki valtiopetoksen perustamalla ”Koiviston konklaavin”, päättäjistä ja asiantuntijoista kootun elimen, jonka yksi tehtävä oli mm. pelastaa pankit keinoja kaihtamatta.
Konklaavin asiakirjat on julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka. Luulen että salaisuutta jatketaan uudella julistuksella, jos konklaavin jäseniä on vielä hengissä.
Valuuttaleikistä huolimatta valtakunta pelastui. Konkursseja tuli runsaasti ja pankit vetivät luottojaan takaisin. Ruumiitakin tuli liki talvisodan malliin.
Menneestä ei kuitenkaan Lipponen eikä Niinistö olleet kyenneet älyämään mitään, vaan veivät meidät euroon kansan tahdolle piereskellen. Eurottaminen johti Suomen velkaantumisen tielle monen muun unionin maan tapaan. Eurottaminen vei valuutalta joustavuuden, eivätkä rahoissaan kieriskelevät lakkokenraalimme suostuneet
Iisäämään työelämän joustoja, joita Lipponen piti välttämättöminä, jotta Iso Paha Susi ei pistäisi Suomea poskeensa. Nyt näyttää pahalta.
————-
Argentiinan ongelmat aiheutuivat siitä, että maan valuutta oli sidottu dollariin, eikä sen arvo kyennyt reagoimaan maan omiin suhdanteisiin.
Argentiinan tuotannolta meni kilpailukyky, ulkomaista tuotantoa ostettiin velaksi.
Lopulta Argentiinan väki otti järjen käteensä ja luopui valuuttansa dollarisidonnaisuudesta.
Velanottoon sortuneita joutui maantielle, mutta Argentiinan talouselämä on tietääkseni pikkuhiljaa elpymässä ja tointumassa yhteisvaluuttakokeilustaan USA:n kanssa.
Tahtoopi jäädä kirjoitusvirheitä kriittisiin kohtiin.
Siis: EQU kokeiluun osallistui tulevia eikä tukevia EU-maita.
Oli siinä toinenkin virhe. Eivät mainitsemani herrat suinkaan olleet jääneet älystä osattomiksi vaan saamapuolelle, joka on täysin eri asia.
Minä itse en tuohon aikaan älynnyt juuri mitään siitä, mitä oli tapahtumassa. Kaoottista oli meno tuolloin, kasinotaloutta eli pelaamista lja muuta.
Kalle Pohjola: ”Onhan tuo Lasse Kallon lähdeaineisto lähes vakuuttava; Arto Luukkanen/Oikea media.
Minä vaan aika skeptinen olen molempiin, niin Luukkaseen kuin Oikeaan Mediaankin.”
Että tärkeintä ei ole se, onko kirjoittaja riittävän hyvin perehtynyt asiaansa ja pysyykö hän totuudessa?
Kyllähän se totuus tärkein asia lie mutta kun niitä totuuksia kun on enemmänkin kuin kahdenlaisia. Aika sama tuon perehtyneisyyden kanssakin kun se poliittinen katsantokanta tahtoo sumuttaa vähän eikä aina niin vähänkään, molempia.
Ajatella ei siis saa, jos inspiraatio tulee väärästä lähteestä.
Miksiköhän Pariisin ilmastosopimuksesta ja/tai Vihreästä ilmastorahastosta ei juurikaan uutisoida?
Johtuisiko siitä, että Pariisin ilmastosopimus on käytännössä kuollut kirjain ja Vihreän ilmastorahaston kassanhoitajalla on hienosti sanotttuna likviditettiongelma, ainakin toistaiseksi.
Ei huolta. Pieni urhea Suomi aikoo tehdä enemmän tai vähemmän suuria ilmastotekoja vaikka velkarahalla ja nimenomaan sillä!
Olen lueskellut Eija-Riitta Korholan uusinta kirjaa (2020) ”Ilkeitä ongelmia, tarinoita politiikasta”. Kirja käsittelee mm. energia – ja ilmastoasioita, ja tässä valossa sanon ilmastotekouhoamisille, ainakin pienen maan osalta, että huh, huh!
Mikä on vaihtoehto, peräänkuulutan realistista ehdotusta ?
Nuo lähdeaineistot ovat persutuotantoa ja provikatiivista roskaa samoin kuin parilla muullakin persudosentilla.
Ehkä olet, Heikki, jo kyvytön seuraamaan maailman tapahtumia ja hahmottamaan tapauskulkuja.
Me vanhenemme kaikki.
Niin, niin – kun ei ole mitään kerrottavaa aiheesta, niin pitää persuilla.
HK : ”Nuo lähdeaineistot ovat persutuotantoa ..”
Voisiko kertoa mihin aineistoon viittaat nimityksellä ’persutuotantoa’.
Eli hysteerisesti persukammoiselle tosiasia on tosiasia vain, jos sen esittää ”oikea” taho.
Säälittävää, todella säälittävää.
Ei oo syytä huoleen. Suurin osa veloista järjestyy muuten. USAkaan ei koskaan maksa biljoonavelkojaan. Suomi ottaa lainaa myös vuonna 2035 tai 2550 vaikka persut olisivat olleet vallassa 20 vuotta. Lainaa otetaan myös 2026. Vaikka valtiovarainministerinä olisi Jussi Halla-aho. Oikean median nimi on väärä media.Toki sen kirjoituksilla saa makeat naurut palkaksi.
Aamulehti=Bidenin johdolla Yhdysvallat sitoutuisi myös liittovaltiotasolla tiukempaan ilmastopolitiikkaan. Jos Yhdysvallat osoittaa haluavansa olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa, ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden kysyntä kohenisi. Se viestisi yrityksille siitä, että ilmastoystävälliseen teknologiaan kannattaa investoida.
Suomessa tutkitaan, kehitetään ja valmistetaan teknologiaa ja palveluita, jotka edistävät ilmastoystävällisempään maailmaan siirtymistä. Siksi sillä, onko presidenttinä Trump vai Biden, on iso merkitys suomalaisille yrityksille, jotka työskentelevät cleantechin parissa – myös Tampereen seudulla
Kaikki on velkaa EU maat ovat velkaa USA on velkaa jne. Onko raha menettänyt arvonsa ja sitä mitataan vain velkana?
Tosiasia on,että jos velka ei oteta eikä anneta markkinatalous loppuu siihen.
Mielestäni ”otetaanko velkaa” on aika ontto kysymys.
Parempi on se, mitä rahalla tehdään. Sijoitetaanko se viisaasti vai törsätäänkö tyhmästi?
Justiinsa.
Ja USA tappeli Irakissa herra Bushin toimesta menettäen valtavia summia ja sodasta ei ole ollut mitään hyötyä ja maa meni kaaokseen josta se ei ole toipunut vieläkään ja isiskin nousi saman tien. Kiitos ”hartaalle uskovaiselle” ja poliittiselle hölmölle herra Bushille .
Aikoinaan juuri kommunistinen Romania yritti maksaa pois koko valtionvelkansa. Melkein taisi onnistuakin kun diktatuurissa kansa ei voinut asialle mitään.
Velkaa otetaan ja maksetaan, uutta velkaa tulee koko ajan.
Karjalaisen tavoin kysyn: mikä olisi vaihtiehto? Annetaanko yritysten mennä konkurssiin ja toivotaan että koronan jälkeen löytyy uudet yrittäjät jostain heti tilalle? Outoa huutelua oppositiosta. Jos Perussuomalaiset olisi hallituksessa niin sekö jättäisi yritykset selviämään omin nokkinensa ja kuntien leikata rajusti palveluitaan? Rahaa säästyisi hetkellisesti mutta sitten oltaisiin ihan ojassa kun työttömyyskin räjähtäisi käsiin.
Suomi saa velkaa tälää hetkellä miinuskorolla. Eikä korkojen nousua näy lähivuosina. Velka-aste ei myöskään ole huolestuttavan korkea. Tärkeintä on saada aikaan suunnitelma velan lyhentämiseksi niin ettei velkaisuus kasva. Mutta nyt ei ole aika kitsastella kun eletään poikkeusoloja. Koronan tekemää kuoppaa pn pakko tasoittaa.
Sille Romanian diktaattorille ilmoitti velkojat että ei ole kiire maksaa. Niillä on aikataulu ja hyvin ehtii. No se äijä kohtalo oli sitten karu.
Jos tuo Arhinmäen sutkaus, että valtion velkoja ei tarvitse maksaa pois, pitää paikkansa, ja vaikkei pitäisikään, miksei nykyinen hallitus korjaa Paavo Lipposen hallituksen masinoimaa taitettua indeksiä? (Sen piti olla väliaikainen.)
Vallankahvassahan on työväen hallitus, heikkojen ja sorrettujen puolustaja.
Nyt olisi Marinin hallituksella paikka korjata aatetoveri Lipposen aiheuttama vääryys. Sen lisäksi, että vääryys korjattaisiin, se toisi eläkeläisille lisää ostovoimaa ja tukisi sitä kautta työllisyyttä.
Myös eläkekaton tai eläkepalkkakaton tai molempia säätämistä Suomen maahan ei tässä vaiheessa uskalla edes toivoa. Vaikka nuo mainitut menetelmät estäisivät ylisuurien työeläkkeiden muodostumisen, kuten esim. Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa, USA:ssa, pitää ottaa huomioon, että liliuksien, lipposien, monien ay-pamppujen ja muiden silmäätekevien työväen aatelisten kuin myös muidenkin silmäätekevien pitää saada nauttia ansaitusta eläkkeestään pitkät tovit, ennen kuin sellaiseen ryhdytään,- niin kuitenkin joskus tulevaisuudessa, jooko?
Sitten hieman lihaa luitten päälle.
”Eläkeläisten ostovoima enää 50 prosenttia palkansaajan ostovoimasta – on vaikea ymmärtää miksei hallitusohjelmassa ole kirjattu taitetun indeksin poistamisesta.”
Uudella hallituksella olisi nyt erinomainen mahdollisuus lisätä verotuloja korottamatta kuitenkaan veroja. Poistamalla taitettu indeksi, jolloin työeläkkeet palaisivat 1995 rakenteeseen – ja tekemällä työeläkkeisiin 8 prosentin tasokorotus. Tämä toisi eläkkeensaajille lisätuloja 2,5 miljardia euroa ja valtion kirstuun verotuloja miljardi euroa.
Taitetun indeksin seurauksena 80 vuotta täyttäneiden tai sitä vanhempien työeläke on jäänyt ansiotasokehityksestä 32 prosenttia ja on nyt vajaa 1200 euroa per kuukausi. – –
Lainaus on Kaleva -lehdestä 11.6.2019.
Ei kelpaa kateusideologian kyllästämille demuille, vasureille ja virheille.