Professori: Vasemmiston ja vihreiden vaikea niellä tätä oikeusvaltion periaatetta
Kansalaistottelemattomuus ei kuulu demokraattiseen oikeusvaltioon, huomauttaa Jukka Kekkonen.
Keskustelu vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan osallistumisesta aktivistien kansalaistoimintaan Israelissa palestiinalaisten aseman puolesta on osoittanut, että kansalaistottelemattomuuden käsite on monille täysin epäselvä. Näin toteaa oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Turun Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. ”
RK: Tuossa on niin monta virhettä ja hölmöyttä ja muiden piikkiin laitettua perusteetonta olettamusta, ettei oikein tiedä, mistä aloittaisi korjaamaan…
– vaikka tämä on sivuseikka, niin KUKA ja KOSKA ja MISSÄ on väittänyt, että Anna Kontulan toiminta Gazassa olisi ollut nimenomaan kanslaistottelemattomuutta???
– ja jos noin olisi ollut, niin MINKÄ MAAN LAKIIN SE OLISI KOHDISTUNUT ollen sen kanssa ristiriidassa ja tähdäen sen korjaamieen? Palestiinan arabivaltionko, joka on Gazan laillinen laki? Vai SUOMEN lakiin, joka ei ole Gazan laki? Liioin toimina EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA SUUNTAUTUNUT YK:N LAKIA VASTAAN, VAAN NIMENOMAAN SEN VOIMAANSAATTAMISEEN MYÖS GAZASSA!!!!
– totaalinen järjettömyys on, että jonkin maagisen ”demokraattisen oikeusvalion” ”ydintuntomerkkeihin” kuuluisi ehoton nollaoleranssi kansalaisoelemattomuuden suhteen!!!
– YK ei tunne muuta jakoa ”oikeusvaltioihin” ja ”muihin” kuin sen, noudattaako maa YK:n lakeja vai ei.
LL/JK: ” – Vielä suurempi ongelma on tullut esille, kun kansalaistottelemattomuu- den hyvät saavutukset historian kuluessa otetaan perusteeksi, jolla toimintaa puolustetaan.
Kansalaistottelemattomuus on professorin mukaan poliittista, väkivallatonta ja lainvastaista toimintaa, jolla pyritään kiinnittämään huomiota johonkin yhteiskun-nalliseen epäkohtaan ja saamaan muutoksia aikaan. Hänen mukaansa Intian itsenäisyyttä edistänyt Mahatma Gandhi on esimerkki menestyksellisestä kansalaistottelemattomuudesta.
– Kansalaistottelemattomuuden oikeutuksen kannalta aivan keskeistä on juuri se, onko epäkohtiin mahdollista vaikuttaa järjestelmän puitteissa. Jos laillisia keinoja ei löydy, kansalaistottelemattomuus on yksi mahdollinen vaihtoehto toimia. Koska se on määritelmän mukaan väkivallatonta, saattaa se olla myös moraalisesti hyväksyttävää, Kekkonen kirjoittaa.
Professorin mukaan kansalaistottelemattomuus ei kuitenkaan kuulu demokraattiseen oikeusvaltioon, koska demokratia tarjoaa kansalaisille mahdollisuudet vaikuttaa. ”
RK: Kaiken lain luonteeseen ilmiönä kuuluu periaatteessa, että se koskee niitä, jotka ovat tavalla tai toisella sitä olleet säätämää jotakin kautta (vaikka sitten vastustaenkin) tai ovat hakeutuneet sen piiriin ja voivat sitä kritisoida ja vaikuttaa sen muuttamieen.
Kansalaistottelemattomuus poikkeaa tavallisesta lainrikkomisesta siinä, että se tapahtuu julkisesti ja omalla nimellä ja naamalla eikä salaa ja tavoitellen rankaisematta rikollista etua. Siitä otetaan vastaan rangaistus, joka valtion on usein velvollisuuskin lain mukaan siitä pätkäistä – vaikka tämä seikka ei olisi valtiollekaan aina mieleinen.
Vaatimalla ”kansalaistottelemattomuuden erityiskriminaliointia demokratiaan vedoten” Kekkonen vaatii julkisuuden ja rikoshyötyä tavoittelemattomuuden pitämistä RASKAUTTAVINA eikä lieventävinä seikkoina oikeudessa! Hän näkee lain julkisen rikkomisen PYHÄINHÄVÄISTYKSENÄ – jollainen ”rikos” on peräisin USKONNOLLISESTA laista.
Loogisesti myös TUNNUSTAMINEN pitäisi olla ”raskauttavaa” – jolloin kukaan ei ikinä tunnustaii mitään. (Nykyään aina joskus joku tunnustaa sellistakin, mitä ei ole tehnyt, että saisi pienemmän tuomion…)
Tämä on äärioikeistolaisen absoluisoidun ja mysifioidun lain pilkuilla simputtajan, ja hörisijän asemaan nähden haistapaskantieteilijän näkemys.
LL/JK: ” – Siksi kansalaistottelemattomuus (johon siis sisältyy aina lain rikkominen) on lähtökohtaisesti sopimaton toimintamalli demokraattiseen yhteiskuntaan. ”
RK: Ei ole vaan se on yksi kansanvallan eli demokratian menetelmä ja tuntomerkki.
– Ollaan kuitenkin hyvin vaarallisella tiellä, kaltevalla pinnalla, jos demokraattisessa yhteiskunnassa ”hyvien asioiden” puolesta annetaan yleisvaltuutus rikkoa lakia. ”
RK: Sellaista ei ole vaaittu.
KONTULAN TOIMINTA OLI SITÄ PAITSI LAIN PUOLUSTAMISTA ROISTOJA VASTAAN!
LL/JK: ” Kuka tai ketkä oikeutettaisiin päättämään, mitkä asiat ovat riittävän merkittäviä asioiden ajamiseksi lakia rikkomalla?
Professorin mukaan demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole syytä antaa kenellekään valtakirjaa kansalaistottelemattomuuteen.
– Kansalaistottelemattomuudella on pitkä ja hieno historiansa, mutta demokraattisissa oikeusvaltioissa sille ei jää juurikaan elintilaa. Poliittisen toiminnan päämäärien ja keinojen pitää olla sopusoinnussa keskenään. ”
RK: AINA VAAN OUDOMPAA JA OUDOMPAA EU:N JA EN:N JA EIT:N VALEOIKEUSVALTIOSTA….
Aina on oltava vastavoima myös demogratiassa.