https://yle.fi/uutiset/3-11216371
Perustuslakivaliokunta pyytää valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan ministeri Haaviston toimista
.
Perustuslakivaliokunta päätti asiasta tänään kokouksessaan.
Perustuslakivaliokunta pyytää valtakunnansyyttäjää käynnistämään esitutkin- nan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnasta al-Hol-jupakassa. Päätös oli yksimielinen.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan esitutkinta kohdistuu erityisesti siihen, miksi ulkoministeri valmisteli konsulipääl- likkö Pasi Tuomisen siirtämistä uuteen tehtävään pois konsulipäällikön virasta.
– Valiokunnassa on ilmennyt, että Haavisto on antanut valmistelumääräyksen ulkoministeriön virkajohdolle, että Tuominen pitäisi siirtää pois tehtävästään. Kysymys kuuluu, miksi hänet tuli siirtää pois tehtävästään sen jälkeen, jos nämä al-Holia koskevat tehtävät siirrettiin jo häneltä pois, Ojala-Niemelä sanoo.
Perustuslakivaliokunta pyytää valtakunnansyyttäjää toimittamaan esitutkinnan, mikäli valiokunta arvioi, että on syytä epäillä rikosta. Esitutkinnassa valtakunnan- syyttäjä voi yhteistyössä poliisin kanssa selvittää epäilyjä sellaisin keinoin, jotka valiokunnalla eivät ole käytettävissä.
– Esitutkintakynnys täyttyy siltä osin, että katsotaan, onko kyse virka-aseman väärinkäytöstä, tai sitten kyseeseen voisi tulla virkavelvollisuuden rikkominen, Ojala-Niemelä sanoo.
Ojala-Niemelän mukaan esitutkintaan määrääminen ei ole kannanotto sen puo- lesta, että ministeri Haavistoa koskeva asia tulisi saattaa valtakunnanoikeuden käsiteltäväksi. Kantaa siihen voidaan ottaa vasta esitutkinnan valmistuttua.
Perustuslakivaliokunta aloitti Haaviston ministerivastuuasian käsittelyn joulun alla opposition kansanedustajien pyynnöstä. Kymmenen kansanedustajaa teki muistu- tuksen, jossa perustuslakivaliokuntaa pyydettiin selvittämään, toimiko Haavisto lainmukaisesti al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamissuunnitelmiin liittyen.
Esitutkinnan valmistumisen jälkeen asia palaa perustuslakivaliokuntaan, joka kuulee asiantuntijoita ja valmistelee mietinnön.
Syytteen nostamisesta päättää lopulta eduskunnan täysistunto perustuslakiva- liokunnan tekemän mietinnön pohjalta. Eduskunnan nostama syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa.
Ministeri Haavisto ei kommentoi asiaa prosessin ollessa kesken. Haaviston esi- kunnasta korostetaan, että asian perinpohjainen selvittäminen on asianomaisten oikeusturvan kannalta hyvä asia.
Lisää aiheesta:
EI HELVETTI! SITÄ EI SYYTETÄKÄÄN TUOSTA ALAISTEN LAITTOMUUKSIIN PAKOTTAMISESTA ”OMAAN PIIKKIINSÄ” SINÄNSÄ, VAAN PELKÄSTÄÄN VIRKAMIEHEN KOSTOEROTTAMISESTA, KUN TÄMÄ EI SUOSTUNUT SELLAISEEN!
Analyysi: Valtakunnansyyttäjä Toiviainen ja kansanedustajan syytesuoja – perustuslakitulkinnat herättävät ihmetystä
Perustuslakivaliokunta joutuu arvioimaan myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen lain tulkintaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.
Runsaat puoli vuotta istuneella perustuslakivaliokunnalla on käsittelyssä kaksi harvinaista oikeustapausta. Keskiviikkona se päätti, että on aihetta esitutkinnalla selvittää, onko ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ylittänyt toimivaltansa yrittä- essään siirtää virkamiehen toisiin tehtäviin. Erimielisyys syntyi valmisteltaessa al-Holin leirillä Syyriassa olevien suomalaislasten kotiuttamista.
Torstaina valiokunta jatkaa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen syyttämislupa- pyynnön käsittelyä. Se koskee kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) viime kesäkuisia puheita eduskunnan täysistunnossa. Silloin Mäenpää vertasi turvapaikanhakijoita kasvikunnan vieraslajeihin.
Nyt valiokunnan on kuitenkin otettava kantaa myös siihen, tulkitseeko valtakunnansyyttäjä perustuslakia ja sen pykälää 30 oikein vai väärin.
” 29 § Kansanedustajan riippumattomuus Kansanedustaja on velvollinen toimes- saan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustusla-kia, eivätkä häntä sido muut määräykset.
30 § Kansanedustajan koskemattomuus Kansanedustajaa ei saa estää hoitamas- ta edustajantointaan. Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen va- pauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsitte- lyssä noudattamaosa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut. Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava edus- kunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.
31 § Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen Kansanedustajalla on eduskun- nassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaa- matta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan,puhemies voi huo- mauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.
32 § … ”
Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen mukaan hänen on saatava eduskunnalta lupa jo pelkän Mäenpään syyteharkinnan tekemiseen. Siis siihen pohdintaan, onko hän syyttämättä jättämisen vai syytteen nostamisen kannalla.
Toiviaisen tulkinta luvan tarvitsemisesta jo syyteharkinnalle on yllättänyt monet oikeusoppineet. Valtiosääntöasiantuntijat on kutsuttu valiokunnan kuultaviksi ensi viikolla.
Samaa perustuslain pykälää on käytetty runsaan sadan vuoden aikana vain kolmesti. Yhdenkään kansanedustajan syytesuoja ei ole näissä tapauksissa purkautunut.
Perustuslaista vahva suoja kansanedustajalle
Perustuslaki suojaa erityisen järeästi kansanedustajan valtiopäivätoimia kuten täysistuntopuheita, kirjallisia kysymyksiä tai puheenvuoroja valiokunnassa. Ne katsotaan kansanedustajan työn ytimeksi.
Jotta kansanedustajaa vastaan voidaan nostaa syyte valtiopäivätoimesta, edus- kunnan tiukan eli viisi kuudesosan enemmistön on annettava sille suostumuksensa.
Tähän saakka perustuslain pykälä on ymmärretty niin, että poliisi tekee esitutkin- nan ja siirtää asian valtakunnansyyttäjälle jos katsoo, että on syytä epäillä rikosta. Mäenpään tapauksessa näin kävi, ja asia siirtyi valtakunnansyyttäjälle. Valtakun- nansyyttäjä puolestaan tekee oman harkintansa, ja tuo pyynnön syytteeseen asettamisesta eduskuntaan vain, jos hän päätyy syytteen nostamisen kannalle.
Näin asian kertoo ymmärtäneensä esimerkiksi Mäenpään puolueen perussuoma- laisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho napakassa twitter-viestissään ”Perustuslain 30§: Syyttämättä jättämiseen ei tarvita eduskunnan lupaa. Syyteharkintaan ei tarvita eduskunnan lupaa. Vain syytteeseen asettamiseen tarvitaan eduskunnan lupa. Ei ole vaikea asia. Voi katsoa perustuslaista.”
Halla-aho ilmoitti heti rikosilmoitusten saavuttua poliisille viime kesänä, että pe- russuomalaiset eivät koskaan suostu puoluetoverinsa syytesuojan purkamiseen. Sen he pystyvät 39 kansanedustajan äänellään estämään.
Jos eduskunta toimii Toiviaisen tulkinnan mukaan, kansanedustajat äänestävät siitä, saako valtakunnansyyttäjä aloittaa syyteharkinnan vai ei. Perusuomalaiset tuskin antavat lupaa harkintaankaan.
Silloin asia Toiviaisen mukaan raukeaa, koska kuten hän pyynnössään kirjoittaa ”tulen tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella”.
Suomeksi: Asian käsittely päättyy siihen. Piste.
Syntyisi outo tilanne. Varsinaiseen asiasisältöön eli Mäenpään vertauksiin ei ottaisi kantaa valtakunnansyyttäjä eikä kukaan eduskunnassa vaan vain rikosilmoitusten tekijät ja esitutkinnan tehneet poliisit.
IS: Ulkoministeriön ammattiyhdistyksen johtaja ottaisi henkilöstöasiat pois Haavistolta tutkinnan ajaksi
Virkailijayhdistys katsoo, että kyse on koko virkamieskunnan asemasta.
Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen puheenjohtaja Juha Parikka siirtäisi ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) pois ministeriön henkilöstöhallintoon liittyvät asiat ministeriä koskevan poliisitutkinnan ajaksi, kertoo Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).
Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti keskiviikkona käynnistää esitutkinnan Haaviston toiminnasta. Tutkinnassa selvitetään Haaviston toiminnan laillisuus hänen pyrkiessään siirtämään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin al-Holin leirin asioiden hoitamisen yhteydessä.
Parikka arvioi Ilta-Sanomille, että Haavistoa koskevassa esitutkinnassa on tavallaan kyse koko virkamieskunnan asemasta. Hän siirtäisi henkilöstöhallintoasiat määräaikaisesti toiselle ministerille. ”
Kannattaisikohan ihan oikeinkirjoitukseen tai ainakin edes lähelle panostaa kommenteissaan/avauksissaan.
Onko Haavisto siis haavissa?
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikos.
Eli jos suomalaiset tappelevat kännipäissään keskenään, se on rikos senkin takia, että se on omiaan aiheuttamaan halveksuntaa ja vihamielisyyttä suomalaista kansanryhmää kohtaan.
Todistusaineistoa ilmiöstä lienee löydettävissä tuhansittain.
Yli 20 vuotta sitten somali surmasi naisen Olkahisissa tämän poistuttua bussista.
Paikallisen somaliyhteisön johtaja ilmaisi Aamulehdessäkin huolensa siitä, että surmatyö koituu somaliyhteisölle haitaksi. Surmatyön tekijälle olisi pitänyt siis antaa lisärangaistus kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan.
Mutta hitaalla käyvät kansanedustajat eivät ole saaneet lakia uudistettua.
Nyt, jos Haavisto saa jonkin rangaistuksen, lain pitäisi tuomita hänet kiihottamisesta edustamaansa kansanryhmää eli suomalaisia vastaan.
Onhan selvää, että fteudentalistit alkaisivat hillua käyttäen perustelunaan, ettei suomalaiset ole kykeneviä hallitsemaan Suomea, vaan valta pitäisi siksi antaa valkoista rotua edustaville germaaneille.
Olemme vakavien kysymysten.äärellä.
https://demokraatti.fi/sk-pekka-haaviston-kannatus-presidentinvaaleissa-sulanut-tasta-on-kyse
28.2.2020 16:15 ・ Päivitetty: 28.2.2020 16:16
SK: Pekka Haaviston kannatus presidentinvaaleissa sulanut – tästä on kyse
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kannatus presidentinvaaleissa on kärsinyt al-Hol-jupakasta, kertoo Suomen Kuvalehti. Kun aiempi tutkimus kertoi, että 45 prosenttia voi harkita Haaviston äänestämistä presidentinvaaleissa, on osuus uudessa kyselyssä laskenut 35 prosenttiin.
DEMOKRAATTI/STT
Demokraatti
Potentiaalisista Haaviston äänestäjistä joka viides olisi näin ollen hylännyt hänet presidenttiehdokkaana.
Kahden kyselyn välissä eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti pyytää esitutkintaa Haaviston toiminnasta al-Holin leiriläisten kotiuttamisessa.
Mielipidemittauksen toteutti Taloustutkimus 19.-27. helmikuuta. Siihen vastasi 1 002 satunnaisotannalla valittua suomalaista. Virhemarginaali on noin kolme prosenttia suuntaansa.