Genovan Morandi-sillan vetokannattimien uusimisesta oli jo tehty päätös, mutta se ehti romahtaa ennen sitä.
Noin vuosi ennen Genovan siltaturmaa puolueet mm. olivat napit vastakkain Legan ja Salvinin vaatiessa Genovan sillan purkamista ja yleisemminkin EU:sta riippumatonta teknistä valvontaa eri aloilla – ja Viiden tähden liikkeen, erityi-sesti Peppe Grillon vastustaessa sellaista ”tuhlauksena” ja ratkaistessa asian – päin persettä.
https://areena.yle.fi/1-50147521
TV1 keskiviikkona 22.1.2020 klo 19.00 – 19.55, uusinta lauantaina 25.1. klo 7.00 ja maanantaina 27.1. klo 23.15, Areenassa
Palomies Davide Capello ajoi elokuun 14. päivä 2018 työvuoronsa jälkeen moottoritietä kohti Genovan kaupunkia Italiassa. Samana päivänä oli annettu säävaroitus. Näkyvyys alkoi heikentyä, ja Davide hiljensi vauhtia.
Mies ajoi kohti kuuluisaa Polceveran siltaa. Samaan aikaan vastakkai- sesta suunnasta kohti siltaa lähestyi huonekaluliikkeen esimies Gianluca Ardini. Kello 11.36 maailma miesten välillä repesi kahtia.
Asvaltti avautui kuin elokuvissa ja tapahtui katastrofi. Valtava, 260 metrin osuus nelikaistaisesta sillasta romahti.
Onnettomuudessa Gianlucan kuorma-autoi syöksyi kymmeniä metre- jä alas laaksoon. Daviden katumaasturi putosi romahtaneen sillan muodostamaan onkaloon. Molemmat selvisivät kuin ihmeen kaupalla katastrofista hengissä.
Siltaonnettomuudessa kuoli 43 ihmistä ja 27 ajoneuvoa syöksyi sillalta.
Kyseessä oli yksi pahimpia siltojen romahduksia Euroopassa yli sataan vuoteen. Polceveran silta seisoi yli 50 vuotta Genovan kaupungin maa-merkkinä. Se oli Italian kuuluisimpia siltoja – ikoninen maamerkki, joka yhdisti Genovan eri osat.
Brittiläinen dokumentti Tappavat sillat selvittää, miksi päällisin puolin kunnossa ollut Polceveran silta yhtäkkiä sortui? Mikä aiheutti romah- duksen ja onko mahdollista, että onnettomuus toistuu jossain muualla?
Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana on romahtanut yli 60 siltaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on sortunut yli 20 siltaa vuoden 2000 jälkeen. Kuinka monta siltaa on parhaillaan sortumispisteessä?
Maailman kymmenissä tuhansissa silloissa on rakenteellisia ongelmia, jotka vaativat seurantaa. Voivatko insinöörit taata vanhenevien siltojen turvallisuuden niin, että sortumisilta vältyttäisiin?
Why Bridges Collapse? Ohjaus: Martin Gorst. Tuotanto: Windfall Films/BBC, Iso-Britannia, 2019. Lukijana on Harri Oksanen.
Kaikki Morandin sillat ovat joko hajonneet tai käyttökiellossa. Tämä oli viimeinen käytössä ollut.
Asiassa on taatusti esiintynyt vakavaa eurosalailua. Siitä tapeltiin vuosia ennen katastrofia. Matteo Salvini vaati sillan purkamista. Hänen hallituskumppaninsa Viiden tähden liike (Peppe Grillo) ratkaisi salailun hyväksi…
Riccardo Morandi oli riesa ainakin tutkimukselle patentteineen yritte- liäistä virityksistä, joita hän tai kukaan muukaan siihen aikaan ei osannut laskea (ainakaan oikein…) – tai joissa vaikuttavia ilmiöitä kuten betonin karbonatisoitumista (joka ruostuttaa teräksiä ilman, että vesi pääsisi niihin asti – eivät muuten näytä tunteneen tuon okun tekijätkään!), betonin ja teräksen väsymistä, elenteistä koottujen epämonoliittisten taivutettujen rakenteiden erikoispiirteitä jne.
Hän oli erityisen ”eurotieteilijän” varhainen prototyyppi noin 30 vuotta ”ennen aikaansa” …
” …
Satun tuntemaan sattumalta asiaa, sillä olen tehnyt noin 40 vuotta sitten diplomityöni rakennustatiikasta silloisella TTKK:lla juuri sen tyyppisitä, sittemmin harvinaisiksi jääneistä rakenteista, joita tässä betonielementtirakenteissa, esijännitetyssä sillassa on käytetty. Tämä silta on siis rakennettu 10 vuotta aikaisemmin.
Historiallinen kuva, kun meidän graniittipalkit hakesivatkin pituussuun- nassa! Loppujen lopuksi juuri niin laskujenkin mukaa PITIKIN KÄYDÄ – uskomatonta mutta totta. ”Vika” ei ollut kivifirman porauksissa,ne olivat esimerkillisiä …
Papereiden mukaan minä olisin ollut oslatani ”ojentamassakin häntä” tästä Roomassa 16.-19.3. 1982 Kansainvälisessä konferenssissa, mutta todellisuudessa olin silloin armeijassa.
” http://www.metallirakentamisentutkimuskeskus.fi/site/_files/on%20the%20problem%20of%20bending.pdf
” Parland H., Heinisuo M., Koivula R.,
Siltatyyppejä, joita useimmiten näkee:
– Kaarisillat( holvisillat ) kuten Hämeensilta, Satakunnankadun silta ja ikivanhat maatiesillat Suomessakin, joita harva siltainsinöörikään osaa alkuperäisessä rakenteessaan enää rakentaa. Muutenkin hovirakentajia kuten vanhat kirkot, ei enää ole edes Euroopassa.
– Riippusillat, joista yksi on Heinolassa kestää, jos sen vitjat huolletaan säännöllisesti. Toinen hieno on Rovaniemellä, miksei lähempänä Valkeakosken vanha riippusilta plus muut Suomessa ml. Ratinan kävelysilta.
– Avattava kansisilta kuten Savonlinnan Kyrössalmella tai Kemiön Västanfjärdiin mentäessä. Joskus puomi on mennyt auton nokan edestä kiinni.
– Ponttoonisilta kuten Olavinlinnaan mentäessä.
– Rautatiesillat ovat usein kuumaniitattuja terässiltoja, joista viimeisimpiä uusitaan kuten nyt kohta Tampereen Viinikassa. Samaa tekniikkaa on vanhoissa teräslaivoissa ja Eiffel tornissa, jopa Pispalan haulitornissa.
– Muita tavallisempia on maa täynnä ojista, puron, joen tai jopa lahden ylityksiin jne..
… mutta tuo dokumentti, Genovan tapaus kertoo, missä huolellinenkin suunnittelu voi pettää.
Suomessa on havaittu lähiaikoina useita siltojen betonin laatuongelmia – hyvä on, että ennemmin kuin myöhään.
Saattaapa olla että myös käytön painorajoitus ylittyy?
Silta oli mitoitettu armeijan panssarivunukolonnalle, kerrottiin dokussa – varmaan molempiin suuntiin yhtä aikaa..
Kyllä niitä hyviäkin ”dokumänttejä” tulee televisiosta, kaikesta haukkumisesta huolimatta. Aika iso osa niistä on amerikkalaisten tekemiä, niillähän on ihan oma kanavakin suomalaisten kanavien joukossa. No, saksalaisilla tietysti on omansa.
https://www.googleadservices.com/pagead/aclk?sa=L&ai=DChcSEwiI9pnejabnAhWKjhgKHUggCeMYABAAGgJsZQ&ohost=www.google.com&cid=CAASEuRou1nERt9J-QxnARyFgYbRLw&sig=AOD64_2YTd1NFIcsKhXzyVMC7IJb_3OJIg&q=&ved=2ahUKEwj3h5PejabnAhUOlosKHQ3HB2AQ0Qx6BAgQEAE&adurl=