Hesari ostaa Alman Aamulehden ja joukon paikallislehtiä sekä painotalon?
Uutinen täytti tuutit
ja todetaan että vain omistaja vaihtuu.
Jos kauppa toteutuu niin jatkoa seuraa:
Päällekkäisyyksiä karsitaan ja siitä seuraa irtisanomisia jne.
– Onkohan meillä kohta ns aluetoimitus?
Paperilehti on murroksessa.
Itse luen uutisia netistä eri välineistä.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Olen odottanut tuota myyntiä jo pitemmän aikaa eipä tullut suurena yllätyksenä minulle terv tepivaari
Ehkei tämä monopolisoitumista lisäävä kauppa muuta paljoakaan – Sanoman ja Alma Median linjaukset uutisoinnissa ovat olleet samankaltaisia.
*
https://yle.fi/uutiset/3-11202449
Median keskittyminen yhä harvempiin käsiin kiihtyy, kun Sanoma ostaa Alma Median alueelliset sanomalehdet. Tampereen yliopiston journalistiikan lehtori Marko Ala-Fossin mukaan keskittymisen on ollut odotettavissa.
– Vuonna 2017 kymmenellä suurimmalla sanomalehtiyhtiöllä on ollut Suomessa yhteensä 83,3 prosenttia kokonaislevikistä. Eli kymmenen yhtiötä on dominoinut alaa aika tarkkaan, Ala-Fossi sanoo.
Sanoman ja Alma Median lisäksi isot suomalaiset mediatalot ovat tällä hetkellä Yle ja Keskisuomalainen sekä Pohjois-Suomessa toimiva Kaleva ja Länsi-Suomessa vaikuttava TS-yhtymä.
Toivottavasti Keskisuomalainen pitää pintansa, ettei koko Suomen vielä toistaiseksi hengissä olevan printin sisältöjä ja näkemyksiä sanella Sanomatalosta.
No, eipä noissa jutuissa ole ennenkään ollut paljoa eroa eikä ainakaan Aamulehden eduksi. Jos haluaa lukea eri näkökulmista pitää usein katsoa ulkomaisia lehtiä tai verkkojulkaisuja.
Onneksi on RT, Sputnik, Xinhua ja Gazprom Media!
Aamulehti potkaisi leijonaosan osaavia toimittajia pois viime vuosina. Heistä aivan liian moni kertoi jo ennen potkujaan miten käytännössä 90% sisällöstä tulee Helsingistä, kerran viikossa sitten tehdään aukeama jotain paikallista.
Eli aika sama. Mielenkiintoista on että Hesari on digipalveluissa päättänyt voimakkaasti rahoittaa ilmastodenialismia ja hiilivoiman lisäämistä. Uppoaakohan tännekin. Kait.
No tuohan ei pidä alkuunsakaan paikkaansa. Lehdissä on uutisvaihtoa läpi Suomen, mutta se ei koske alueellista ja paikallista. HS ei tule määrittelemään AL:n linjaa toimituksellisesti ei printtejä eikä diginäkään. Digi keskittyy uutisten sijasta aivan muuhun.
Ei nuo isot ryhmittymät tiedä hyvää lukijan kannalta. Johan Aamulehti ja monta paikallislehteä Turkua myöden muodostivat yhdessä Lännen median. Se tiesi vaan sitä, että noin kymmenessä lehdessä oli monta sivua samoja juttuja. Saa nähdä miten käy nyt Helsinkiä myöden.
Pentti, samat jutut eivät koske paikallisuutta tai alueellisuutta, vaan koko maailmaa, Suomea koskevia = maailmanpolitiikka, osa urheilusta, reportaasit, paikallisuudesta riippumatonta, joka on ihan järkevää julkaisutoimintaa.
Lisäksi ns. kilpailevia lehtiä painetaan samoissa painotaloissa pitkin Suomea. Sekin on järkevää.
Lisäksi Hesassa Hesarin vieressä on ollut jo vuosia Alma median pääkonttori aluetoimituksineen ja valtakunnallisine toimituksineen ml. muut Alman tuotteet.
Painetun lehden ongelma uutiset jotka ovat jo edellisenä päivänä diginä. Aamulehden ongelma paikallisten uutisten vähyys. Nyt on menossa joku kuntakierros?
Nuoret eivät tilaa paperilehteä ja me vanhat kuollaan?
Tämä tapaus herätti juuri uuden haasteen. Alma media on mustalla listalla useiden kulttuuritapahtumien osalta, koska heidän toimittajat ovat käyttäytyneet liian usein vastoin ohjeita, sääntöjä, ja ovat häiriköineet alaikäisiä tapahtuman kävijöitä niin että on järjestyksenvalvojia tarjottu.
Nyt kun samat toimittajat siirtyvät Sanoman palkkalistoille…
Mikä juttu tämä on ?
Konsernit ovat olleet höyrähtäneitten pissapäiden hyppysissä jo parikymmentä vuotta. Tässä Haistapaskan-Tieteen päätoimittaja yleistää ittetstään ja kaveristaan koko muuhiun maailmaan..:
https://www.tiede.fi/blogit/totta-toistaiseksi/huuhaa-kirjoitettu-geeneihimme
” Huuhaa on kirjoitettu geeneihimme
2.1.2020 klo 9:02
Persoonallisuus on osin perinnöllistä, niin myös huuhaausko. Kuva: Getty Images
Hömppäuskomuksista emme pääse koskaan eroon.
Huuhaa hiipuu, ja taikausko tallustelee hitaasti mutta varmasti hautaan. Tähän tapaan riimitteli tutkija Pentti Kiljunen tiedebarometrin julkistamistilaisuudessa pari kuukautta sitten.
Tiedevastaisuus ei ole Suomessa lisääntynyt, päinvastoin. Kaikenlainen hömppä vetoaa yhä harvempaan. Enää alle kymmenesosa uskoo vahvasti homeopatiaan, horoskooppeihin, ufoihin tai luontaislääkkeisiin. Tavalliset tervejärkiset suomalaiset luottavat tieteeseen ja uskovat sen kykyyn ratkoa elämän suuria ja pieniä ongelmia.
Saammeko jättää jäähyväiset huuhaalle? Tuskinpa vain. Yksi asia on varma: Huuhaa oli täällä eilen – ja tulee olemaan huomennakin. Hömppäuskomuksista emme pääse eroon. Ne enintään muuttavat muotoaan.
Syy on ihmisen tarve kuulla yksinkertaisia totuuksia monimutkaisesta maailmasta. Tiede jää tässä kisassa usein kakkoseksi. Se rakentuu epäilylle ja kyseenalaistamiselle. Tutkijoiden suusta kuulee harvoin helppoja selityksiä. Vastausten sijaan nousee uusia kysymyksiä.
Fiksuillakin ihmisillä saattaa olla järjettömiä uskomuksia. Ne eivät karise, vaikka tiede todistaisi mitä. Hömppäuskomuksiin ei pure edes koulunpenkki. Tieteellisen koulutuksen saanut ihminen saattaa hakea elämänsä suuntaa yksisarvishoitajalta tai kääntyä aromaterapeutin puoleen, kun kroppa kipuilee ja mieltä painaa.
Taikausko on osa luontaista ajatteluamme. Ratkomme asioita kahdella tavalla – järjellä ja intuitiolla. Jälkimmäinen pohjaa tunteisiin ja kokemuksiin.
Intuitio ei ole kiinnostunut oikeista vastauksista vaan hengissä pysymisestä. Sille riittää, että löytyy jokin ratkaisu. Me luovimme arjessa fiilispohjalta syntyvien pikapäätelmien varassa, samojen, jotka pitivät esi-isät ja -äidit elossa.
Hömppä voi olla jopa kirjoitettu geeneihimme. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että samat geenit, jotka altistavat mielenterveyden häiriöille, ilmenevät sairastuneiden terveissä sukulaisissa uskona outouksiin ja yliluonnolliseen. Nämä geenit ovat väestössä yleisiä.
Ufousko tai horoskoopit voivat huvittaa, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Osa hömpästä on vaarallista. Ei ole leikin asia, jos syöpäpotilas turvautuu lääketieteellisten hoitojen sijasta hopeaveteen ja kahviperäruiskeisiin.
Järkipuhe ja tiede tarvitsevat puolestapuhujansa. Sitä Tiede-lehti on ollut kohta 40 vuotta. Syntymäpäiviä vietetään 10. lokakuuta.
Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa. ”
Lopetin Aamulehden tilaamisen se kun itse päätti että minulle pitää tulla jatkuva tilaus ja teki sen myös
En sellasta sietänyt ja lopetin tilaamiseni koska tilasin 3 määräaikasen lehden enkä jatkuvana jossa olisi sitten itse pitänyt se katkasta
Määrä aikanen loppuu tulematta kun sen tilaus aika loppuu
Enpä usko että tilaan Aamulehteä vaikka tuo sanomaa oy on uusi isäntä se saattaa jopa jarruttaa tilaamista terv tepivaari