Tällä hetkellä käydään erittäin kovaa kilpailua taivaan herruudesta. Siis siitä osasta taivasta mihin ihminen pystyy hiukankin vaikuttanaan, kyllä se herruus on ihan muualla ppääosin. Kamppailua käydään suurten valtioiden ja isojen konevalmistajien kesken, pääosin siis USA;n, Venäjän, Kiinan ja Ranskan, Ranskan mukana monta muuta Euroopan maata. Alihankkijavalmistajia on pitkin Eurooppaa ja tietysti muillakin mantereilla.
Konevalmistajat kilpailevat ensinnäkin lentokoneiden suuruudella, jonka kärkipaikkaa pitää edelleenkin Venäjän Antonov. Se on monellakin mitalla mitattuna toistaiseksi suurin, eikä sitäkään konetta ole kuin tasan yksi kappale mmaailmassa. Puolivalmis kone löytyy Ukrainasta, sen valmistumisesta ei ole mitään tietoa, ehkä ei valmistu koskaan. Ainoa Antonov on valmistunut joskus 1980 luvun alkupuolella, muutamalla ”kasvojen kohotuksella” sitä on uusittu.
Tällä hetkellä Antonovin ainoa varteenotettava kipailija on 2017- 2018 lukujen taitteessa käyttöön otettu Airbussin Beluga XL, sekin on vaan paranneltu ja suurennettu painos vastaavasta entisestä.
Taitaa vaan olla niin, että lentokoneteollisuuden sekoitti koronapandemia ihan täydelliesti. Se kärsii ehkä vielä pahemmin, kuin itse lentoliikenne.
PS. Kannattaa katsoa tuon linkin taakse, erittäin hienoja kuvia Pariisin illmailunäyttelystä.
Se Antonov taitaa olla ukrainalainen, eikä venäläinen.
Ennen koronavirusta matkustettiin varsin paljon suurilta kentiltä toisille suurille kentille. Suurella koneella saatiin yhden matkan/hlö kustannus pieneksi, joten voitiin tarjota matkaa edullisesti ja kuitenkin lentoyhtiölle se oli voitollista toimintaa.
Tietenkin se koneen optimaalinen koko on yleensä riippuvainen siitä miten paljon saadaan koneeseen maksavia matkustajia – täyttöaste. Siksi koneita on hyvin monta eri kokoa (matkustajapaikkamäärä) – sitten on vielä matkustusluokat. Bisnesluokassa on enemmän tilaa joka suuntaan ja palvelu pelaa – matkan maksaa joku yritys, valtio, tms.
Sitten on ”härkävaunuluokka”, jossa halpa hinta on kaikkein tärkeintä. Ei tilaa, ei palveluja, ei juurikaan matkatavaroita.
Kaikki se on mennyt nyt koronaviruksen pelossa uusiksi – kunnes huomataan, ettei se taida loppujen lopuksi niin hirveä ollakaan ja opitaan elämään sen kanssa.
https://yle.fi/uutiset/3-10646316
14.2.2019
Analyysi: Miksi Airbus lopettaa ilmojen superjumbon A380:n valmistamisen?
Airbusin päätös lopettaa Airbus A380-koneiden tuotanto ei tullut yllätyksenä, sillä lentoyhtiöt haluavat jälleen pienempiä koneita, kirjoittaa Ylen ilmailutoimittaja Jari Tanskanen.
*************************************************************************************
https://fi.wikipedia.org/wiki/Airbus_A380
A380 on eurooppalaisen lentokonevalmistaja Airbusin rakentama laajarunkoinen matkustajalentokone, jonka lähin kilpailija on liki 40 vuotta suurimman matkustajakoneen titteliä hallussaan pitänyt Boeing 747. A380 on vuodesta 2007 ollut maailman suurin matkustajakone, ja siihen mahtuu 853 matkustajaa.
Rahtikoneissa Antonov An-225 on maailman surin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antonov_An-225
Antonov An-225 ”Mrija” (ukr. Мрія, unelma) on 6-moottorinen Antonovin valmistama rahtikone ja maailman suurin käyttöön päässyt lentokone.
• Suurin lentoonlähtöpaino: 640 000 kg
• Hyötykuorma: 250 000 kg
Kyllähän tuo neuvostoliittolainen An-2 (tuotantoon 1946-1947) varsin kelvollinen kuljetuskone on vieläkin. Esim Eestin ilmavoimilla on palveluskäytössä tuota konetyyppiä. Suomessakin kaksi yksityisomistuksessa ja pitkin maailmaa niitä lentelee tänäkin päivänä.
Paljonkohan niitä Venäjälläkin lentelee?
Lueskelin juuri v -13 aikaista juttua. Onhan siellä Lempäälässäkin ihan lentävä An-2. Puolalaisvalmisteinen ja yksityisomistuksessa. Malmilla pitää kotipaikkaansa yksityiskäytössä oleva ja ilmailumuseossa yksi kappale. Siis kaikkiaan kolme kappaletta Suomessa.
Maailmalla poitäisi olla kaikkiaan rekisterissä yli 2000 An-2:ta.
On siinä hirveä melu ja savu nousussa.
Asuin 80-luvulla Tuusulan rajoilla, josta oli helppo tarkkailla Hki-Vantaan lentoja pääkiitoradan suuntaisesti eli minusta tuli pakosti ”konebongari”.
Kerran satuin näkemään, kun se nousi ilmavirtojen pakottamana pääkiitoradalta idän suuntaan Tuusula-Keravan majakkaa kohti. Nousu oli hidasta, ja tuntui kuin veisi savupiiput mennessään.
Minulla oli myönnetty lupa soittaa tarvittaessa lennonjohtoon ja niin tein kysyäkseni, mikä tuo oli ? Kertoivat, että oli tuo Antovov ja oli pakko nousta poikkeukselliseen ilmansuuntaan ja asutusten yli, jossa ongelma muodostui erittäin hitaasta korkeudenotosta täydessä rahdissa.
Alla huikan tuntumaa koneen lentoon.
https://www.verkkouutiset.fi/miten-se-voi-nousta-naita-hommia-tekee-maailman-suurin-lentokone/#57927f94
Entä toisenlaiset ilmojen jättiläiset, joita edelleenkin kehitellään erilaisiin tarkoituksiin:
On suurempi kuin Antonov An-225
Se kantaa jopa noin 200 tonnia tavaraa
Pysyy paikallaan tarvittaessa viikkoja jopa 6 km:n korkeudessa tai kulkee lähes 200 km / h
Lähes saasteeton ja meluton
Nykyään erittäin turvallinen
Näkyy, mutta ei kuulu
Mihin meillä on kiire ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmalaiva
Niin ilmalaivat, eikös niiden elämä ole ollut ja mennyt ja korvattu näillä ilmojen jättiläisillä.
Kyllähän se Antonov taitaa olla ukrainalainen, on siellä ainakin Antonovin tehdas. Aika ristiriitaisia tuntuu vaan olevan tiedot oikeista omistajista Neuvostoliiton ja Unkarin suhteen.
Se on Ukrainassa valmistettu, alun perin Neuvostoliiton vallan ajoista lähtöisin niin kuin on monet muutkin koneet ja vempeleet.
Ilmalaivat olivat ollutta ja mennyttä, mutta näyttävän löytävän aivan uudenlaisia toimintamalleja nykyään – luehan tarkkaan.
Ukrainalainen ja ukrainalainen?
Nikita Hruštšov, oli eräs Neuvostoliiton presidenteistä; ukrainalaissyntyinen.
Ukrainan valtio on ollut olemassa vain muutaman kymmenen vuotta vuodesta 1991 lähtien, muutaman vuoden 20-luvulla,
Ukrainan alue on kovin vaihtuva ollut, ukrainalaiset muodostuvat yli kymmenestä kansallisuudesta.
Ukrainalainen teollisuustuotanto on ollut vähintäänkin kohtuullisen tasoista, kokemuksia on.
Ei Ukrainaa ja sen 40-luvun teollisuustuotannosta voi erottaa siten, että se on ukrainalaista ja tämä neuvostoliittolaista. Silloin kun oli olemassa Neuvostoliitto ja Ukraina eräs alkuperäisistä perustajajäsenistä.