Kyllähän se olisi Talvisota 1939-1940 tälläisessä ”ei lunta ja heinä kasvaa kelissä” hyvin toisenlainen ollut.
Ei olisi vanja tullut vain yhtä uraa tai tiettyä maaston kohtaa pitkin…olisi voinut käydä puolustajalle vaikeaksi.
Sekä lukuisat paleltumis kuolemat kun ne olisikin olleet vielä vereksiä joukkoja eikä vainajia.
Sama koskee venäläisten aseistuksen toimintaa kun ei ne ei olisikaan ollut niin laajalti rikki tai pois käytöstä pakkasen vuoksi…
Olisiko motitkaan purreet yhtä tehokkaasti…
Tässä tälläistä jossittelua.
Kusessa…
Luin viime yön Teemu Keskisarjan kirjan ”Tolvajärven jälkeen”.
T:n matkailumajan takaisinvaltauksessa vaihtui sota perääntymisestä puolustukseen. Ja joskus hyökkäys on paras puolustus.
Sotatoimista oli vastuussa pari fennomaania, ”lapualainen” Paavo Talvela ja Aaro Pajari.
Paavon kärsimykset olivat olleet.suuret v. 1918, kun joutui taistelemaan omia kansalaisia vastaan, mutta pakko mikä pakko. Paavon oma veli oli kuollut katutappelussa pari vuosikymmentä aiemmin freudentalistien toimesta.
Paavo oli kannattanut suostumista Nuvostoliiton ehdotuksiin alueluovutuksista samoin kuin enoni. Mutta nyt oli edessä se toinen vaihtoehto. Pakko oli pakko sekä eversti Paavolla että sotamies Kustaalla. Enoni oli kuoleva matkailumajan rinteellä.
Armeija oli joutunut oli joutunut vetäytymään odotellessaan reserviläisjoukkojen saapumista. Oli öisin sahailtu jäihin railoja tarkoituksena estää konevoiman tuloa järvien yli. Jää oli kuitenkin joulukuun alussa niin heikkoa, ettei se kannattanut lumen painoa, vaan jäälle tuli vettä, joka haittasi suksipartioiden toimintaa.
Matkailumsjan valtauksessa tuhoutui maahantunkeutujan komentokeskus ja divisioonalle alkoi perääntyminen kohden tutumpia maisemia isänmaanhalaajien tulittaessa ja talvisten olosuhteiden piinatessa.
Mahtaakohan matkailumaja olla entisellään?
https://www.google.fi/maps/search/tolvaj%C3%A4rvi/@62.2847825,31.4818711,13z?hl=fi
Lisätietoa. Äidinkielenä ehkei suomi noilla selostajilla.
https://www.bing.com/videos/search?q=tolvaj%c3%a4rven+taistelu&qs=SW&cvid=0ee90c49285f4c08a79feb0dab929030&pq=tolvaj%c3%a4rven+taistelu&cc=FI&setlang=fi&nclid=52A8849209E014E57019A86ADD59ACCE&ts=1582115572682&wsso=Off&input=1&ru=%2fsearch%3fq%3dtolvaj%25C3%25A4rven%2520taistelu%26form%3dWNSGPH%26qs%3dSW%26cvid%3d0ee90c49285f4c08a79feb0dab929030%26pq%3dtolvaj%25C3%25A4rven%2btaistelu%26cc%3dFI%26setlang%3dfi%26nclid%3d52A8849209E014E57019A86ADD59ACCE%26ts%3d1582115572682%26nclidts%3d1582115572%26tsms%3d682%26wsso%3dOff%26input%3d1&view=detail&mmscn=vwrc&mid=9C1F8294C061CBEB1B4B9C1F8294C061CBEB1B4B&FORM=WRVORC&ts=1582115597396&nclid=52A8849209E014E57019A86ADD59ACCE
Kyllä tässä olisi tutkijoillekin mielenkiintoinen aihe, talvisota ilman lunta, kuinka siinä olisi käynyt…
Taitaa vaan ainakin Raatteen tien suunnilla olla normaalia enempi lunta.
Niin, siellä riittää ja pohjoisemmassa sitä vasta onkin. Olikin tälläinen päähyökkäys alueen Kannaksen visio. Ehkäpä ja ehkäpä ei blogin aihe ja jossittelu tämä meikän aihe.
1930-luvullahan olikin leutoja talvia, mutta sitten pamahti kunnon pakkaset ja lumet vuonna 1939.
Karjalankannanksella lienee ollut samantekevää, oliko lunta vai ei, kun Puna-armeija kumminkin hyökkäsi massana pitkin aukeita. Pohjoisempana niitä motteja tehtiin. Joten mikä mahtaa olla lumitilanne siellä Laatokan pohjoispuolella nyt? Pakkasta ei kyllä ole kunnolla kuin Lapissa.
Olisihan tämä jopa ihan tutkimisen aiheinen juttu.
Vesistöseudulla myös jäätilanne vaikuttaa. Talvisodassa vaikutti hiihtojoukkoihin sekin, miten paljon jäällä oli lunta. Jos oli liian paljon, niin oli myös vettä ja sukset jäätyivät.
Jos jää oli liukas, olisi tarvittu nastat.
Lumi antoi suojaa avoimilla paikoilla ja saattoi vähentää kranaattien tehoa.
Kaipa satunnaisilla säätekijöillä saattoi olla paikallisesti suurikin merkitys, eikä tilanteita välttämättä tunnettu esikunnissa. Sääennustepalvelutkaan eivät olleet nykytasolla. Ennusteiden laatimiseen tarvitaan tietoja tuhannen kilometrien säteellä ja korkealle nousevia luotaimia ja supertietokoneita.
Suomellahan oli Väisälät ja muut huipputiedemiehet sääennusteiden tekoa avittamassa. Kai siitä jotakin apua oli lentotoimissa ja myös merellä kuin maallakin.