Koska nykyään ei saa moisilla Musta-Pekka korteilla pelata niin tilalle on tullut muuta. Näin kävi näille originaaleille:
”Legendaarinen Pekka-peli vedettiin pois myynnistä – valmistajalle sateli asiattomia yhteydenottoja
Peliä valmistava Martinex päätti torstaina, että tuttu korttipeli poistetaan myynnistä.” (Tämä 4.6.2020) (IL)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/014c4f38-5bed-4fbb-abbd-c9d9111b769a
Tilalle tuli ajankohtainen ja ei todellakaan ”rasistinen” suomalainen peli. Koko joulun hitti!
Hyviä pelihetkiä (kuva: KKSA)
Jänniä pelihetkiä odottaen
Olen pelannut kavereiden kanssa pelikorteilla musta-pekka pelin britti-versiota old maidia, eli vanhaa ämmää. Se kenelle jää patarouva käteen on vanha ämmä.
Se on Halonperkele.
Ja sitten äänestetään jonka jälkeen pestään kädet.
Ennen oli kaikki selkeämpää. Neekerit olivat neekereitä eikä kukaan pitänyt sitä haukkumasanana. Mustalaiset olivat mustalaisia ja lappalaiset lappalaisia, ei niistä ottanut nokkiinsa kukaan, kaikkein vähiten nämä maamme vähemmistökansalaiset. Ei silloin tarvittu kiertoilmaisuja.
Ja eikun hullumaksi on mennyt. Maastokartoistakin kuulemma poistetaan paikannimiä, jos ne edes viittaavat johonkin rasistiseen ilmaisuun.
Tässä orwellilaisessa uuskieliviidakossa joutuu myös miettimään mitä uskaltaa sanoa tai kirjoittaa julkisesti , ettei joku pahoita mieltään. Eikä tässä auta edes vedota menneeseen, ettei sen sanominen silloin ollut tabu. Joku valtakunnansyyttäjä voi perata puheita ja kirjoituksia yli kymmenenkin vuoden takaa ja auta armias jos löytyy tabu-sana tai sellaiseksi luokiteltava ilmaisu, leivätön pöytä voi kutsua!
Korpiflosofina joutuu pohtimaan kaikenmaailman asioita.
Olenkin pohtinut, että miksi rasismista on niinku tekemällä tehty elämää suurempi asia? Onko se kulttuurimarxismin ”hyviä töitä”, jotta kansainvälinen marxismi saisi kunnolla ilmaa siipiensä alle, vai onko tämä liian simppeli ajatus?