Tämä tämmöinen suomalainen innovaatio on seuraillut rekireisssuillani n 30v ajan. Täysin kotimainen, viety jopa kehitysmaihinkin, siinä kun voi polttaa lähes mitä hyvänsä palavaa ainetta; vaikka kuivunutta kamelin köntsää.
Painoa laitteella ei ole kuin 1,2 kg, ei tarvitse tuhrailla millään pyrokemiallisilla tuotteilla; polttoaineeksi riittävät risut, kävyt, lähes mikä palava aines.
Laite on toteutettu kaksikerrosrakenteella, rosterista tehty ja uskomattoman tehokas. Siinä kun lämpö puhaltuu sylinteristä ylös niin keittopinnalla kuumuus on maksimissaan. Polttoaineen kulutus on minimaalinen.
Valitettavasti laitetta ei enää valmisteta (ilmeisesti), vaan markkinat ovat vallanneet kaiken maailman kevytbensiinillä, tenulla yms toimivat mukamas helpot laitteet.
Kuvasta eivät ilmene toiminnan periaatteet.
Itse olen rakennellut hukkaosista pari kokeilukappaletta. Happea oli vaikea järjestää tarpeeksi kaksikerrosrakenteeseen.
Yhteen keittimeen laitoin ilman ahtimen: alumiiniputki, toiseen päähän tietokoneen emolevyn jäähdytyspropeli ja 4.5:n voltin litteä paristo. Keittimessä oli vastaava reikä kyljessä. Toimihan se jollakin tapaa.
Puhallinta saattoi käyttää apuna myös nuotion tai kiuaspuiden sytytyksessä. Muistaakseni Primassa on ollut tarjona risukeitintä.
Seuraavana yksi malli, joka saattaisi kaivata pellistä tehtyä tuulisuojaa:
https://www.varusteleka.fi/fi/product/sarma-risukeitin-laserleikattu/34410
Tuohan perustuu nimenomaan siihen, että ilma saadaan sekä pohjan, että seinämien kautta.
Idea on ihan sama kun teet tulet jäätyneestä koivusta; ristikko, sisälle naavaa, kuusen kuivia oksia ja muuta hyvin palavaa.
Miten useinkaan sen olen tehnyt turistien ihailtavaksi. Jäätynyt koivu muuten sytyttyään palaa tosi kuumalla liekillä ja jättää kuuman hiillostan.
Suomalaista innovaatioista puheen ollen:
Lumilautailun katsotaan alkaneen vuoden 1965 keksinnöstä, jossa ipanat keksivät laskea yhdellä suksella. Varmaan tuota oli kokeillut moni muukin, mutta oli jättänyt kehitystyön sikseen.
Noihin aikoihin noin kymmenvuotias pikkuveljeni hylkäsi vanhat hiihtosuksensa, jotka olivat käyneet lyhyiksi. Hän liitti sukset rinnakkain ja eikun kylätien mäkeen. Itse innostuin laitteesta kovin, mutta kova kylätie alkoi muutaman illan jälkeen alkoi käydä luuston päälle kaatuilun takia. Ja saattoi tulla liikaa luntakin. Kovalla tiellä eivät remmit olisi olleet eduksi kaatuessa.
Hulluilu voi olla hienoakin ja tulee joskus halvaksikin.
Lumilautailun historiaa:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lumilautailu