Meillä kun valitettavasti ei kissaa voida sisälle ottaa (vävypojan allergia), piti sitten hankkia vaihtoehtoista teknologiaa Pikkumirrin ulkomökkiin.
Tänä aamuna sitten tämmöinen Saksasta tuli. Laitoin sen sinne Pikkumirrin mökkiin pohjalle ja rutirexiä päälle; lämmittää mökin sisätilaa ja kun Pikkumirri mielellään kaivautuu sinne rutirexiin, siellä sitten onkin lämmin pohja vastassa.
Tänä päivänä niin tarhakoiran kuin ulkokissankin elämän saa niin halutessaan melkoisen mukavaksi, eikä se nyt aivan kalliiksikaan tule.
Vanhakantainen suomalainen perusajatelma kissasta on; kun se ei mitään maksa, se kissa, jos vanha kuolee uuden saa helposti.
Sen verran monia öitä ulkona pakkasessa, maastossa oleillessani ja taivasalla yöpyessäni, kokemusta on. Suomen talvi on edelleenkin ankara.
Kuten jo aiemminkin olen kirjoitellut; koirista tiedän jotain, ehkä vähän enemmänkin mutta kissat ja kissan pennut; minulle merkillinen arvoitus. Pikkumirri onneksi vanhaa miestä on vähän opettanut.
Siis ihmiset ostelevat kissoilleen jos minkälaisia leluja, kissan vai oman viihtyvyytensä vuoksi?
Tuota Pikkumirriä kun olen seuraillut; se vaan keksii viihdettä jos mistäin.
Tänään ihmettelin; missäs Pikkumirri kunnes vannesahan suojapeite liikahteli. Kait sieltäkin viihdettä löytyi.
Elämä tuntuu olevan jatkuvaa ihmettelyä tuon Pikkumirrin tiimoilta.
Mirri saattaa löytyä joskus vaikka auton moottoritilasta. Tuttavallani oli mennyt rotta ja joutunut kiilahihnojen surmaamaksi.
Kalle, anna sille äidin villalankakerä kesken sukan kutomiseen.
Ei se Pentti jouda kun minunkin pitää saada sukkani.
On mukava seurata kuinka hyvää huolta pidät mirristä.
Ne pikku elikot on ovat sellasia ihmisen parhaita kavereita on aika helppo silloin pitää niistä myös huolta kuten kalle tekee terv tepivaari
Mikäs ihme tuo huolenpito Pikkumirristä; onhan tämä elämäni ensimmäinen kerta kun kissa on minut omatoimisesti valinnut isännäkseen, se huolenpito kun lienee lähinnä isännän velvollisuus.
Muuttunut jotenkin tuon Pikkumirrin käyttäytyminen on muuttunutkin, aluksi esiintyi yöaikaan tuolla kameran näytöllä; ei ole enää muutamaan vuorokauteen ollut havaintoa. Miksipä olisikaan, ruoka kun on säännöllisesti saatavilla; ei tarvitse etsiskellä ja yön saa käyttää nukkumiseen.
Näyttää mukavalta tuo alusta. Hyvä keksintö kun on allergiaa. Talvella kannattaa varmaan katsoa että ei ole lakannut toimimasta. Kivahan noita eläinten touhuja on seurata, valitettavasti itsellä allergia haittaa siinä määrin että silittäminenkin tuo helposti jonkinlaista kutinaa. Ja tietysti ne kissat ja koirat tulevat juuri minun luokseni kiehnäämään ja hakemaan silitystä ja rapsutusta.
Talvea silmälläpitäen laitoin lämpömittarin tuonne kopin takaosaan, näytöltä näen jos lämpötilassa tapahtuu radikaaleja muutoksia, eli näen, toimiiko tuo lämpöpatja.